Turpeen käyttö ei lisäänny
(julkaistu alun perin HS 30.11.2016)
Hallituksen energia- ja ilmastostrategia lähtee kunnianhimoisesta tavoitteesta puolittaa fossiilisen öljyn käyttö ja liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä eli ensimmäisenä maailmassa.
HALLITUKSEN tuoretta energia- ja ilmastostrategiaa käsittelevässä pääkirjoituksessa (”Ydinvoima jäi piiloon energiastrategiassa”, HS 29.11.) väitettiin, että hallitus aikoo lisätä turpeen käyttöä. Tämä ei pidä paikkaansa.
Energiastrategian tavoiteuralla turpeen energiakäyttö vuonna 2030 on 15 terawattituntia eli lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2010. Viime vuosina turpeen käyttö on huonon saatavuuden ja lämpimien talvien takia romahtanut. Siksi strategiassa oletetaan, että turpeen käyttö ensin toipuu vuoden 2015 alhaisesta tasosta kääntyäkseen 2020-luvulla laskevalle uralle.
On myös epäilty, että hallituksen strategia nojaa liikaa biopolttoaineisiin. Hallituksen strategia lähtee kunnianhimoisesta tavoitteesta puolittaa fossiilisen öljyn käyttö ja liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä eli ensimmäisenä maailmassa. On ensin kysyttävä itseltään, kannattaako tätä loikkaa vai jättäisikö sen tekemättä. Jos haluaa harpata pois fossiilisista 15 vuodessa, se on mahdollista vain biopolttoaineiden avulla.
Tarkoitus ei kuitenkaan ole polttaa Suomen metsiä autojen tankeissa. Hallituksen biopolttoainetavoitteet kuluttaisivat puuta arviolta 3–4 miljoonaa kiintokuutiota eli alle viisi prosenttia vuoden 2030 arvioidusta hakkuusuoritteesta. Tuokin kertyisi latvusmassasta ja pienpuusta, jota syntyy vuosittain arviolta 18–20 miljoonaa kiintokuutiota.
Samalla on oleellista aloittaa ajoissa siirtyminen pois polttomoottoreista sähköiseen liikenteeseen. Hallitus tavoitteleekin Suomeen 250 000 sähköautoa ja varautuu alkuvaiheen tukitoimiin sähköisen liikenteen lentoon työntämiseksi.
Teknologiassa vientimenestys liittyy usein edelläkävijyyteen. Olisiko Nokian mahdoton menestys toteutunut, jos emme olisi luoneet kilpailullista gsm-markkinaa ensimmäisten joukossa? Tuskin.
Määrätietoinen harppaus ensimmäisten joukossa pois fossiilisista auttaa synnyttämään Suomessa ratkaisuja, jotka voidaan viedä maailmalle.
Puhtaiden ratkaisuiden kehittämisen ja viennin kautta Suomen kädenjälki ilmastonmuutoksen selättämisessä voi olla monikymmenkertainen maamme hiilijalanjälkeen verrattuna.
Kai Mykkänen
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (kok)
