Laadusta ja viihtyisyydestä on pidettävä parempaa huolta, varsinkin tulevien metroasemien lähiseuduilla. Espoo ei tarvitse huonoja kopioita ”narinkkatoreista”, vaan kauneutta ja luontoa rakennusten väliin. Minulle rakkaassa Espoossa valtti on se, että kaikkialta pääsee muutamassa minuutissa luontoon.
Lähtökohdan tulee olla ylivertainen luonto -ja liikuntakokemus pääkaupunkiseudulla sekä verrattuna Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Berliiniin. Se tarkoittaa myös pieniä tekoja. Rantaraitilta pitää voida pulahtaa avantoon ilman, että törmää uintikieltoon viemäreistä rankkasateilla ylijuoksuttuneen vessaveden takia. Valtuuston puheenjohtajana olen yrittänyt vauhdittaa yhdysviemärien rakentamista ja vessavesien mereen valumisen lopettamista. Nyt tehdyillä päätöksillä näin pitäisi käydäkin.
Tarvitsemme viihtyisää Espoota. Kaupunkia, jossa asuntopula ei nosta hintoja aivan pilviin, mutta joka ei tiivisty pilalle. Asemanseudutkin on suunniteltava ihmisenkokoisiksi. Ei liian isoille kiviaukioille. Kyllä runsaille istutuksille, puille, nurmille, liikuntapaikoille ja korttelikahviloille.
Ilman länsimetroa yhteys Helsinkiin ja Etelä-Espoon kasvavien keskusten välillä olisi ennen pitkää tukkeutunut pahasti. Mutta maltti kannattaa pitää raiteissakin. Bussiliikenne sähköistyy tällä vuosikymmenellä. Joka paikkaan ei kannata eikä tarvitse vetää pikaratikkaa ja sen edellyttämää tiivistä asemanympäristöä.
Olen huolissani liiasta kiireestä saada rakentamiskaavoja toteutukseen, jotta metrovelkoja saadaan maksuun. Kiireen takia ei saa tinkiä laadusta. 3 vuotta hitaampi velanlyhennys ei merkitse mitään, kun suunnitellaan kaupunkikuvaa 50 vuodeksi.
Espoossa on maailman parhaat koulut ja niin on oltava jatkossakin. Peruskouluissa kaikille yhteisiä, tuntijaon ylittäviä valinnaisia Espoo-tunteja on 6 viikossa. Sekä peruskoulussa että lukiossa panostamme oppilasta kohden yli tuhat euroa enemmän vuodessa kuin esimerkiksi Turku tai Vantaa. Neljä vuotta sitten tuntui kuin joka toinen koulu ja päiväkoti olisi ollut yhtäkkiä homeessa. Satsasimme yhdessä lähes miljardin lisää ”koulut kuntoon” -ohjelmaan ja tilanne on nyt merkittävästi parempi.
Kouluihin satsaaminen on arvovalinta, eikä vahinko. Panostukset lapsiin, nuoriin ja oppimiseen ovat minusta tärkein asia jatkossakin. Samalla vain epärehellinen jättäisi hoitamatta vuosittaisiin menoihin pesiytymässä olevan yli sadan miljoonan euron pysyvän vajauksen. Viime vuoden korona-tuet eivät sitä muuta. Siksi rönsyjen kanssa pitää olla varovainen ja pitää perusasiat huippukunnossa.
Jakaminen on kaunista, mutta jaettavan tekeminen on kaiken hyvän perusta. Siksi minun sydämeni on oikealla. Espoossakin talouden tasapainoa on haettava ennen kaikkea tekemällä Espoosta entistä parempi paikka työpaikoille ja menestyville yrityksille.
Veronkorotusten tie on näivettymisen tie. Vaikka nimellinen veroprosentti on Espoossa useimpia kuntia alempi, niin käytännössä Espoo nappaa asukkaidensa tuloista jo nyt suuremman prosentin kuin muut kunnat. Kunnallisvähennys keventää erityisesti pienituloisten verotusta (aivan oikein sinänsä jotta työ aina kannattaisi) ja Espoossa sen merkitys on pienempi.
Liian vähälle huomiolle on jäänyt kaupunkien tehtävien iso muutos. Tästä vuodesta alkaen työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy isolta osalta valtiolta kaupungeille. Se pitää ottaa Espoossa tosissaan. Näytetään, että me osaamme ottaa käyttöön tepsivämmät keinot syrjäytyneiden työttömien nuorten voimaannuttamiseen, yhdistämään ammattikoulutuksen ja työllistämisen palvelut sekä ennen kaikkea tekemään työvoimapalveluista myös saumattoman osan yrityspalveluitamme.
Kokoomus on vapauden ja vastuun puolue. Meille on selvää, ettemme voi elää lastemme piikkiin – oli kyse sitten valtion velkaantumisesta, luonnon köyhdyttämisestä tai riskin ottamisesta ilmaston suhteen.Ilmastokeskusteluun kaivataan pelottelun sijaan järkiratkaisuja ja niistä nousevaa toivoa.
Suomen päästöt ovat promille globaaleista, eivätkä ne sinänsä ilmastoa hetkauta. Espoossa tehtävien päästövähennysten varsinainen merkitys tulee siitä, että täällä synnytettäviä ja koeteltavia ratkaisuja monistetaan maailmalle. Jos opimme lämmittämään Helsingin seudun edullisesti pääosin ilman polttamista, voimme viedä ratkaisut seuraavaksi Toronton ja Pekingin kaltaisiin miljoonakaupunkeihin.
Lämmitys on koko Suomessa suurin päästölähde. Se synnyttää päästöjä lähes kaksi kertaa enemmän kuin henkilöautoliikenne. Espoon hiilijäljessä lämmitys korostuu vielä enemmän ja kattaa noin 40 prosenttia Espoon arvioiduista päästöistä. On vähän absurdia, että Espoon valtuustokin on useasti kiistellyt tuntikausia kasvisruokatarjoiluista kouluissa ja kaupungin ruokaloissa, mutta maan suurimpiin kuuluvan Suomenojan hiilivoimalan alasajo ei juuri puhuta.
Ilmastoväittely keskittyy liikaa kiistelyyn autoilun puolesta ja vastaan. Tosiasiassa autoilun vähentäminen ei edes ole mitenkään realistinen skenaario Suomessa. Järkevä tapa on pelastaa autoilu päästöiltään tuomalla puhtailla käyttövoimilla toimivat autot kaikkien suomalaisten ulottuvilla järkevässä aikataulussa. Tästä tarkemmin: Kauppalehti – Kai Mykkänen: Autoilun raju vähentäminen ei ole vakavasti vaihtoehto suomessa.
Lämmityksen muuttaminen lähes päästöttömäksi on seuraava suuri harppaus, joka on tehtävissä järkevästi ilman elämäntapamuutoksia tai pysyviä kustannuksia. Suomessa käytetystä kivihiilestä yli kaksi kolmasosaa palaa pääkaupunkiseudun kaukolämpöä tuottavissa voimaloissa.
Edellisellä eduskuntakaudella säädimme Kokoomuksen aloitteesta lakisääteisen kiellon kivihiilen laajamittaiselle käytölle. Se tulee voimaan vuonna 2029. Hiili siis kyllä poistuu Suomenojaltakin. Mutta lähivuodet ratkaisevat, korvataanko hiili missä määrin metsähakkeen poltolla ja missä määrin fiksummilla ei-polttamiseen perustuvilla ratkaisuilla. Keskeinen tehtävämme on välttää biomassan liiallinen käyttö. Kuitupuuta ja kantoja ei pidä polttaa.
Avain on lämpöpumpputekniikan nopeassa kehityksessä. Sen avulla roudan alaisen maan ja meriveden lämpöä on opittu hyödyntämään tehokkaasti kaikissa mittakaavoissa. Otaniemessä valmistuu pian Pohjois-Euroopan ensimmäinen 7 kilometriä syvä kaivopari. Onnistuessaan sen lämpöteho kattaa yksinään yhden kymmeneksen Espoon lämmitystarpeesta. Viime vuosina ripeimmin ovat kehittyneet korttelikohtaiset parista sadasta metristä pariin kilometriin porattavat maalämpökeräimet. Toisaalta lämpöpumpuilla voidaan napata tehokkaasti käyttöön rakennusten, teollisuuden, datakeskusten ja jätevesien hukkalämmöt sekä varastoida lämpöä vuoden ajan ylikin. Uudenlaisilla lämmöntuotantoon suunnitelluilla pienillä ydinvoimaloillakin voi olla järkevä paikkansa kokonaisuudessa.
Jännä kysymys on, missä määrin edes nojaamme 2030-luvulla kaukolämpöön vai muodostuuko paikallinen maalämpö ylivoimaiseksi laajalti myös kerrostaloissa. Tapiolan Hakalehdossa viiden vanhan kerrostalon asuntoyhtiö vaihtoi vuosi sitten kaukolämmön 43 maalämpökaivoon ja tekee sen alentaakseen asukkaiden lämpölaskua. Niittykummun vanhan ostarin ympärillä kymmenkunta kerrostaloa on jo tehnyt saman.
En ota kaukolämmön tulevaisuuteen kantaa puolesta tai vastaan. Sen sijaan haluan, että asukkailla ja yrityksillä on aidosti kaikki mahdollisuudet valita edullisin päästötön ratkaisu. Maalämpöhankkeita estää muun muassa kielto porata vinosti maan alla kaupungin maiden ja ajoväylien alle. Vinoporaus pitäisi sallia aina, kun se ei todellisuudessa rajoita päällä olevan tontin käyttöä eikä vaaranna maanalaista kunnallistekniikkaa.
Monilla taloyhtiöillä on Espoossakin vaikeuksia saada pankista lainaa. Silti näissä taloyhtiöissä tullaan asumaan vuosikymmeniä. Lämmitystaparemontti ehtisi siis maksaa itsensä takaisin. Tässä voi nähdä rahoitusmarkkinoiden epäonnistumista. Sitä voisi lieventää valtion ilmastorahasto, joka antaisi taloyhtiöille ja yksityisten öljylämmitteisten kiinteistöjen omistajille lainatakauksia ilmastoremontteihin.
Helpointa olisi siirtyä tulevaisuuteen ensimmäisenä lähes tyhjältä pöydältä rakennettavissa uusissa kaupunginosissa. Parhaillaan lyödään lapiota maahan isolla alueella Suomenojan ja Kaitaan välillä. Seuraavaksi alkaa junaradan varrella Keran alueen asuinalueen rakentaminen. Lähivuosina lienee Pohjois-Espoossa edessä erityisesti Nuuksion etelälaidalla Histan alueen kaavoitus sekä Niipperin-Kalajärven lisärakentaminen. Uusilla alueilla olisi tuhannen taalan paikka rakentaa uudenlainen lämmitysratkaisu, joka jo alkujaan perustuisi polttovoimaloiden tarpeen minimointiin. Eli alueelliseen lämpöverkkoon, joka on sovitettu sellaiseksi, että yksittäisten kiinteistöjen on helppo myydä siihen hyvällä hyötysuhteella itse tuottamaansa tai säilömäänsä ylijäämälämpöä.
Liian usein edullisimman ja puhtaimman ratkaisun tiellä on se, että kaavoittajan, rakennuttajan ja kaupunkitekniikan on kaikkien helpointa tehdä niin kuin aina ennenkin. Siitä pitää päästä yli. Näytetään mihin pystytään. Tarvitaan intoa pysyä teknisen kehityksen perässä ja ripaus rohkeutta.
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/09/Nettikokoinen_KAI_MYKKANEN_230819_16.jpg
1200
1800
Kristiina Karjalainen
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/03/kai-mykkanen-logo-web.png
Kristiina Karjalainen2021-06-28 17:44:522021-06-28 17:44:52Toimenpidealoite finanssipolitiikan sääntöjen uudistamisesta ja velkakatosta
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/09/Nettikokoinen_KAI_MYKKANEN_230819_78.jpg
1200
1800
Kristiina Karjalainen
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/03/kai-mykkanen-logo-web.png
Kristiina Karjalainen2021-06-22 16:12:152021-06-22 16:12:15Budjetti kehyksiin palveluista leikkaamatta
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAI_MYKKANEN_150917_265.jpg
3840
5760
Kristiina Karjalainen
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/03/kai-mykkanen-logo-web.png
Kristiina Karjalainen2021-06-03 11:37:412021-06-03 11:37:41Presidentin rahayhtälöä syytä pohtia
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/09/Nettikokoinen_KAI_MYKKANEN_230819_104.jpg
1200
1800
Kristiina Karjalainen
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/03/kai-mykkanen-logo-web.png
Kristiina Karjalainen2021-06-01 08:00:572021-06-02 20:33:00English as the service language in Espoo
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAI_MYKKANEN_150917_151.jpg
3840
5760
Kristiina Karjalainen
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/03/kai-mykkanen-logo-web.png
Kristiina Karjalainen2021-05-23 14:00:102021-05-23 18:48:03Kaksi ankkuria katkesi riihessä
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAI_MYKKANEN_150917_222.jpg
3840
5760
Kristiina Karjalainen
https://kaimykkanen.fi/wp-content/uploads/2019/03/kai-mykkanen-logo-web.png
Kristiina Karjalainen2021-04-10 14:00:042021-06-22 16:33:38Kirje pääministerille: koronatodistuksella yhteiskuntaa auki nopeammin ja useammalle
Tuli kyllä niin tarpeeseen muonitus Mustiossa (lihapiirakka + ruisleipä + pulla-kahvit) ❤️ Polkenu koko päivän ja syöny yhden välipalapatukan verran vaan niin alkoi heikentyä olokin. Tankkaus pitää muistaa, myös ravinnon niin jaksaa Espooseen asti 💪🏾Kiitos #mustionmuonitus 👍
Suomi on kaunis maa.
Toi suolainen on kyllä tärkeää helteellä!
Älä unohda nesteytystä 💙 Vesi vanhin voitehista 🚲🌊
Suojelua saavien kotouttaminen on tunteita repivä ja leimaava aihe, mutta siitäkin on uskallettava puhua, jos vastuullisia ollaan. Haluan kansainvälisen ja suvaitsevaisen Suomen, joka tuplaa kansainvälisen rekrytoinnin. Se onnistuu vain jos kotoutamme töihin emmekä työttömäksi. Olemme moniarvoisia, mutta edellytämme laillisuutta ja työtä tai opiskelua kunkin kykyjen mukaan.
Näin suuria maiden välisiä elintasoeroja, asumisperusteista sosiaaliturvaa ja vapaata maahanasettumisoikeutta ei voi sellaisinaan soveltaa samaan aikaan kestävästi 2000-luvun maailmassa, jossa pitkän matkan takaa tapahtuva laaja maahanmuutto on aiempaa mahdollisempaa. Ne täytyy yhteensovittaa säännöillä, jotka yhdistävät mahdollisimman laajan mutta realistisen vapauden, töihin kannustavuuden ja turvallisuuden. Sellainen kansainvälinen Suomi on täysin mahdollinen ja sen eteen teen töitä. Sisäänpäin käpertyvän nationalismin tie taas on näivettyvän Suomen resepti!
Kokoomus vaatii maahanmuuttajille lisää velvoitteita – rajoittaisi sosiaalitukien saantia
www.iltalehti.fi
Kokoomus haluaa tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.Tarpeellista pohdintaa aiheen ristiriitaisia ajatuksia herättävästä luonteestaan huolimatta. Ehkäpä me olemme täällä unohtaneet, että potentiaaliset maahanmuuttajat tutkiskelevat koko ajan erilaisia vaihtoehtoja ja lopulta löytävät niihin maihin, joissa saavutettavissa olevat edut ovat houkuttelevimpia. Suomi ja sen tarjoamat edut ovat yhtä lähellä kuin lähin älypuhelin.
Onnistunut kotoutus vaatii myös riittävää tukea jolloin velvoitteetkin sisäistetään. Eli lasten ja muiden tulijoiden pitää kohdata tarpeeksi intensiivinen ja integroitumaan auttava verkosto. Omiin oloihin jättäminen luo on gelmia
Kansainvälinen Suomi olisi mukava asia!!!
"Eriytetään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturva, kuten hallitus esitti 2016, mutta sidotaan se koulutukseen, kielitaitoon ja riittävään tuntemukseen suomalaisesta yhteiskunnasta." Että olis niinkun kahdenlaisia kansalaisia, vähän kuten taannoin Etelä-Afrikassa? Kansalaisia oikeuksilla ja kansalaisia vähän vähemmillä oikeuksilla. Näillä ryhmillä voisi olla myös eri koulut ja eri bussit ja eri ravintolat. Ja eri asuinalueet.
Hyvä ehdotus 👏
Yksikin muuttaja totesi, että tuli siksi kun Suomessa on paras sosiaaliturva. Niinpä justiinsa
Samaa mieltä, kielen osaaminen on kaiken työn tai opiskelun alku. Heti vaan pakollinen kielikurssi ja tarvittaessa niin kauan et pystyy tulemaan perus asioiden hoidossa itsekseen.
Jo 2017 olisi ollut helppo ajaa näitä. Tosin ”uudet persut” eivät olisi hyväksyneet maakuntamallista Sotea ja siinä ohessa valinnanvapaus olisi kaatunut. Sekö oli se arvopohja ero? Hyvä kuitenkin mikäli rakentavasti ja asiallisesti syntyisi keskustelua maahanmuuttopolitiikasta. Ja esitetään ratkaisuja jotka sopivat perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin tai sitten myös ehdotuksia miten lakia ja sopimuksia muutetaan.
Ja totisesti koulun Kielten oppimisen Ben Ja ammattinsa Kulturia Velvoitteet Laki maan samma kuin alkukansalaiselle
Hyvä Pia!
Tosi hyvä kotia elättäminen pitää loppua , ei Ruotsin mallia 700, tuhatta elätetään kotia ,!
Järkipuhetta
Kaikille kaikille ja kaikille.
Kokoomus haluaa helppoa kiristyskeinoa työnantajille
Kotouttaa voi vain ammattilaisia ja korkeasti koulutettuja.
Jotain pitäisi tehdä julkisen sektorin kielitaitovaatimuksille. Jos tehtävään vaaditaan suomen JA ruotsin kielen taitoa, rajaa se hyvin tehokkaasti maahanmuuttajat pois työnhakijoista. Toisaalta Suomi tarvitsisi niin poliisin, sosiaalityön, koulutuksen kuin terveydenhoidon (varsinkin psykiatria!) tehtäviin maahanmuuttajien äidinkielten ja kulttuurien syväosaajia. Kielitaitovaatimuksia pitäisi siten harkita muutettavaksi siten, että jokaisessa tarpeellisen kokoisessa yksikössä löytyisi kaikkien kotimaisten kielten osaajia. "TOINEN syy positiivisen syrjinnän puuttumiseen on (Tullin pääjohtaja) Mäkisen mukaan lainsäädäntö. Vaikka laki ei kiellä erityiskohtelua, käytännön esteitä se asettaa. Esimerkkinä voi mainita Tullin työpaikkailmoituksen, jossa haetaan tullitarkastajia Vantaalle. Heidän pitää olla Suomen kansalaisia ja puhua suomen lisäksi ruotsia vähintään tyydyttävästi. Nämä lain asettamat vaatimukset sulkevat pitkälti pois mahdollisuuden maahanmuuttajien palkkaamiseen. Mäkinen kyseenalaistaa vaatimusten mielekkyyden. ”Jos ryhmässä on sekä suomea että ruotsia puhuvia henkilöitä, onko jokaisen tarpeellista osata molempia? Tai jos meille tulee vaikkapa Ruotsista sinne jo kauan sitten vakiintunut maahanmuuttaja, onko hänen välttämätöntä puhua sujuvaa suomea, jos hän osaa ruotsia?”" www.hs.fi/politiikka/art-2000006278290.html
Minulla ollut vähän muut ajatukset, kun lapion varsi hommat. Finanssitekninen laskenta on ollut pääajatuksena isolla skaalalla, en ole tyhmä.
Luin joskus mitä Australia vaatii maahanmuuttajilta: !) Ikä enintään 40 vuotta. 2) kaikki irtain omaisuus joka mahtuu konttiin mukaan ja ilmainen kuljetus paikan päälle. 3) Australiaan sopiva ammatti, 4) kielitaito.
Oletko siis aikomassa muuttaa perustuslakia? Sehän sanoo: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”. Miten näet mahdollisena, että Suomessa annettaisiin erilainen sosiaaliturva ihmisille? Olethan entinen sisäministeri. Tätä ministeri Hanna Mäntylä (PS) esitti syksyllä 2015 hallituksessa, jossa olit itse sisäministerinä. Miksi se ei silloin onnistunut? Oletteko valmistautumassa Perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen? blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2021/07/24/kun-faktat-eivat-kiinnosta/
Nyt on kova 👍 Lapsilla ei tosin mitään hajua mikä on Ritari Ässä 🤣 #kasariperjantai
Mä osuin samaan paikkaan keskiviikkona! Kitt ei kyllä sanonut mitään...
Mahtavaa! 😄 Mulla oli Ritari Ässä- juliste seinällä joskus 6-vuotiaana. Meillä oli melkein samanlainen autokin, tuo on tosin Pontiac TransAm, meillä oli Pontiac Firebird.
Onkos tämä se Anssi Kelan KITT?
Onkos ihan aito Ritari Ässän auto?
Saitko käytyä ajatusten ja sanan vaihtoa?
Kitt
Pääasia on , että iskällä on hauskaa 🙃
Suosikkisarja nuoruudessa! 😎👍
Jonnet ei muista!!!
Kahlasin läpi Partha Dasguptan (Cambridge) johdolla koostetun ns. Dasguptan kultti-raportin luonnon monimuotoisuuden yhdistämisestä taloustieteeseen. Minulla oli liian kovat odotukset. Hain aineksia kysymykseen, mikä on siedettävä määrä lajikatoa (ihmiskunnan kannalta) ja miten voisimme mitata siedettävää monimuotoisuuden määrää eri ekosysteemityypeissä ja miten hinnoitella sen ja saada talouden optimoimaan toimintansa tämän hetken bruttokansantuotteen ja riittävän monimuotoisuuden välillä. Sitähän teemme jo hiilipäästöjen osalta päästöhinnoittelujärjestelmillä ja ennen kaikkea olemme pystyneet asettamaan suhteellisen laajasti hyväksytyn mittatikun, että 1,5-2 asteen globaali lämpeneminen on siinä rajoilla, missä riski muuttuu kohtuuttomaksi suhteessa niihin investointeihin, jotka voisimme tässä sukupolvessa välttää ummistamalla silmämme.
Valitettavasti minulle jäi lukemisesta se olo, että olemme vielä kaukana tästä mittatikkujen tasosta mitä tulee luonnon monimuotoisuuden yhdistämiseen talousjärjestelmiimme. Ajattelin etukäteen, että tämä on monimuotoisuuden Sternin raportti, mutta ei ehkä vielä. (Sternin raportti valtavirtaisti ilmastoriskien taloudellisen arvon hyväksymisen, reilu 10 vuotta sitten, sekin brittihallituksen tilauksesta laadittu)
Dasguptan parasta antia on koonti luontopääoman sisältävästä makrotaloustieteellisestä mallinnuksesta. Ja sen korostaminen kuinka bruttokansantuote ei ota huomioon pääoman kulumista ja se ei ole ollut ongelma niin kauan kuin pääoma on oletettu uusiutuvaksi (inhimillinen pääoma, tuotettu pääoma) tai äärettömäksi (luontopääoma, raaka-aineet, jätenielut). On järkeenkäypää, että ihmiskunnan menestystä pitäisi bruttokansantuotteen tapaisen virtasuureen sijaan (ja rinnalla) mitata jonkinlaisella hyvinvointipääomalla (Dasguptan Inclusive wealth) = tuotettu pääoma + inhimillinen pääoma + luontopääoma yli sukupolvien sosiaalisella korolla päivän arvoon diskontattuna.
On myös kiinnostava tulkinta, että monimuotoisuuden tarvetta voidaan luontopääoman arvostuksessa verrata hajautuksen merkitykseen sijoitussalkussa. Monimuotoinen metsä sopeutuu todennäköisemmin ilmaston muuttumiseen tuholaisineen kuin monokulttuuri. Monimuotoinen luonto antaa todennäköisemmin aineksia myös seuraavan vuosisadan lääkeaineisiin kuin monokulttuuri.
Dasguptan raportti ei kuitenkaan edes vakavasti yritä määrittää käytännöllistä mittatikkua siedettävälle lajikadolle. Se viittaa esim. tutkimukseen, jonka mukaan ekosysteemien tilan arvioidaan heikentyneen jo noin puoleen esiteollisesta ajasta. Voivatko ne heikentyä vielä neljäsosaan, vai kymmenesosaan ennen kuin tämä tekijä todella suurella todennäköisyydellä rajoittaa hyvinvointiamme samalla tavalla kuin vaikkapa 5 asteen globaali ilmaston lämpeneminen? Tähän ei oikein päästä.
Dasgupta viittaa toistuvasti erääseen tutkimukseen, jonka perusteella 30% maasta ja merestä kannattaisi suojella ihmiskäytöltä hyöty-kustannusanalyysissä (investoinnin arvioidaan olevan vain 0,16% glob BKT:sta). Mutta tämä vaikuttaa enemmänkin iteratiivisesti löydetyltä tasolta, jossa vielä voidaan jollain arvostuksilla osoittaa hyötyjen ylittävän haitat, mutta Dasgupta ei avaa monimuotoisuuden arvolinkkiä eikä kriittisiä tasoportaita.
Kiinnostava - varmasti ristiriitaisia tunteita monissa herättävä - huomio raportissa on, että 80 % globaalista maatalousmaasta on eläintalouden käytössä ja nykyväestö voitaisiin ruokkia puolella nykyisestä maatalousmaasta, jos eläintaloudesta luovuttaisiin.
Raportissa referoidaan lukuisia tutkimuksia, joissa on arvioitu luontopääoman arvoja joissakin maissa tai luontotyypeissä ja arvioitu nettohyötyjä ihmisen toiminnan muutoksissa näiden ekosysteemien suhteen. Referoidut nettohyötylaskelmat vaikuttavat kuitenkin anekdotaalisilta ja epäyhteismitallisilta keskenään.
Päättelyketjut tuntuvat myös usein jäävän kesken. Lienee esimerkiksi totta, että valtaosa lääkkeistä on kehitetty luontopääoman ja sen monimuotoisuuden ansiosta. Mutta se ei sinänsä todista, että miten suuri osa luonnosta tai sen vaihtelusta pitäisi säästää? Vielä vähemmän se arvioi sitä, missä määrin tulevaisuuden lääketiede tarvitsee luonnon elementtejä, jos mRNA-rokotteita ja vastaavia osataan tehdä alusta loppuun laboratorioissa.
Tavallaan jännä (ehkä ei yllättävä), että kurinalaisimmalta vaikuttaa Kiinan kansallinen ekosysteemi-arvioinnin hanke, jossa lasketaan ”Gross Ecosystem Productia” eli rahamääräistetään erilaisten luontopääoman tuotosten arvoja kiinalaisille.
Ärsyttävintä raportissa on, että se usein käytännön esimerkeissä sotkee monimuotoisuuden arvon (esim sopeutumiskyky) ja monimuotoisuudesta riippumattomammat luontopalvelut (esim tulvien pidätyskyky mangrovemetsissä). Jälkimmäiset ovat minusta luonteeltaan yleensä alueellisesti tarkasteltavia tasearvoja, kun taas monimuotoisuus on lähtökohtaisesti globaali hyödyke ja siksi niin vimmatusti kaipaisin sille globaalisti toimivaa mittatikkua.
Tuli kirjoitettua kriittinen arvio, koska minulla oli ylimitoitetut odotukset saada aineksia mieltäni kiivaasti vaivaavaan probleemaan. En kuitenkaan missään nimessä haluta dissata luontopääoman tutkimusta taloustieteessä. Sitä tarvitaan lisää, että päästään maaliin. Dasguptan 500 sivuinen järkäle antaa myös paljon rakennuspalikoita ja oivalluksia - erityisesti jos ympäristötaloustiede ei muuten ole kovin tuttua. Siispä enjoy: assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/962785/Th...
Dasgupta on kuitenkin ehkä parasta analytiikkaa, mitä taloustieteessä, ympäristötaloustieteessä ja biodiversiteettitutkimuksessa on synteettisesti kirjoitettu. Ongelmana on edelleen se, että taloustieteen instituutioissa ympäristötaloustiede on pysynyt outolintuna, vaikka monenkeskisten ympäristötopimusten ja maailmanpankin taholta laitoksia on tähän hätistelty jo 1990-luvulta. Myöskään meillä taloustieteet eivät ole edelleenkään riittävästi hereillä.
Vaikeita kysymyksiä. Biodiversiteetin hintaa on vaikea määritellä talouden ehdoilla, sillä kuten Kaikin tuossa jo argumentoi, kunnon mittareita asiaan ei ole kehitelty. Asiaa voi tarkastella myös ns. keikahduspisteen näkökulmasta: Kussakin ekosysteemissä lajit ylläpitävät toistensa elinmahdollisuuksia. Selkein esimerkki tästä ovat kasvit pitämässä yllä kasvinsyöjäeläinten elinmahdollisuuksia ja saaliseläimet ylläpitämässä petoeläinten elinmahdollisuuksia. Myös petoeläimet ylläpitävät saaliseläinten elinmahdollisuuksia, sillä yleensä saalistamisesta saaliseläimistä elinvoimaisimmat jäävät jäljelle ja saalistaminen pitää myös saaliseläinten kantaa kohtuullisella tasolla, niin ettei tule ylipopulaatioista johtuvia kannanromahduksia. Selkeimmät esimerkit tästä on ketun ja ilveksen suhde jäniksiin ja näätäeläinten suhde hiiriin. Minkä määrän lajikatoa ekosysteemit vielä siis sietävät, ennen kuin tulee keikahduspiste, jossa jäljellä olevat lajit eivät enää kykene ylläpitämään toisiaan ja ekosysteemit mahdollisesti romahtavat melko totaalisesti pitkäksi aikaa? Vaikea kysymys, johon tieteellä ei ole selvää vastausta ainakaan vielä. On tosin huomattava, että maapallon historiassa eliökehä lopulta toipui myös permikauden joukkotuhosta noin 250 miljoonaa vuotta sitten ja dinosaurusten joukkotuhosta noin 64 miljoonaa vuotta sitten. Joukkotuhon jälkeinen eliökehä oli tosin ainakin vähänkään suurempien kasvien ja eläinten osalta joukkotuhosta toipumisen jälkeen täysin erilainen kuin sitä edeltävä. Maapallon historian joukkotuhot ovat omalta osaltaan mahdollistaneet ihmisen ilmestymisen tälle planeetalle, mutta ne voivat pyyhkäistä meidät myös täältä pois. Se olisi sitten lopullinen tuho, sillä emme ole ihan vielä matkalla tähtiin. Osataanko siis taloustiedettä ja ympäristötiedettä yhdistelevässä tutkimuksessa ottaa vielä riittävän painokkaasti huomioon lajikadon ja ilmastonmuutoksen kaikkia skenaarioita?
Mainiot löylyt ja tosi kirkas vesi #nummijärv 👍☀️ Oli muuten #kuusjoki äijillä jo varsin maltillinen asenne sähköautoihin siirtymiseen vrt mitä olisi 3v sitten ollut 💪🏾💙 Enemmän huoletti Mainiot löylyt ja tosi ja Mainiot löylyt j päivätanssien kohtalo koronan keskellä… Kiitos Mainiot ylläpidosta ja makkaroista 😁
Hauskalta reissulta vaikuttaa!!! Toivottavasti siellä on mukavia kesäsäitä!!
Ei tämä ilmastonmuutios mikään uus juttu ole, jo sata vuotta sitten oli vastaavaa! "Meneekö autoilijoiden piikkiin? Ai niin, ei ollut vielä autoja. - Reilu sata vuotta sitten Suomessa oli poikkeuksellisen suuri tulva, joka peitti alleen Laukontorin ja keskeytti työt Tampereen tehtailla – katso vetiset arkistokuvat tutuista paikoista:" t.co/uMkKrYd4DU
Meidän pienessä kiskolaiskylässä (olisko 60 taloutta?) jo viisi täyssähköä. Kolme Teslaa ja meidän id ja zoe. Kyllä salolaisautoilukin sähköistyy, vauhdilla.
Katsoin kartasta, missä Kuusjoki... hyvältä näyttää sähköautoilun suhteen. Minulla mökille Espoosta etelä-savoon n. 400 km. Haparoinen sähkölinja mökille. Aattelin ajella dieselillä loppuun asti. Junalle ja muille julkisille matkaa 1 h. Pitäiskö alkaa luopumaan mökkiomaisuudesta koko kansan? Tämähän ei ole kovin ympäristöystävällistä.
Hoida niitä penkkejä vanhoille ja liikuntarajoitteisille Tapiolaan ja ympäristöön!! Kiitos.
Ihan mun lempiuimapaikkoja! Varsinkin se pää, jossa on hyppytornit.
Jo 1500 luvulla filosofit korostivat luonnon arvostuksen merkitystä ihmisten elämässä.
Itse olen hoitanut henkilökohtaisesti tätä ilmastomuutosta, siten etten ole esim. ajanut ajokorttia. Autoja tosin olen omistanut , ajaja on ollut joku toinen. Nyt mieheni muutaman kuukauden jälkeen myymälästä ostetun uuden tuoreen auton jälkeen, haluaa hankkia sähköauton. No sanoin odota 🙏. Munkkiniemestä pääsee keskustaan ratikalla 👌.
