Borgia kannattaa kuunnella

Kansakunnan vaurauden muutosta kuvaava bruttokansantuote on Suomessa jämähtänyt vuoden 2006 tasolle, kun Ruotsissa on päästy yli 10 prosenttiyksikköä tuota vuotta korkeammalle tasolle. Yksi syy on se, että Ruotsissa 100 työikäisestä töissä käy 74 ja Suomessa 68 henkilöä. Miljoonien ihmisten tasossa ero vaikuttaa suoraan tuotokseen, yksityisrahoitteiseen ostovoimaan, tulonsiirtojen tarpeeseen ja sosiaalisiin ongelmiin.

Työllisyydessä on ollut eroa pitkään, mutta kaulan kasvu Ruotsin hyväksi ei ole tapahtunut pelkästään sattumalta. Ruotsin työlinja on keventänyt työn verotusta, karsinut passiivisia tukia ja helpottanut osa-aikatöitä. Työn tekemisestä ja teettämisestä on yritetty tehdä kannattavaa aiempaa useammin ja kaikenlaisissa muodoissaan. Vaikutusten laajuudesta kiistellään, mutta joka tapauksessa puhutaan sadoista tuhansista työpaikoista.

Työlinja on nyt erityisen ajankohtainen, koska Suomi ja Ruotsi ovat molemmat menettäneet viennissä markkinaosuuksia. Suomessa muutos on ollut jyrkempi ja näkyy rajusti tuottavuuden laskuna. Yhdistettynä työikäisen väestön osuuden pienenemiseen se tarkoittaa, että nyt on erityisen tärkeää luoda jokaiselle edellytykset ja kannustin elättää itsensä työllä.

Totta kai suomalaiset ekonomistit, Ruotsissa pitkään työskennellyt Juhana Vartiainen etunenässä, osaavat kuvata talouspolitiikan vaikutusketjuja Ruotsissakin. Borg on kuitenkin joutunut toteuttamaan työlinjaa myös ministerinä. Hänestä voisi irrota sellaista sparrausta, joka ymmärtää käytännön politiikan rajoitteet ja mahdollisuudet.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että selvästi Ruotsiakin suurempia tuloksia työlinjalla on syntynyt Saksassa. Siellä työttömyys on kymmenessä vuodessa puolittunut ja työllisten määrä noussut surkealta tasolta Ruotsin kylkeen. Keinotkin ovat olleet voimallisempia niin hyvässä kuin pahassa. Suomessa keskustellaan yleensäkin yllättävän vähän siitä, miksi keskeiset eurooppalaiset kilpailijamme ovat viimeisen 15 vuoden aikana tehneet rohkeita reformeja työmarkkinoilla samaan aikaan, kun meillä on pitäydytty vanhassa.

Kai Mykkänen

uudistumisesta vastaava johtaja

Elinkeinoelämän keskusliitto