Kauppasuhteiden paneelissa Pietarissa

,

kesko2 kesko1

 

 

 

 

 

 

Tulipas ristiriitainen fiilis kauppasuhteiden paneelista Pietarin kaupunginvaltuuston edustajien ja meidän suomalaisten (valtiosihteeri Paula Lehtomäki, Keskon Venäjä-johtaja Kari Heiskanen, SVKK:n Taneli Dobrowolskija minä) kesken:

– Toisaalta kuinka päinvastainen tilannekuva onkaan: venäläisten mielestä länsi ja ”jenkkimedia” maalaa mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi – sekin kuultiin, että pakotteet ovat paras lahja Venäjälle koska tuontia korvatessa oma elintarvikesektori on saatu juoksuun (totta mutta samalla venäläinen on ruokakaupassa viidenneksen köyhempi kuin vuosi sitten mikä muuttaa monen mummon ruokaympyrää tuntuvasti)

– Tisaalta huokui aito halu lisätä kauppaa, molemminpuolista turismia ja tietty itseironia käytännön asioissa. Todettiin se totuus, että Venäjällä on suhtauduttu Suomeen myönteisesti eikä se ole muuttunut koska kaikesta pahasta syytetään amerikkaa (ja paneelin hätkähdykset vahvistivat taas sen että tulee yllätyksenä kun varovaisenkaan rehellisesti vastasimme pj Hjalliksen kysymykseen suomalaisten suhtautumisesta Venäjään…).

Itse korostin lähtökohtana, että Suomen Venäjän kauppaa ja investointeja määrää ennen kaikkea Venäjän talouden tila, ei pakotteet. Pakotteet osuvat toki joihinkin mutta vain harvoihin Suomen ja Venäjän kaupassa.Poliittinen riski vähentää toki investointeja, mutta trendin määrää sittenkin ruplan kurssi sekä investointien ja kulutuksen kehitys Venäjällä. Kaupan tilanteesta kiteytin kolme asiaa:

1) Venäjän talouden totaalinen katastrofi on peruttu

Vuosi sitten näytti mahdolliselta, että rahoitusmarkkinoiden pelko Venäjän ja lännen jännitettä kohtaan vie paljon rajumpaankin ruplan romahdukseen ja Venäjän valtio joutuisi nopeasti tuhlaamaan vararahastonsa eläkeläisten ja virkamiesten ostovoiman ylläpitämiseksi tuontihintojen moninkertaistuessa. Keväällä öljyn hinta kuitenkin tasaantui ja toipuikin, rahoitusmarkkinoiden konsensus asettui siihen, ettei Venäjän ja lännen kriisi estä venäläisten yritysten toimintaa kokonaan. Myös tuonnin korvaaminen sujui paremmin kuin saattoi olettaa, minkä seurauksena inflaatio kääntyi Venäjällä laskuun.

2) Kauppa on romahtanut lähes puoleen eikä nopeaa toipumista ole näkyvillä

Tammi-heinäkuussa Suomen vienti Venäjälle oli kolmanneksen pienempi kuin vuosi sitten. Parissa vuodessa on sulanut lähes puolet eli pari miljardia euroa. Alankomaat meni jo ohi vientikohteena. Tällä menolla jo syksyn aikana myös Kiina on Suomen viennille tärkeämpi kuin Venäjä. Venäjällä toimivien tytäryritysten myynti ei ole tippunut samassa suhteessa ruplissa, mutta euromääräiset tuotot kyllä.

Öljyn hinta ei tule kaksinkertaistumaan parhaiden vuosien tasolle, eikä Venäjä tule kasvamaan edes kolmanneksen tahdilla kultaisten vuosien vauhdista seuraavaan viiteen vuoteen ainakaan. Kun esim ensi tiistaina pidämme suomalais-venäläisen energiaklubin seminaarin Pietarissa kolmen suuren venäläisen alueellisen energiayhtiön kanssa, keskeisin kysymys on missä määrin nämä pystyvät viemään läpi suunnittelemiaan investointeja ja missä määrin on edes teoriassa varaa ostaa eurohintaisia ratkaisuja vaikka ne olisi kuinka hienoja.

3) Kun emme voi muuttaa öljyn hintaa, keskittykäämme investointiympäristöön

Venäjän alueiden kanssa sovittujen verosopimusten täytyy pitää. Rakentamishankkeilla on ymmärrettävästi sosiaalisia velvoitteita, mutta niiden on oltava läpinäkyviä, jos halutaan että suomalaiset yhtiöt uskaltavat niihin tarjota. Tarvitaan ennakoitavuutta, jotta on ulkomaisia investointeja. Toki tarvitaan myös kaupan rahoitusta. Finnveralla täytyy jatkuvasti olla vähintään samat muskelit ja säännöt Venäjällä toimivien suomalaisyritysten tukemiseen kuin ruotsalaisilla ja saksalaisilla kilpailijoilla.

4) Jos Pietari haluaa parantaa Venäjä-kuvaa Suomessa, teot Itämeren hyväksi voisi toimia

Otin esiin sen, että tehdäänpä yhdessä loppu amerikkalaisten risteilijöiden tavalle tiputella käymäläjätevesiä puhdistamattomina yhteiseen Suomenlahteen. Pohjoismaat saisivat kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa läpi kattavan alueellisen kiellon Itämerelle, jos vaan Venäjä suostuisi aloitetta tukemaan. Valitettavasti Venäjä on tästä kieltäytynyt. Pietarin satamassa on uusi, hyvä infra vessavesien tyhjentämiseen. Syy lienee enemmän poliittinen, että ei haluta tukea tällaista kv-velvoitetta omille aluevesille. Yhteisen intressin pitäisi kumminkin voittaa. Tästä ajattelin jatkaa tavatessani Pietarin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ensi keskiviikkona.

p.s. Kuvassa Pietarin kaupunginvaltuuston varapuhemies Sergei Andenko ja selin Hjallis Harkimo, jonka oli tarkoitus vetää paneelia, mutta venäläiseen tapaan sille ei juuri jäänyt aikaa, kun alkupuheenvuoromme venyivät… Toisessa kuvassa kartta Keskon myymälöiden kattavuudesta Venäjällä, jos tulee niille tarvetta itärajan takana…

 

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *