Kokoomus tarvitsee ympäristöherätyksen

Sininen ja vihreä eivät ole vastavärejä. Minulle vastuu tarkoittaa mitä suurimmassa määrin suhdetta siihen, missä kunnossa jätämme vesistöt, maaperän ja ilmaston lapsillemme. Päästöjen vähentämistoimet ovat kaikissa tapauksissa edullisempia kuin hallitsemattoman ilmastonmuutoksen ja ympäristön turmeltumisen riskien kantaminen.

Jos maapallo olisi yritys, se satsaisi nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen hillintään. Riskit ovat suuremmat kuin hillinnän kustannukset. Jos vaikkapa monsuuni häiriintyy ja 500 miljoonaa aasialaista joutuu tien päälle, viimeksi nähdyt finanssikriisit ja lamat ovat pientä.

Puhtaiden ratkaisuiden tarve kasvaa maailmalla. Edelläkävijä voittaa tulevaisuuden markkinoilla. Hallituksen veropolitiikan punainen lanka tulee olla työn verotuksen korvaaminen ympäristöhaittojen verottamisella. Puhtaan energian ja kiertotalouden edelläkävijämarkkinat voivat mahdollistaa merkittävän osan kipeästi tarvitsemastamme työllisyysruiskeesta

Hiilestä puhtaaseen energiaan

Ilmastotekoja on todellisia ja näennäisiä. Saksassa ja Tanskassa puhutaan ja panostetaan, mutta hiilen poltto on vain lisääntynyt. Suomi voisi tehdä aidon ilmastoteon luopumalla kivihiilen ja polttoöljyn käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa vähintään 80 %:sesti vuoteen 2025 mennessä.

Hiilipäästöjen vähentämisen on oltava nykyistä kannattavampaa. Valtio ei ole paras arvaamaan, onko voittajatekniikka biohiili vai aurinkosähkö. On hinnoiteltava hiilipäästö ja valjastettava markkinatalouden luovuus löytämään ratkaisut.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vain yhteiset ilmastoteot ovat todella aitoja. Muutoin kotimainen hiilivoima vain korvautuu naapurin hiilisähköllä. Lämmityksen päästöt ovat suuremmat kuin sähkön tuotannossa. Lämpömarkkinat ovat suljettuja, joten niiden ohjauksessa voidaan tehdä aitoja ilmastotekoja kansallisilla päätöksillä.

– Suomen on tehtävä omalta osaltaan kaikki voitava kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Euroopan tulee näyttää esimerkkiä, mutta ilman muiden mukaan tuloa riski hallitsemattomasta ilmastonmuutoksesta ei poistu.

– Euroopassa on ensisijaisesti vahvistettava päästökauppaa ohjauskeinona. Mikäli siinä ei EU-tasolla riittävästi onnistuta, on otettava käyttöön pohjoismainen sähköntuotannon hiilivero.

– Energian ympäristövaikutukset ovat olleet kiinnostukseni keskiössä lukioajoista lähtien. Sellaista järkeenkäypää tulevaisuuden kuvaa en ole vielä nähnyt, jossa päästöt vähenisivät nopeammin ilman ydinvoimaa kuin sen kanssa. Suomeen suunniteltu lisäydinvoima ajaisi käytännössä hiilisähkön ulos markkinalta 2020-luvulla. Minusta se on järkevä valinta, kun laittaa lapsillemme jätettävät riskit tärkeysjärjestykseen. Käytössä olevien ydinvoimaloiden määrä vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten hiilisähkön määrään Pohjoismaissa tulevina vuosikymmeninä. Myöhemmin voi olla toisin, mutta meillä ei ole aikaa odottaa. Käyttöikänsä päähän tulevien Loviisan ydinvoimaloiden korvaaminen uusilla on mahdollistettava.

– Lämmityspolttoaineiden vero on muutettava kokonaan hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi poistamalla energiasisältökomponentti veron laskennasta. Näin kannustetaan vaihtamaan kivihiili bioenergiaan lämpövoimaloissa ja polttoöljy maalämpöön tai pellettiin talokohtaisessa lämmityksessä. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa kattamaan asunnoissa tehtävät energiatehokkuusinvestoinnit.

– Talvella illan ja yön ero sähkön kulutuksesta voi olla Loviisan ydinvoimaloiden tehon luokkaa. Älykäs koti voisi säästää omistajalleen satoja euroja säätämällä sähkölämmitystä väistämään ennustettavissa olevat kulutuspiikit ja myymällä maalämpöpumppujen vapaa kapasiteetti kaukolämpöverkkoon. Kehitys tarvitsee tuekseen läpinäkyvää tuntikohtaista hinnoittelua ja verkkoyhtiöille kannusteita uusiutumiseen.

– Tuulivoimalan rakentamiseen tarvittavien lupien saaminen ei saa kestää viittä vuotta. Normitalkoiden osana on nopeutettava ja karsittava puhtaan teknologian investointeja jarruttavaa byrokratiaa.

Sähköinen liikenne vähentäisi päästöt murto-osaan

Öljystä sähköautoihin ja biopolttoaineisiin

Liikenteessä syntyy Suomessa enemmän kasvihuonekaasujen päästöjä kuin sähkön ja lämmön tuotannossa. Suomi toi omaan käyttöönsä vuonna 2013 noin 5 miljardilla eurolla öljyä, josta valtaosa poltettiin autoissa. Tuontiöljyn osuus energian kokonaiskulutuksesta voitaisiin puolittaa vuoteen 2025 mennessä.

Joukkoliikennettä tulee parantaa. Päästöjen kannalta ratkaisevinta on kuitenkin moottoritekniikan kehitys. Vähäpäästöisempien moottoreiden ohella on vauhditettava siirtymistä jätepohjaisiin biopolttoaineisiin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin kuten sähkö -ja vetyautoihin.

– Hankinnan yhteydessä maksettava autovero voitaisiin poistaa kokonaan korottaen samalla vuosittaista ajoneuvoveroa ja polttoaineveroja siten, että verot porrastetaan nykyistä jyrkemmin päästöjen mukaan.

– Erittäin vähäpäästöisten uusien käyttövoimien (esim sähkö ja vety) murtautumista markkinoille on edistettävä määräaikaisilla erityisetuuksilla verotuksessa ja kaupunkien katujärjestelyissä.

– Raideliikenteen painottamista liikennehankkeissa tulee jatkaa. Kohteet tulee valita potentiaalisesti joukkoliikenteeseen siirtyviä liikennevirtoja kustannustehokkaasti palvellen. Raideliikenteen solmukohtien ripeä kaavoitus vähentää autolla liikkumisen tarvetta ja päästöjä.

Suomenlahti kuntoon

Itämeri on häpeällisesti maapallomme pahiten saastuneita. Sen pelastamiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimia. On pöyristyttävää, että osa risteilyaluksista päästää vessavetensä edelleen suoraan mereen, vaikka satamiin on rakennettu keräyslaitteet.

Suomen rannikon ja saaristojen läheisyydessä ratkaisevaa on omien valtaosin maataloudesta peräisin olevien ravinnepäästöjen vähentäminen. Uutta tekniikkaa hyödyntävä päästöjen vähentäminen tekee kiertotaloudesta oikein kannustettuna myös taloudellisesti mahdollisuuden maataloudelle.

Samalla on sanottava, että esimerkiksi muista meristä poikkeavat rikkipäästörajat vaikeuttavat suomalaisten tehtaiden kilpailutilannetta kohtuuttomasti suhteessa varsin pieneen ympäristöhyötyyn. Saman luokan satsauksella olisi saatu enemmän hyvää aikaan vaikkapa maatalouden päästöissä. Kun maailma pitää pelastaa väistämättä rajallisilla panoksilla, tarvitaan sekä järkeä että vihreyttä – kumpikaan ei yksin riitä

– Lannasta ravinteita erottavan tekniikan kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa on tuettava voimakkaammin. Suomessa lannan sisältämä fosfori riittäisi kattamaan maatalouden tarpeet kokonaan. Kyky sen hyödyntämiseen korostuu, kun louhittu fosfori maailmanlaajuisesti hupenee. Ilman talteenottotekniikkaa peltoviljelyn ja eläintuotannon alueellinen jakauma estää tehokkaan käytön ja johtaa lannan ylilevitykseen eläinkeskittymien alueilla.

– Maatalouden tukijärjestelmän on kannustettava voimakkaammin käyttämään kasvien tarpeen mukaista lannoitusta ja kehittämään peltojen kasvukuntoa siten, että ne hyödyntävät ravinteet tehokkaasti. Nyt voimaan tulleet tuoreet ympäristötuen ehdot ja nitraattidirektiivin määräykset mahdollistavat vielä moninkertaisen ylilannoituksen tietyillä meren valumien kannalta keskeisillä alueilla. Herkillä ranta-alueilla tarvitaan myös kattavampia sääntöjä suojakaistoista.

Yhden jätteestä toisen raaka-aineeksi

Suomalainen ruokaketju heittää vuosittain pois noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Yli puolet kaikesta jätteestä on edelleen kierrätyksen ulkopuolella. Ihmiskunta kasvaa ja luonnonvarat hupenevat. Asiat kannattaa oppia tekemään toisin. Sitran selvityksen perusteella kiertotalouden edelläkävijyys olisi Suomen teollisuudelle yli 2 miljardin euron mahdollisuus.

– Verotuksen tulee nykyistä enemmän ohjata hyödyntämättömän jätteen minimointiin ja mahdollisimman korkean arvonlisän uusiokäyttöön.

– Edistetään erityisesti jätteestä jalostettujen korkealaatuisten polttoaineiden käyttöönottoa tuotteina, joilla korvataan suoraan hiiltä tai öljyä.

– Julkisissa hankinnoissa on suosittava kiertotalouden demonstraatioratkaisuja. Kotimaisen edelläkävijämarkkinan referenssit ovat usein välttämättömiä maailman valloituksessa.