Ainoa oikea suunta Turkille on yhteistyö

Demokraattisesti valitun hallituksen kaataminen sotilaiden toimesta ei saa olla vaihtoehto. Onneksi Turkin sotilasvallankaappaus jäi yritykseksi.

Turkin hallituksen on muistettava olevansa demokratian lapsi ja kunnioitettava sen perustaa eli perustuslaillista oikeusvaltiota, sananvapautta ja ihmisoikeuksia. Kaappauksen kaatuminenkin perustui siihen, että kansalaisten itsetunto ja vapaa tiedonvälitys ovat vahvempia kuin aiempien Turkissa tapahtuneiden sotilasvallankaappausten aikaan.

EU ei voi katsoa sormien läpi demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien polkemista maassa, jonka kanssa neuvottelee unionin jäsenyydestä. On selvää, ettei Turkin EU-jäsenyysneuvotteluita voida jatkaa mikäli Turkki ottaa käyttöön kuolemanrangaistuksen.

Ilman kuolemanrangaistustakin Turkin suunta uhkaa kääntyä aiempaa jyrkemmin väärään suuntaan. Muutamassa päivässä on pidätetty tai siirretty pois tehtävistään sotilaiden lisäksi tuhansia oikeuslaitoksen ja opetusalan työntekijöitä. Tuntuu mahdottomalta, että tuhansien opettajien ja tuomarien osallisuus kaappaukseen olisi selvitetty muutamassa päivässä. Valitettavasti viralta pidättämisten aalto vaikuttaa poliittiselta ja uskonnolliselta puhdistukselta. Tähän viittaa myös tuore tieto, jonka mukaan akateemikoiden työmatkat ulkomaille kielletään. Myös median toimintavapauden rajoittaminen on huolestuttavaa.

Vangittujen ihmisoikeuksien loukkaamista saati epäreiluja oikeudenkäyntejä ei voi hyväksyä. Turkkia sitoo Euroopan ihmisoikeussopimus. Euroopan neuvoston tulee tarttua asiaan aktiivisesti. Mahdollisista tuomioista on voitava valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja Turkin on sitouduttava noudattamaan sen päätöksiä jatkossakin.

Suoraviivaisesti ajatellen helppo ja moraalisesti ryhdikäs linja olisi katkaista EU-jäsenyysneuvottelut, erottaa Turkki Euroopan neuvostosta sekä jäädyttää Turkin ja EU:n viisumivapauden valmistelut. Meidän on kuitenkin toimittava paitsi oikein myös viisaasti. Demokraattisen tulevaisuuden tukeminen Euroopan kaakkoiskulmalla tarvitsee paitsi tuomaria myös lääkärin. On siis edettävä harkiten, varottava lisäämästä katkeruutta länttä kohtaan ja katkomasta niitä nyörejä, jotka ovat ainoa mahdollisuus vaikuttaa Turkin suuntaan.

Turkki ei täytä EU:n jäsenyyskriteerejä. Se ei olekaan liittymässä jäseneksi ainakaan tämän vuosikymmenen aikana. Oleellista on, että Turkki suuntautuisi jatkossakin kohti eurooppalaisia arvoja eikä niistä poispäin. EU ei voi päättää Turkin tulevaa kehitystä, mutta voimme vaikuttaa sen suuntaan. Turkin uudistukset ovat edenneet parhaiten silloin kun maa on aidosti halunnut lähentyä EU:ta. Läntiseen demokratiaan suuntautuvien turkkilaisten toivoa ei pidä sammuttaa.

Turkki on koko Euroopalle tärkeä saranavaltio idän ja lännen välissä. Turkilla on merkittävä rooli monissa kansainvälisissä kysymyksissä, kuten nyt pakolaiskriisin hoidossa. Turkin oma turvallisuus nojaa lännen sitoutumiseen sen puolustamiseen. Yhteistyö ja sen vahvistaminen olisi ainoa oikea suunta Turkille ja EU:lle jatkossakin.

EU:n on puolustettava omia arvojaan – itse asiassa sitä voimakkaammin, mitä läheisemmästä kumppanista on kysymys. Kaikkein lujimmin arvoja on puolustettava unionin sisällä.

Turkin kohdalla rakentavan kriittinen vuoropuhelu toimii paremmin kuin dialogin katkaiseminen. Voi hyvin olla, että osa Turkin johdosta toivoo EU:n kääntävän selkänsä maalle. Kasvokkain saa kuitenkin enemmän aikaan – silloinkin kun se on turhauttavaa ja riitaisaa.