Kai Mykkänen

6 päivää sitten

Nyt jo Kolumbiassa, mutta tässä tunnelmia alkuviikon Kiinan matkasta:

Kiinan mittakaavat ovat valtaisat - hyvässä ja pahassa. Kiinassa on jo melkein puolet kaikesta asennetusta tuuli- ja aurinkovoimasta maailmassa. Toisaalta jopa 80 % hiilipäästöjen kasvusta viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut Kiinasta ja Kiina on maailman suurin saastuttaja.

Maailman ilmastoneuvotteluissa iso merkitys on sillä, asettaako Kiina aidosti kunnianhimoisen päästöjen vähentämistavoitteen seuraavalle kymmenelle vuodelle ja näyttääkö se näin suunnan globaalin etelän uskolle asiassa.

Keskustelut Pekingissä kaikilla tasoilla pääministeristä Pekingin jätevoimalan johtoon vahvistivat myös sen, että Kiina kohtaa energiamurroksessa samoja haasteita kuin me Suomessakin:
- Miten tasapainottaa tuuli- ja aurinkovoiman voimakas vaihtelu sään mukaan?
- Miten varastoida lämpöä ja sähköä? Miten hyödyntää hukkalämmöt?

Useilla suomalaisilla firmoilla on ratkaisuja. Olemme edellä esimerkiksi lämpöpumppujen käytössä, lämmön varastointiratkaisuissa, nopeasti käynnistyvässä varavoimassa ja älykkäässä kulutusjoustossa, joka auttaa kuluttajan sähkölaskua keskittymään niihin tunteihin, kun sähkö on halpaa eikä siitä ole pulaa.

Näistä ja lukuisista muista kysymyksistä pääsin keskustelemaan Pekingissä osana presidentti Stubbin valtiovierailua tällä viikolla. Kiitos lukuisille suomalaisyrityksille hyvästä yhteistyöstä cleantech-ratkaisujen edistämisessä.

Geopolitiikka varjostaa Kiinan, Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteita enemmän kuin vuosikymmeniin. Me puolustamme vapautta ja demokratiaa globaalisti. Erityisesti Ukrainan vapaus oli toimestamme runsaasti esillä vierailun aikana.

Me puolustamme myös sääntöperäistä, reilulta pohjalta käytävää kauppaa ja EU:n velvollisuutta tutkia tarkkaan vääristävät kaupan tuet. Samalla on kaikkien etu, että ilmastotoimet ja materiaalien kiertotalous etenee mahdollisimman nopeasti kaikissa suurissa talouksissa. Hiilidioksidi on yhtä suuri riski lapsillemme pääsi se ilmaan Pekingissä, New Yorkissa tai Helsingissä. Siksi suomalaisella cleantech-viennillä on myönteinen ilmastokädenjälki näissäkin oloissa! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kai Mykkänen

2 viikkoa sitten

Oli kunnia isännöidä Ukrainan ympäristö- ja luonnonvaraministeri Svitlana Grynchukia Helsingissä. Tapasimme Svitlanan kanssa jo maaliskuussa oman Kiovan vierailuni yhteydessä, jolloin hän toimi energia-asioissa varaministerinä.

Vierailun ja lauantaina järjestämämme 60 maan seminaarin merkitys oli edistää erityisesti seuraavia kolmea ulottuvuutta:

1) Venäjä on saatettava vastuuseen hyökkäyssotansa aiheuttamista valtavista ympäristötuhoista. Puhtaan veden saanti on estynyt monella alueella. Metsiä on vaurioitunut alalla, joka vastaa melkein Metsähallituksen talousmetsien koko alaa Suomessa. Ukraina on maailman miinoitetuin maa. Listaa voisi jatkaa. Korjaaminen tulee maksamaan miljardeja ja kestämään vuosikymmeniä. Ympäristötuhonnassa ei ole kyse vain Ukrainasta, vaan olisi viimein aika tunnustaa se sotarikosten joukkoon myös kansainvälisessä oikeudessa. Siinä on Zelenskyin rauhansuunnitelman 8. artiklan ydinviesti. Olikin tärkeää, että eiliseen 8. artiklaa koskeneeseen seminaariimme osallistui ministereitä kaikilta mantereilta.

2) Ukraina ei saa jäätyä ensi talvena. Ja juuri siihen jäätymiseen Venäjä pyrkii pommituksillaan. Suomi oli kaksi vuotta sitten suurin yksittäinen lähde energia-alan nopealle avulle (generaattoreita, muuntamoita, kaapeleita, öljylämmittimiä, verkon osia jne). Nyt meitä tarvitaan taas. Käynnistimme pari kuukautta sitten kampanjan energiatarvikkeiden keräämiseksi. Nyt on saatu kasaan 14 kuljetuskuormaa laitteita. Kiitän kaikkia jo osallistuneita ja vetoan kaikkiin, jotka vielä voivat auttaa!

3) Ukrainaa ei kannata rakentaa ennalleen hiileen ja kaasuun perustuvaksi taloudeksi, vaan jälleenrakennus tähtää keskipitkässä juoksussa puhtaan energian murrokseen. Tarvitaan energiatehokkaita rakennuksia, teollisia lämpöpumppuja, hukkalämmön keruun optimointia, ydinvoiman turvallista käyttöä ilman Rosatomia, tuuli- ja aurinkovoimaa sekä sen vaihteluiden tasaamista varastoin ja älykkäin kulutusjoustoin. Tarvitaan Ukrainan tapauksessa arviolta 500 miljardin euron investoinnit energiaan ja energiaverkkoon. Ukrainasta tulee ennen pitkää Euroopan suurimpia työmaita, kun valtava maa loikkaa 2020-luvulle. Siinä meillä on paljon annettavaa ja työ alkaa nyt. Siksi kävimme eilen läpi konkreettisesti projekteja suomalaisten energia-, vesi- ja jäte-alan yritysten kanssa.

Ukrainalaisten päättäväisyyttä ja hands-on asennetta sai taas ihailla! Maan hallinnon ylärakenteet ovat muuttuneet paljon sitten sen ajan, kun niihin tutustuin ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vajaat 10 vuotta sitten.

Slava Ukraini!🇺🇦 ... Näytä lisääNäytä vähemmän