Entries by Kristiina Karjalainen

Kunpa planeetat lähentyisivät

Tuli käytettyä avaruudellisia kielikuvia raportoidessani YK:n ilmastokokouksesta Bakusta marraskuussa. Vaatimukset ilmastorahoituksen tasosta kun olivat aivan eri planeetoilta. Kehitysmaat vaativat yli 1000 miljardia euroa vuodessa. Me teollisuusmaissa tuskailimme, pystymmekö lupaamaan kasvua edes 300 miljardiin euroon.   Eri planeetoilta päästiin luovaan kompromissiin. Jatkossa teollisuusmaiden ilmastorahoitukseen lasketaan mukaan myös Kiinan tapaisten uusien talousmahtien rahoitus maailmanpankin ja muiden monenkeskisten […]

Jäikö luonto-COP proxy-sodan uhriksi?

Luontohuippukokouksessa Kolumbiassa päästiin pari askelta eteenpäin, mutta olisi ollut mahdollisuus saada pari tärkeää askelta enemmän aikaan. Maailman luontosopimuksen sääntökirjaa (luontokadon ja luonnon tilan parantamisen tavoitteiden mittaaminen) ja luontorahoituksen kehittämistä koskevat asiakirjat jäivät valitettavasti päättämättä. Kaatuminen kietoutuu kiistaan globaalien luontorahastojen hallinnoinnista. Se tuntuu neuvotteluiden ytimessäkin osin kummalliselta. Vaikea välttyä tuntumalta, että kiistan motiiveissa tuntuu erityisesti Brasilian […]

Biokaasussa rohkaisevia oraita

Olemme pystyneet muutaman vuoden tauon jälkeen tekemään tukipäätöksiä biokaasuhankkeille, koska biokaasun tukemiseen liittyvät EU-ongelmat on ratkaistu. Alalla tuntuu olevan liikkeellä hankkeita aiempaa vahvemmilla hartioilla. Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta tehdään töitä sen eteen, että biokaasun merkittävä kasvu lähivuosina voisi toteutua.   Suomessa on ollut joitakin biokaasulaitoksia vuosikymmeniä. Myös maatalouden lannasta ja muista sivuvirroista kaasua […]

Suomi fossiilikauden jälkeen

Mikä ratkaisee vihreän siirtymän? Metsät ratkaisevat, jos vihreää siirtymää mitataan Suomen hiilineutraaliksi tulemisen kautta. Suomen fossiiliset päästöt ovat tuoreimpien arvioiden perusteella laskemassa alle puoleen vuoden 1990 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä, mutta metsien ja maaperän hiilinielu on pettämässä aiemmin asetetut, liian optimistisiin laskelmiin perustuneet odotukset. Entä jos laajennamme näkökulmaa hiilijalanjäljestä ilmastokädenjälkeen? Pieni Suomi voi oikeasti vaikuttaa […]

Kuka suojelusta maksaa?

Suomalainen metsänhoito on kehittynyt tiedon ja yhteiskunnan muutosten mukana. Sodat, sotakorvaukset ja tekniikka ovat vaikuttaneet hakkuisiin samoin kuin ymmärrys luonnon merkityksestä. Metsänhoidon ohjeet, lait ja puun ostajien käytännöt ovat kehittyneet pala palalta.   Osasta suojelutoimia valtio maksaa korvauksia. Kaikista toimenpiteistä ei makseta ja korvauskäytännöt vaihtelevat lakien välillä. On käytössä vapaaehtoisia kriteerejä ja metsien sertifiointivaatimuksia. Puun […]

Saaristomeri puhtaaksi huoltovarmuutta parantaen

Näitkö tänä kesänä sinilevää? Niin minäkin. Ainakaan rannikolla asuville Itämeren tilan seuranta ei ole vaikeaa. Riittää kun kävelee lähimmälle rannalle ja katsoo merelle. Valitettavan usein, etenkin parhaimpien uimakelien aikaan, on näkynä lähinnä vihreänä vellova merenpinta. Tulokset etenkin Saaristomeren tilan parantamisessa tapahtuvat tuskallisen hitaasti, mutta juuri siksi toimia pitää tehdä nyt. Saaristomeren tilan parantaminen on hallituksen […]

Valjastetaan markkinatalous luontotyöhön

Kesäkuun toinen perjantai oli minulle ennallistava. Pääsin tutustumaan Hyrynsalmella myönteiseen esimerkkiin, jossa suota ennallistetaan lähemmäs luonnontilaa energiayrityksen rahoituksella. Vorlokin suon tapaus on ensimmäinen laatuaan Metsähallituksen mailla. Muttei viimeinen.   Yritysten rahoittama luontotyö on tapa lisätä vapaaehtoisen luonnonsuojelun ja luonnonhoidon rahoitusta. Se ei poista Metso-suojelukorvausten ja Helmi-ennallistamishankkeiden julkisen rahoituksen tarvetta, mutta täydentää niitä. Maanomistajien tarjoamia hankkeita […]

Kehysriihi vauhditti puhtaita investointeja

Olemme Orpon hallituksessa joutuneet tekemään nyt yli 9 miljardin euron edestä säästöjä ja veronkorotuksia valtion vuotuiseen budjettiin. Sopeutukset tuovat vaikeuksia monen suomalaisen elämään. Sitä ei voi eikä pidä kiistää. Velkaantumisen kiihtyminen on kuitenkin pakko saada taittumaan, jos haluamme välttää hyvinvointiyhteiskunnan konkurssin. Tekemättä jättäminen ei olisi oikein. Samalla pitää rakentaa kasvua – ja jos minulta kysytään […]

Ukrainassa muutakin kuin sota

Korkeat rakennustyömaat. Modernin miljoonakaupungin vilinä aamuruuhkassa. Ne olivat ensikosketuksia Kiovaan junan ikkunasta maaliskuun alussa. Suoranaisia sodan merkkejä emme oikeastaan nähneet paitsi, kun vierailimme kerrostalolla, joka oli vaurioitunut ohjusiskussa helmikuussa. Siviilielämä Kiovassa sykkii yllättävän normaaliin tapaan. Ukrainalaiset ovat näyttäneet, ettei Putin raakuuksillaan pysty heitä lannistamaan. Suureen maahan mahtuu monta todellisuutta.   Vierailua suunniteltaessa minulla kävi mielessä, […]

Sujuvuutta investointien luvitukseen

Ilman investointeja Suomi näivettyy. Luvitus on usein turhan raskasta maatiloilla, kuten myös maakuntien teollisuudessa. Investointien onnistuminen on keskeistä maakuntien elinvoimalle ja myös tärkein tapa vähentää päästöjä. Menossa olevassa murroksessa erityisesti vientiteollisuus pärjää siellä, missä se pystyy siirtymään fossiilitaloudesta puhtaisiin menetelmiin. Esimerkiksi Raahen terästehtaan päästöt vastaavat lähes Suomen henkilöautojen päästöjä ja terästehtaan päästöt voidaan lopettaa investoimalla. […]

Onko sähkö rikki?

Loppiaisen alla kävimme lähellä sähköpulaa. Perjantaina 5.1. sähkölaskua kertyi helposti 10-20 kertaa enemmän kuin normaalina talvipäivänä. Pikkujouluaikaan taas sähköpörssi tarjosi eräänä perjantaina 9 tunnin happy hourin: sähkön hinta oli -50 senttiä kilowattitunnilta. Joku tienasi lämmittämällä poreallasta. On puhuttu black Fridaysta ja blue Fridaysta. ”Hulluja päiviä” tulee lisää, jos emme tasapainota tilannetta.   Sähkön hintavaihtelut ovat […]

Taloussodassa 0-0

Hyvät uutiset: Saksa ei jäätynytkään, kun venäläisen kaasun virta katkesi. Ennen hyökkäyssotaa Putin saattoi olettaa kaasuaseen olevan juuri vahvimmillaan. Saksa oli luopunut ydinvoimasta ja toisaalta uusiutuvan energian järjestelmä oli keskeneräinen.   Myös Suomessa energian hinta oli pitkään poikkeuksellisen korkea Venäjän takia. Kirjoitan tätä vaimoni sukutilalla, johon olen itsekin saanut kasvaa mukaan. Vuosi sitten sopimuksen mukainen […]