Biokaasussa rohkaisevia oraita

Olemme pystyneet muutaman vuoden tauon jälkeen tekemään tukipäätöksiä biokaasuhankkeille, koska biokaasun tukemiseen liittyvät EU-ongelmat on ratkaistu. Alalla tuntuu olevan liikkeellä hankkeita aiempaa vahvemmilla hartioilla. Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta tehdään töitä sen eteen, että biokaasun merkittävä kasvu lähivuosina voisi toteutua.

Suomessa on ollut joitakin biokaasulaitoksia vuosikymmeniä. Myös maatalouden lannasta ja muista sivuvirroista kaasua mädättäviä laitoksia on saatu pystyyn maatilojen yhteyteen tai muutoin. Ne ovat yleensä olleet pieniä. On ollut vaikea löytää rahkeita investoida kaasun jalostamiseen liikennekäyttöön saati nesteyttämiseen ja kuljettamiseen esimerkiksi laivaliikenteelle.

Biokaasu lisättiin hiljattain kelvolliseksi tavaksi täyttää liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Biokaasun sisältävälle ns. kehittyneimpien, pääosin kotimaisten jakeiden luokalle on oma velvoiteosuuteensa, jonka suhteellinen osuus jakeluvelvoitteesta tällä hallituskaudella nousee. Jakeluvelvoite näyttää osaltaan lisänneen huoltoasemaketjujen kiinnostusta investoida biokaasun hankintaan. Esimerkiksi St1:n ja Valion yhteinen Lantakaasu Oy kehittää aiempaa suurempia hankkeita useilla paikkakunnilla.

Viime perjantaina tein päätökset viiden uuden biokaasuhankkeen investointien tukemisesta, yhteensä 21,1 miljoonalla eurolla. Nämä hankkeet sijoittuvat Kaustisille ja Nurmoon, Puolangalle, Punkalaitumelle, Lempäälään ja Vieremälle. Siis eri puolille Suomea, mistä olen iloinen. Monissa hankkeissa on jo vireillä mädätejäännöksen hyödyntäminen takaisin lannoitteena. Tärkeä jatkokysymys on, miten voimme kehittää kansallisesti toimivan ketjun, jossa tämä ravinnepitoinen jäännös jalostetaan kätevästi kuljetettavaan ja pelloille levitettävään muotoon.

Neljässä viidestä näistä biokaasuhankkeista on tarkoitus kerätä talteen tuotannon sivutuotteena syntyvä hiilidioksidi ja hyödyntää se esimerkiksi rakentamisessa, jossa hiilidioksidia käytetään kovettamaan rakennusmateriaaleja. Tämä tehostaa hankkeiden positiivista vaikutusta ilmastoon.

Perjantaina tuetuissa hankkeissa hiilidioksidin hyötykäytön kannalta suurin on Ren-Gasin ja Lahti Energian yhteishanke, jossa voimalaitoksen piipusta otettaisiin hiilidioksidi talteen ja yhdistettäisiin puhtaalla sähköllä tuotettuun vetyyn. Tuloksena syntyisi synteettistä metaania, jota voidaan käyttää sellaisenaan maakaasun tapaan tai jalostaa edelleen nestemäiseksi metanoliksi. Metanolille saattaa olla avautumassa valtava kysyntä meriliikenteen todennäköisimpänä polttoöljyn korvaajana. Suomella on hyvät asemat ryhtyä merkittäväksi metanolin tuottajaksi. Juuri tällaista jalostavaa vetyteollisuutta hallitus pyrkii tukemaan myös ensi vuonna erikseen lanseerattavalla ”piippujen tulppauksen” investointituella.

*Teksti on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuuden kolumnipalstalla 16.1o.2024.