Huomio pitää kääntää Nord Stream 2:sta itse kaasuun – ”Suomi saattaisi muuttua kaasun tuojasta viejäksi”
Venäjän johdon talousjärjestys horjuisi, jos Eurooppa vähentäisi putkessa kulkevan maakaasun ostamista Venäjältä
Venäjän tuki Valko-Venäjän vaalit väärentäneelle presidentti Aleksandr Lukashenkalle ja haluttomuus selvittää oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytystä ovat lisänneet vaatimuksia estää Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen. Syystäkin.
Venäjän strategia ei kuitenkaan tähän putkeen kaadu. Sen sijaan Venäjän johdon talousjärjestys horjuisi, jos Eurooppa vähentäisi putkessa kulkevan maakaasun ostamista Venäjältä.
Pitkään ajateltiin, että kivihiilen korvaaminen tulee johtamaan maakaasun käytön lisääntymiseen. Nyt on kuitenkin näkyvissä mahdollisuus kääntää myös maakaasun käyttö järkevin keinoin laskuun. Olemme nimittäin oppineet nappaamaan hiilidioksidia esimerkiksi savupiipuista ja yhdistämään sen vedyn kanssa metaaniksi.
Voi kuulostaa scifiltä. Mutta kaasualan suuria toimijoita kokoava Eurogas ennustaa, että tuontikaasun käyttö Euroopassa olisi nykyistä pienempää jo kymmenen vuoden päästä. Samalla kaasun ja vedyn kokonaiskäytön ennustetaan kasvavan kuudenneksella.
Vuoteen 2050 mennessä Eurogas ennustaa vedyn ja synteettisen metaanin käytön vähentävän tuontikaasun käyttöä suunnilleen kolmanneksen. Se vastaa Euroopan Venäjältä tuoman maakaasun mittakaavaa.
Ehkä muutos voisi tapahtua nopeamminkin? Eihän monikaan kymmenen vuotta sitten uskonut, että Suomi voisi luopua kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä. Nyt me tiedämme sen tapahtuvan. Mitä jos Euroopan elpymisrahoista ohjattaisiin merkittävä osa vedyn ja synteettisen metaanin pullonkauloihin?
Suomi saattaisi tässä pelissä muuttua kaasun tuojasta viejäksi. Pohjoismailla on nimittäin muutama valtti vetytaloudessa. Kilo vetyä vaatii yhdeksän kiloa vettä. Tuhansien järvien maassa se on helpompi järjestää. Pohjoismaissa on runsaasti päästötöntä mutta vaihtuvatehoista vesivoimaa. Sen tuottamaa sähköä olisi kätevämpää varastoida ja viedä vetynä kuin tuhannen kilometrin sähkönsiirtoina. Itämeren pohjassa voisi kulkea venäläisen maakaasun sijaan pohjoismainen vety ja synteettinen metaani.
Vety on jo mukana, kun teollisuus pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi SSAB:n Raahen terästehtaalla suunnitellaan harppausta vetypohjaiseen prosessiin, mikä vähentäisi seitsemän prosenttia maamme päästöistä. Teollisuuden sähköveron alentaminen ja fossiiliveron palautusten poisto vauhdittavat muutosta.
Wärtsilä, St1 ja Kemira suunnittelevat jo Joutsenoon pilottilaitosta synteettisen polttoaineen tuotantoon vedystä ja hiilidioksidista. Kaupallisen päänavauksen kannalta keskeistä olisi kelpuuttaa synteettiset polttoaineet uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteeseen. Suomen kannattaa painaa kaasua ja pyrkiä voittajien rivistöön.
Kai Mykkänen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kirjoitus julkaistu Kauppalehdessä 5.10.2020
