EDUSKUNTA TARVITSEE VENÄJÄ-ASIANTUNTIJAN

Kauppa, politiikka ja media liittyvät toisiinsa @Venäjän suurin maakaasuputkitehdas

Kauppa, politiikka ja media liittyvät toisiinsa @Venäjän suurin maakaasuputkitehdas

Venäjä on Suomelle mahdollisuus, joka aika ajoin kääntyy riskiksi – myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna Venäjän viennin ja matkailijavirran hiipuminen riittää todennäköisesti pitämään Suomenkin taantuman puolella. Toisaalta olisimme vaurastuneet 2000-luvulla selvästi hitaammin, jos Venäjän talousbuumi ei olisi nelinkertaistanut vientiämme sinne.

Taloudessa ei saa mitään ilman riskinottoa, mutta riski pitää hallita. Meidän kannattaa hyödyntää Venäjä-kortti siten, että maa on jatkossakin tärkeimpiä kauppakumppaneitamme, mutta huolestuisin, jos sen osuus viennistä nousisi yli viidennekseen.

Kuksa pehmittää pormestarin@Chelyabinsk, Venäjä

Kuksa pehmittää pormestarin@Chelyabinsk, Venäjä

 

Suomella on länsimaista kokoonsa nähden ylivoimaisesti eniten tapaamisia Venäjän eliitin kanssa kaikilla tasoilla, mutta pöydän toisella puolella istuvia ei juuri ihmisinä tunneta. Venäjän politiikan, hallinnon ja bisneksen kanssa verkostoidutaan varsin passiivisesti. Se ei ole Suomen etu.

a) Venäjää pitää osata lukea. Iltapäivälehtien perusteella olemme sodan partaalla. Syvemmin katsoen on selvää, että Venäjän kynnys ajautua sotilaalliseen selkkaukseen EU- ja Nato -maiden kanssa on todella korkea. Sen sijaan on aidosti huolestuttavaa, että Venäjällä kansallinen ideologia on nyt tärkeämpää kuin talouden vakaus. Tämä ajattelutavan muutos lisää riskejä poukkoilevista ja syrjivistä päätöksistä taloudessa. Selvästi kynnys puuttua entisen Neuvostoliiton maiden politiikkaan tarvittaessa jopa asein on nyt alhaisempi kuin vielä muutama vuosi sitten.

b) Venäjän talous ja sen kytkökset Suomeen on osattava asettaa oikeisiin mittasuhteisiinsa. Tätä olen työkseni tehnyt, kun olemme yrittäneet arvioida realistisesti erilaisten EU:n pakotteiden ja Venäjän mahdollisten vastapakotteiden vaikutuksia ja pyrkineet torjumaan sellaisia päätöksiä, jotka kohdistuisivat epäreilulla tavalla Suomelle tärkeimpiin asioihin. Tässä on monesti onnistuttukin (telakkatilaukset, raja-alueyhteistyön jatkaminen jne). Se ei toki muuta sitä, että Suomi ottaa yhden EU:n suurimmista iskuista, kun Venäjän talous kokonaisuutena heikkenee, koska Venäjän osuus kaupasta ja palvelutuloistamme on Euroopan suurimpia.

c) Suomalaiset venäjän kauppiaat pitää tuntea ja osata haistaa, missä voisimme auttaa suomalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Juuri nyt on keskeistä, ettemme jätä kauppoja saksalaisille ja muille siksi, että heillä olisi paremmat viennin rahoitusvälineet tarjolla kuin meillä. Finnveran resurssit ja ohjeistus on pidettävä vähintään kilpailijamaiden tasolla. Rahoituksen merkitys on ollut idän kaupassa aina tärkeä, mutta nyt se on korostunut tavattomasti, kun venäläiset pankit ovat hyydyksissä öljyn ja ruplan halventumisen sekä EU:n rahoituspakotteiden takia.

Pitempää janaa katsoen alisuoritamme erityisesti venäläisten investointien houkuttelussa – suhteessa esimerkiksi kauppavaihtoon. Yhä useampi venäläinen yrittäjä olisi kiinnostunut hajauttamaan “Venäjä-riskiään” ja hankkimaan tuotannolleen EU-statusta. Ei ole syytä estellä vaikkapa venäläisten lääketehtaiden tai konesalien saamista Suomeen. Investoinneistahan meillä nimenomaan on pula. Investointien houkuttelua hoitavien kymmenien seudullisten kehitysyhtiöiden sekamelska pitäisi järjestää kansallisen Invest In Finlandin yhteyteen yhdeksi projektiorganisaatioksi, niin syntyisi selvästi enemmän tuloksia.

–> Venäjästä puhutaan Suomessa paljon. Siihen nähden on yllättävää, miten vähän yrityksissä, politiikassa ja hallinnossa on ihmisiä, jotka ovat innostuneet Venäjän tuntemisesta ja kokevat olevansa Venäjä-ammattilaisia. Erityisen harva on asunut Venäjällä tai kykenee työskentelemään venäjäksi. Olen jäävi, mutta minusta eduskunta tarvitsisi muutaman tällaisen joukkoonsa.

Kirjoituksiani aiheesta