Kehysriihessä askeleita joustavampaan työmarkkinaan
Kaksi pitkää päivää väännettiin taas Kesärannassa – omalta osaltani pääasiassa ministereiden Lintilä ja Lindstöm kanssa työllisyystoimista. Tällä kertaa neuvoteltiin ainakin kellarissa, tornissa ja saunan verannalla…
Tärkeintä oli, että otamme päätä avaavia askeleita palkkaamiskynnyksen keventämiseen ja joustavampaan työmarkkinaan. Pitkään hierottu työaikalaki saatiin sovittua siten, että kaikilla työpaikoilla on jatkossa mahdollista käyttää työaikapankkia ja ottaa käyttöön joustotyöaika riippumatta siitä, onko nämä erikseen alan työehtosopimuksessa tai ei.
Merkittävä askel otettiin sopimalla, että yksilöperusteista irtisanomista helpotetaan lakia muuttamalla alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä, joita on noin 270 000, siis yli 90 prosenttia työnantajayrityksistä. Suomessa yrittäjän on poikkeuksellisen vaikea irtisanoa yksittäistä työsuhdetta, vaikka sukset menisivät työsuoritusten osalta pahastikin ristiin. Ja nimenomaan pienissä yrityksissä yksikin syystä tai toisesta pieleen mennyt rekrytointi voi jopa kaataa koko firman.
Pelko tästä on usein syynä, kun kyselee yrittäjiltä, miksi eivät palkkaa lisäkäsiä, vaikka töitä olisi enemmän kuin ehtii tehdä. Tästä on puhuttu pitkään, mutta jo 47 vuotta oikeuskäytäntö on ollut nykyinen. Siis selvästi tiukempi kuin useimmissa länsimaissa. Toisaalta Suomessa kollektiivinen irtisanominen (tuotannollis-taloudelliset syyt) on verrattain helppoa. Samalla kun etenemme nopeasti yksilöperusteisen irtisanomisen lakimuutoksessa, asetamme erillisen selvityshankkeen, jossa arvioidaan tasapainottavia muutoksia YT-lakiin kollektiivisen irtisanomisen osalta.
Työttömältä 18 tunnin työsuoritusta, 250 euron yrittäjätuloa tai viikon työllisyyspalveluun osallistumista edellyttävää aktiivimallia täydennetään siten, että palkkaamme TE-toimistoihin 206 henkilöä lisää tukemaan työttömien ohjaamista ja aktivointia. Valitettavasti ainakin kolmannes työttömien työnhakijoiden listoilla olevista on eri syistä lamaantunut siten, että ei lähde liikkeelle ilman henkilökohtaista tukihenkilöä. Kenenkään työikäisen ja työkykyisen kohdalla ei pidä luovuttaa.
Samalla varaamme 20 miljoonaa euroa työttömyysturvan byrokratialoukkujen purkamiseen siten, että kaikki työ olisi työttömälle kannattavaa, eikä järjestelmä potkisi päähän tukien takaisinperintöineen. Reaaliaikainen tulorekisteri luo pohjan, mutta loukkujen purkaminen vaatii myös merkittäviä muutoksia tukijärjestelmään. Tarkemmin päätökset tehdään elokuun budjettiriiheen mennessä.
Onneksi avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana kohisten, kun talous nousee! Työvoimapula on monilla aloilla kova. Samaan aikaan toisilla paikkakunnilla on saman alan työttömiä. Nostamme nyt työasuntovähennyksen lähes kaksinkertaiseksi, 450 euroon kuukaudessa, helpottaaksemme työn vastaanottamista toiselta alueelta. Tarkoitus on mahdollistaa se, että väliaikaisesti pystyy asumaan viikot yksiössä eri alueella kuin missä perheen kanssa on. Lopulta valinta on jokaisen mietittävä, mutta mahdollisuus tähän pitää kannattavasti koittaa toteuttaa.
Lopulta työllisyys on paljon kiinni siitä, onko työttömillä ajantasaista osaamista. Siksi suuntasimme 54 miljoonaa euroa nopeisiin täsmätoimiin esimerkiksi ohjelmointiosaajien ja rakennusalan osaajien muuntokoulutukseen. Myös maahanmuuttajien kielikoulutukseen satsataan – kaikki täällä asuvat kannattaa työllistää.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022
