Velkakatto lakiin

Vaaleissa on kyse hyvinvointivaltion pelastamisesta.

Korvia myöten velkaantunut maa ei pysty varautumaan, eikä takaamaan kansalaistensa turvallisuutta tulevissa kriiseissä. Raskas velkataakka heikentää mahdollisuuksiamme ratkoa globaaleja ilmastonmuutoksen asettamia uhkia. Vahva julkinen talous turvaa kansalaisten hyvinvoinnin kasvun ja hyvän elämän.

Joidenkin mielestä vaaleissa on kyse siitä, kenen kanssa ollaan valmiita yhteistyöhön. Meidän mielestämme politiikassa ei ole kyse hiekkalaatikkoleikistä, vaan suomalaisten asioiden vastuullisesta hoitamisesta.

Paheneva velan kasvu suhteessa talouden kokoon on monien euromaiden ongelma. Se vaarantaa jatkuessaan euroalueen vakauden ja hyvinvoinnin. Suomen tilanne on tällä hetkellä erityisen huolestuttava.

Kaikki länsimaat velkaantuivat koronakriisissä. Mutta Suomen kasvavaa alijäämänäkymää ei voi selittää koronalla. Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa velkasuhde on jo palautunut koronaa edeltävälle tasolle.

Suomessa valtion talouden alijäämä on tyrmäävästi pahenemassa ja velkasuhde kasvamassa. Tästä vuodesta lähtien valtio on kasvattamassa velkaa joka vuosi yli kymmellä miljardilla eurolla, jos jatkamme Marinin hallituksen talouslinjalla.

Suomessa on palattava vastuulliseen taloudenpitoon. Velkasäätöjä on uudistettava ja vahvistettava. Esimerkiksi Saksassa valtion velkakatto on kirjattu maan perustuslakiin.

Suomen tapa hoitaa velkavastuu vain poliittisena sopimuksena, on osoittautunut liian huteraksi turvasi tuleville sukupolville. Tulevaisuudessakin hallitusvastuuseen voi päätyä Marinin hallituksen kaltainen velasta piittaamaton kokoonpano. Velkavastuun kirjaaminen lakiin vahvistaa tavoitteeseen sitoutumista. Lisäksi tulee velvoittaa hallitusta tekemään korjaavia toimia, jos tavoitteessa ei pysytä.

Lakiin kirjattava velkasääntö ei toki saa olla liian kaavamainen ja sen tulee kestää aikaa. Silti edellä kuvattu Suomen tulevaisuus on niin vaarallinen, että ehdotamme seuraavan hallituksen työlistalle tolkkua taloudenpitoon tuovan velkasäännön kirjaamista lakiin.

Suomalaiset ovat huolissaan. Ihmiset ymmärtävät, että valtavaksi kasvava velkavuori heikentää tulevien sukupolvien hyvinvointia. Tämän päivän alijäämä on huomisen veronkiristys. Ihmiset odottavat ratkaisuja ongelmaluetteloiden sijaan.

On aika uudistaa sitoutuminen ylisukupolvisesti oikeudenmukaiseen taloudenpitoon. Siksi kehysjärjestelmää tulee uudistaa entistä pitävämmäksi.

Talouden tasapainotuskeinoista puolueet ovat erimielisiä. Vasemmisto kiristäisi mieluummin veroja. Jostain syystä kuitenkin käymme edelleen keskustelua siitä, pitääkö menojen ja tulojen ylipäänsä olla tasapainossa. Esimerkiksi SDP ei ole pystynyt sitoutumaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden kannalta välttämättömään talouden vahvistamisen mittaluokkaan.

Esitän suoran haasteen kaikille puolueille: oletteko valmiit sitoutumaan taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan? Oletteko valmiit sitoutumaan lopettamaan elämisen tulevien sukupolvien kustannuksella?

Kyse on tulevaisuudesta. Siitä, millaisessa kunnossa jätämme hyvinvointiyhteiskunnan lapsillemme.

Kokoomus ehdottaa poliitikoille

1. Uudistetaan lupauksemme ylisukupolvisestin oikeudenmukaiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon.
2. Sitoudutaan pitkän aikaväli tavoitteeseen Pohjoismaisesta velkasuhteesta.
3. Tasapainotetaan julkista taloutta asteittain, kunnes saavutetaan kestävyysvajeen turvaava ylijäämä.
4. Velvoitetaan hallitus korjaaviin toimiin, jos tavoitteessa ei pysytä.
5. Kirjataan velkakatto lakiin.

Kai Mykkänen

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus julkaistu Kokoomuksen blogina 20.3.2023