Tuloksia hallituksen puoliväliriihestä

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedInShare on TumblrPin on Pinterest

Demokratia on kompromisseja, mutta oli tässä hallituksen puoliriihessä järkeäkin, mm

Työttömyysloukut:
– Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen niin, että 6700 perhettä maksuttomuuden piiriin ja maksut laskevat keskituloisilla –> Kaikki mukana olleet hyväksyivät arvion 4200 työllisen lisäyksestä eli samalla myös sen eräiden kiistämän faktan, että kotona pitkään olemisessa ei ole kysymys aina vapaasta valinnasta vaan siitä, että saatavilla olevia töitä ei ole aina varaa ottaa vastaan, kun päivähoitomaksut, verot ja tuet…
– Asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto ja asumistuen kehitys sidotaan elinkustannuksiin vuokraindeksin sijaan –> asumistukimenot ovat yli 2-kertaistuneet 2010-luvulla, valuvat rajusti neliöhintoihin ja johtavat loukkuun, jossa töitä ei ole varaa ottaa vastaan.
– Aloitetaan valmistelu lyhytkestoiseen työhön liittyvien tukien takaisinperintäriskien, ammattipätevyysrajojen, työttömän omaehtoisen koulutuksen ehtojen sekä itsensä yrittäjäksi työllistävien ansiosidonnaisen jatkumisen sääntöjen helpottamiseksi.
– Pitkästä työttömyydestä työllistyvän ulosottoa lievennetään –> yllättävän tärkeä, koska noin neljännes työttömistä on ulosoton piirissä ja silloin se pitkälti määrittää työttömyysloukun.

Yrittäjyys ja palkkaamiskynnys:
– Laki yksityishenkilön konkurssista –> Suomessa on yksi maailman ankarimmista konkurssilainsäädännöistä, joka on yksi syy matalampaan kasvuriskien nälkään verrattuna jenkkeihin tai vaikka moniin Euroopan maihinkin. Riskinoton nälän lisääminen on tärkeimpiä pullonkauloja työllistävään kasvuun.
– Siirrytään palkkatuesta palkkatukikorttiin, jossa työttömällä hakijalla on jo työhaastattelussa taskussa palkkatuki eikä niin että sitä ehkä saattaa saada jos työnantaja ensin sitoutuu tapaukseen ja käyttää aikaa
– Valmistellaan paketti työnantajan suunnittelu- ja raportointivelvoitteiden keventämiseksi –> hyvää tarkoittavia pakollisia suunnitelmia ja raportteja on kymmenkunta ja yrittäjiltä tulee ymmärrettävästi palautetta että nostaa rimaa palkata ketään kun joutuu raporttirumbaan

Osaaminen, innovaatiot, uudistuminen:
– Tekesille 70 miljoonaa ja Suomen Akatemian kautta tutkimukseen 50 miljoonaa yhteensä vuosina 2018&19 määrärahoina sekä runsaat pääomitukset. Boostaamme mm matalan kynnyksen innovaatio- ja kansainvälistymissetelien määrärahoja yrityksille.
– Talent Boost -ohjelma, jonka kautta mm start-up yrittäjien ja ulkomaisten osaajien helpotettu maahantulo, kansainvälisten koulujen riittävyys ja Suomi-100 päätös siitä, että yritysten viranomaisasiointi on Suomessa mahdollista myös englanniksi –> jälkimmäinenkin on muutoksena pieni mutta tärkeä signaali esim Brexitin ja Trumpismin alla start-up tiimien sijoituspaikkoja miettiville enkeleille ja innovaattoreille
– 100 miljoonaa euroa yhteensä vuosille 2018-21 fossiilivapaan energian uuden tekniikan hankkeisiin. –> Erityisesti tarpeen päästöttömien ajoneuvojen nopeamman läpimurron tekemiseksi, jotta liikenteen päästöt saadaan puolitettua 2030 mennessä.

Lisäksi oli hyvä, että kykenimme korjaamaan hieman kehitysyhteistyön panoksia (+3m€ 2018 ja +6m€ 2019) ja metsiensuojeluohjelma Metson panoksia (+5m€/v).

Mutta turha väittää, että maailma olisi valmiiksi tullut…
– Iso kuvahan on se, että vientikysyntä ja investointihalukkuus ovat ekaa kertaa viiteen vuoteen viriämässä. Mutta työllisten määrä nousee ennusteen mukaan vain 70,5 %-yksikköön tavoitellun 72 %:n sijaan 2019 mennessä. Työllisten määrä on ratkaiseva palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitukselle. Jos emme pääse lähemmäs Ruotsin ja Saksan (n 75%) tasoja olemme pulassa 2020-luvulla, kun runsaasti hoivaa tarvitsevien yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa rajusti. –> Kannustinloukuissa ja palkkaamiskynnyksen alentamisessa tarvittaisiin paljon tuntuvampia keinoja. Taistelu jatkuu.
– Erityisesti jäi harmittamaan, ettei yritystukien suuntaamisessa passiivisista, paljolti fossiilienergian käyttölaskua pehmentävistä tuista uudistaviin ja innovaatioita tukeviin päästy vielä ratkaisuun vaikka pari kertaa oltiin tosi lähellä –> Työ jatkuu kohti elokuun budjettiriihtä.
– Valtion menojen osalta luvut saatiin siihen asentoon, että 4 miljardin euron säästötavoitteessa sinänsä pysytään. Ns. liikkuva jakovara meni kuitenkin jakoon reippaasti tulkiten. Välystä yllätyksiin on vähän. Voi olla, että kymmenen vuoden päästä kysytään, miksi me emme uskaltaneet kääntää valtiontaloutta ylijäämäiseksi nopeammin… –> Ikävän tiukkaa linjaa tarvitaan jos lapsiltamme kysytään.

Valtioneuvosto: Hallitus sopi uusista panostuksista kasvuun ja työllisyyteen

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedInShare on TumblrPin on Pinterest
0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *