Energiatuotannon hajautus auttaa eroon kivihiilestä
Suurten kaupunkien päätökset ovat avainasemassa hallituksen energiauudistuksessa.
Suomen uusi hallitus linjaa ohjelmassaan, että energiantuotannossa luovutaan kivihiilen käytöstä 2020-luvun aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan niin, että sillä kerättävä summa kasvaa 75 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi sähkön ja lämmön yhteistuotannolta poistetaan hiilidioksidiveron 50 prosentin alennus.
Nämä ratkaisut lisäävät fossiilisten polttoaineiden käytön vuosittaisia kuluja noin 170 miljoonalla eurolla ja kannustavat puhtaampiin ratkaisuihin.
Alustavien tietojen perusteella noin neljännes viime vuonna Suomessa käytetystä kivihiilestä kului pelkkää sähköä tuottavissa lauhdevoimaloissa. Tämän hiilimäärän korvaaminen muilla energianlähteillä on energiauudistuksen helpoin osa.
Hiililauhde syrjäytyy sähkömarkkinoilta pitkälti jo Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön valmistuessa, sillä hiililauhteen käyttö on kalliimpaa kuin ydinvoiman käyttö. Hiililaude jää enintään varavoimaksi, jos Fennovoiman ydinvoimala käynnistyy. Myös tuulivoiman yleistyminen Pohjoismaissa vähentää hiililauhteen käyttöä.
Noin kolme neljäsosaa kivihiilestä paloi viime vuonna kuitenkin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tämän hiilimäärän korvaaminen muilla energianlähteillä on vaikeaa mutta mahdollista. Itsestään se ei tapahdu.
Helsingin, Vantaan, Turun, Vaasan ja Lahden kaupunkien kontrolloimat voimalat kuluttivat viime vuonna noin 80 prosenttia kaikesta lämmön ja sähkön yhteistuotantoon Suomessa käytetystä hiilestä. Hiilettömään energiaan siirtyminen vaatii ennen kaikkea, että nämä kaupungit katsovat riittävän pitkälle.
Helsingin kaupungin energiayhtiön Helenin hallitus teki juhannuksen alla kauaskantoisen esityksen. Sen mukaan Hanasaaren hiilivoimala suljettaisiin 2020-luvun alussa. Hanasaarta ei korvattaisi uudella massiivisella sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella vaan muutamalla pienemmällä biolämpövoimalalla. Samalla panostettaisiin aurinkolämpöön, geotermiseen lämpöön, lämpöpumppuihin ja energiatehokkuuteen.
Vaatii vielä töitä, että kivihiilen käyttö loppuisi myös Hanasaarta pienemmässä Salmisaaren voimalassa. Helenin malli tarkoittaa kuitenkin ratkaisevaa suunnanmuutosta, jos Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy sen syksyllä.
Jos Helsingin lämmöntuotantoa ryhdytään kehittämään jätti-investoinnin sijaan pala palalta, olisi myös syytä harkita Loviisan ydinvoimalan hukkalämmön hyödyntämistä, mikäli hajautettu malli osoittautuu sittenkin liian vaikeaksi.
Turussa, Vaasassa ja Lahdessa nojataan vastedeskin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Kaupungit vähentävät kivihiilen käyttöä lisäämällä biomassan käyttöä.
Vaasassa ja Lahdessa on jo otettu käyttöön ainutlaatuista tekniikkaa, joka perustuu biomassan ja kierrätysmateriaalien kaasutukseen. Turun seudulla otetaan vuonna 2017 käyttöön Naantalin uusi voimala, joka mahdollistaa hiilen korvaamisen täysin biomassalla.
Maakuntakaupungeissa metsiin tukeutuminen on helpompaa kuin Helsingissä. Valtaosa energiasta voidaan tuottaa oman maakunnan metsien biomassalla. Helsinki sen sijaan tarvitsisi seitsenkertaisesti koko Suomen tuotannon verran puupellettejä, jos se yrittäisi korvata niillä kaiken hiilen.
Hallituksen verolinjausta ja Helenin hajautettua mallia on arvosteltu siitä, että ne romuttavat sähkön ja lämmön yhteistuotannon, joka on vähentänyt päästöjä ja pitänyt energian hinnan kohtuullisena. Nyt ollaan kuitenkin uudessa tilanteessa.
Yhteistuotantoa on sen nykyisessä laajuudessa vaikea toteuttaa kokonaan ilman kivihiiltä. Kun päästötön sähköntuotanto samalla lisääntyy, polttamalla syntyvä energia kannattaa usein hyödyntää kokonaan lämpönä, jolloin polttoainetta tarvitaan vähemmän.
Yhteistuotannolla lienee tulevaisuudessakin merkittävä rooli, mutta liiallinen riippuvuus siitä on energiayhtiölle riski. Polttamalla tuotetun energian kokonaismäärää on siis vähennettävä.
Helenin linjaus näyttää esimerkkiä maakuntakaupungeille ja myös Espoolle, jonka lämpöhuolto perustuu nykyisin Fortumin omistamaan Suomenojan hiilivoimalaan.
