Kela-korvaus takaisin hedelmöityshoitoihin

Vuosi 2021 oli jo kuudes vuosi peräkkäin, jolloin Suomessa kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi. Se vaikeuttaa hyvinvointivaltion pelastamista, kun työikäisen väestömme määrä uhkaa pienentyä. Kun väki vähenee, pidot eivät parane. Tähän saumaan Suomen hallitus on päättänyt lopettaa yksityisellä puolella toteutettujen hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset.

Lapsettomuus koskee arviolta jo joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Jo noin viisi prosenttia lapsistamme syntyy hedelmöityshoidoilla. Kyse ei siis ole marginaalisen pienestä asiasta.

Hedelmöityshoidoissa käyneistä lähes puolet on ollut yksityisten klinikoiden asiakkaita. Monessa tapauksessa Kela-tuki on tuonut tuhansien eurojen hoidot juuri sen verran edullisemmiksi, että lapsettomuudesta kärsivä pari on kyennyt hoitoon tarttumaan.

Julkisella puolella hedelmöityshoitoihin on vuosien jono. Hoitoihin päästäkseen pitää lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n arvion mukaan olla alle 38-vuotias, ainakin jos asuu pääkaupunkiseudulla. HUS-alueella kun jono on yleensä yli 2 vuotta ja julkisella puolella ovi pysyy kiinni, jos täyttää 40 vuotta ennen jonottamisen päättymistä.

38-vuotiaan raja osuu jatkossa yhä useamman eteen, koska lasten hankintaan ryhtymisen keski-ikä on nousussa. Samasta syystä hedelmöityshoitojen tarve todennäköisesti yleistyy entisestään.

Vain lapsettomuutta itse kokeneet voivat tietää, miten raskaasta koettelemuksesta on kysymys. He ansaitsevat tuen. Niissä maissa, joissa yhteiskunta tukee lapsettomuushoitoja, hoitoihin hakeutuminen on kasvanut merkittävästi. Tästä on julkaistu kansainvälisiä tutkimuksiakin.

Hallitusneuvotteluissa meidän on syytä vastata kysymykseen, miten voimme auttaa ihmisiä saavuttamaan haaveilemansa lapsiluvun. Konkreettinen toimi olisi vahvempi tuki hedelmöityshoidoille. Hyvä alku olisi perua Marinin hallituksen tuore päätös, jolla se poisti hedelmöityshoitoon liittyvien tutkimusten kelakorvaukset.

Kai Mykkänen

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro -blogina 21.3.2023