
Työn pitää kannattaa.
Talousvastuu
Sote ei saa johtaa veronkorotuksiin ja lisävelkaan .
Palvelusetelit
Ei hyljeksitä yrittäjiä sote-palveluiden tuottajina
Hyvinvointialueille siirtyy käytettäväksi yli 20 miljardin euron vuosittainen potti. Se on mittaluokaltaan kolmannes valtion nykyisistä menoista. Se on veronmaksajilta vuosittain kerättävää rahaa. Valtio kerää sen osana palkkojen ennakonpidätystä ja tilittää alueille. On vaara, että aluevaltuutetut kuvittelevat rahan satavan taivaasta. Sellaista ei pidä luulla. Länsi-Uudenmaan tulee hoitaa talouttaan vastuullisesti ja säästäen, ettei tämä harjoitus johda veronkorotuksiin ja velkaantumiseen. Valtionkin verotuloista merkittävä osa kerätään nimenomaan Länsi-Uudenmaan veronmaksajilta – niin palkansaajilta kuin yrityksiltäkin.
Hyvinvointialueita koskevia lakeja säädettäessä vasemmistopuolueissa oli tahtoa kieltää palveluseteleiden ja terveysasemien ulkoistusten käyttö silloinkin, kun se on paikallisesti järkevää sekä palveluiden saannin että veronmaksajien kannalta. Länsi-Uudellamaalla meidän tulee päinvastoin käyttää ennakkoluulottomasti palveluseteleitä ja yksityisiä terveys- ja sosiaalialan yrittäjiä palveluiden käytännön toteuttajina. Palvelusetelit tai ostopalvelut kannattaa katsoa aina, kun se on sekä edullista että meille uusmaalaisille asiakkaille kätevää. Tärkeää on, että Länsi-Uudellamaalla jokainen saa laadukasta terveydenhuoltoa ja apua sujuvan yhteyden päästä, eikä se tuottaako palvelun aina sote-alue itse vai yksityinen yrittäjä, jolle uusmaalainen maksaa saamallaan palvelusetelillä. Useimmat ikääntyvät ihmiset toivovat voivansa asua kotona pitkään. Siksi Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaankin panostusta erityisesti kotihoitoon.
Hyvinvointialueiden perustamisen hyvä puoli on, että sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntarajan ei enää pitäisi tulla järjenkäytön esteeksi. Huono puoli on se, että muodostuu uusia rajoja. Esimerkiksi koulujen kuraattorit ja psykologit siirtyvät hyvinvointialueen palkkalistoille. Meidän pitää varmistaa, että he ovat silti tiiviisti osa koulun arkea, jotta tuki oppilaille ja opiskelijoille kehittyy hyvään eikä huonompaan suuntaan. Mielenterveyden ongelmat ovat muutenkin kärjistyneet viime vuosina ja siksi olemme eduskunnassa esittäneet jo useana vuonna terapiatakuun säätämistä. Sosiaalityöllä ja lastensuojelulla taas on yhteisiä asiakkaita mm. kuntien vastuulle jäävien työttömien työllistämispalveluiden sekä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, eikä saa jäädä siellä mopen osaan. Myös suomalainen erinomainen sopimuspalokuntien verkosto on osattava asettaa oikein palapeliin.