Siedettävä leikkauslistani
Valtiovarainministeriö esitti tänään tasan kuukausi ennen vaaleja uuden arvion säästöistä, joilla julkinen talous saataisiin kestävälle uralle. VM:n arvio on 4 miljardin euron säästöt valtion menoihin ja lisäksi 2 miljardin euron kevennys kuntien budjetteihin. Tämä ei ole kenellekään mukava tehtävä, mutta minusta olisi äänestäjille avuksi, jos mahdollisimman moni ehdokas kertoisi, oman kantansa säästötarpeesta ja jos yhtyy tarpeeseen pelastaa valtio ja kunnat rahoituskriisiltä, niin kertoisi myös suunnat, joista ottaisi edes osan tarpeesta. Ei siksi, että meidän yksittäisten ehdokkaiden pikavalmistelusta syntyisi kenelläkään ainoa oikea totuus, vaan siksi, että kunkin lista kertoo kuitenkin painotuksista, luo avoimuutta ja mahdollistaa keskustelun.
Itse lähden siitä, että hyvinvointiyhteiskunta on pelastettava Kreikan tieltä ja se tarkoittaa myös leikkauksia. Omassa varjobudjetissani esitän yhden tavan ratkaista pulmaa. Minun listani tarkoittaisi yhteensä noin 3,7 miljardin euron säästöjä, joista 700 miljoonaa euroa tarvitsen esittämieni menolisäysten kompensoimiseen ja loput noin 3 miljardia euroa julkisen talouden alijäämän kuriin saamiseen. Tässä yksi tapa kohdentaa säästöt ja vähän lisäpanostukset:
Säästöt | milj € |
SOTE-palvelut Suomen kustannustehokkaimman käytännön mukaisiksi | 1 000 |
Perutaan puolet 2000-luvun lisäyksistä kuntien tehtäviin | 978 |
Tulonsiirtojen indeksikorotusten jäädyttäminen 2 vuodeksi | 500 |
Veroalen dynaamiset vaikutukset (ostovoima ja työllisyys) | 400 |
Etävastaanottojen käyttöönotto perusterveydenhuollossa | 300 |
Julkisen sektorin työajat yksityisen tasolle | 200 |
Valtion rahoitusosuus EU-rakennerahasto-ohjelmiin puolitetaan | 100 |
Kehitysyhteistyön leikkaus 10 %:lla (vähiten vaikuttavista asioista) | 100 |
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhennys 400-500:sta 250 päivään | 70 |
Vuorotteluvapaan lakkauttaminen | 40 |
Kansainvälistymisen edistämistoiminnan rönsyjen karsinta (15%) (TEM) | 10 |
SÄÄSTÖT YHTEENSÄ (vuosittaisiin menoihin) | 3 698 |
SÄÄSTÖT – LISÄYKSET = | 2 998 |
Kasvupanostukset (vuosittaiset lisämenot) | milj € |
Tukien loivempi leikkaantuminen työtä vastaanotettaessa | 300 |
Liikenneväylät raiteita painottaen | 200 |
Peruskoulu 2.0 / Digikoulu | 100 |
Yliopistot ja T&K | 100 |
YHTEENSÄ | 700 |
Yllä olevassa taulukossa ainoa mukava asia on veroalen dynaamiset vaikutukset. On syytä huomata, että joutuisin leikkaamaan 400 miljoonaa euroa enemmän, jos en olettaisi pohjalle sinivihreää verouudistustani, jossa lasken työn veroa 2 miljardia ja vastaavasti poistan toissarvoisia yritystukia ja nostan eräitä vähemmän haitallisia veroja. Rohkea verotuksen painopisteen siirto palkitaan tarvittavien säästöjen pienenemisessä. Tässä käytän sitä paitsi erittäin vaatimatonta 20 % odotusta sille, kuinka suuri osa palkkaveron alennuksesta palautuu valtiolle ja kunnille kulutusverojen, työllisyyden ja yritysten kannattavuuden kautta. Vaatimattomalla arviolla haluan osaltaan ottaa huomioon myös sen, että esittämäni verotukien leikkaukset toivottavasti vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sen takia niistä saatavat tulot jäävät jonkin verran pienemmiksi kuin suoraviivaisesti laskien.
Loput säästötaulukon asioista ovat kaikki ikäviä. Helpoimmatkin niistä tarkoittavat lisää työtä ja tehostamista. Vaikeimmat niistä tarkoittavat aitoa palveluiden karsintaa. Mutta jos vaan jatkamme velkaantumista tai rohkeus ei riitä riittäviin kasvupanoksiin maan saamiseksi liikkeelle, edessä on vielä paljon pahempi: koko hyvinvointivaltion terveen ytimen vaarantuminen, viime kädessä Kreikan tie.
Minusta olennainen on pelastettava rönsyjä karsimalla. Rehellisyyden, avoimuuden ja konkretian nimissä olen liitteessä listannut yhden tavan karsia puolet 2000-luvun lisäyksistä kuntien palvelutehtäviin. Korostan, että minulla ei ole yksin asiantuntemusta valita, että juuri tämä on oikea lista, jos puolet pitäisi valita. Tämä lista antaa kuvan siitä, minkä tyyppisistä asioista puhutaan. Tässä olen tietoisesti pelastanut leikkauksilta erityisesti koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja vammaisten palveluihin liittyvät asiat. Joku muu voi painottaa eri tavalla.
Veroalennusten lisäksi esitän neljää menojen kautta tapahtuvaa kasvupanostusta. Tärkeintä on työttömän tukien nykyistä loivempi leikkaantuminen lisätulojen myötä. Tällä hetkellä kahden lapsen perheessä jopa 95 % lisätuloista saattaa huveta veroihin ja tukien leikkaantumiseen, jos esimerkiksi kotona oleva vanhempi siirtyy töihin. Tämä on yksi syy siihen, miksi Suomessa varsinkaan osa-aikatyö ei lyö leiville ja miksi nimenomaan lapsiperheiden työllisyysaste on ratkaisevasti Ruotsia heikompi.
Hyväkuntoinen liikenneverkko on Suomelle elintärkeä. Olemme jääneet jälkeen erityisesti raideliikenteen investoinneissa. Jatkossa kehykset supistuvat entisestään, jos uusia päätöksiä ei tehdä. Minusta pitää tehdä. Muuten Pisaran tapaiset hankkeet eivät oikeasti etene.
Osaaminen ja tutkimus nostivat Suomen 1990-luvun lamasta teknologiavetoiseen nousuun. Näistä ei ole varaa leikata nytkään. Sen sijaan on satsattava, jotta pysymme kärjessä jatkossakin. Tässä pitää tehdä toisin kuin valitettavasti kuluneella vaalikaudella on tehty.
Yllä suuntaa-antavasti kehitelty ”varjobudjetti” kuvaa arvojani ja painopisteitäni. Yksityiskohdissaan se ei ole lopullinen totuus ja olen valmis tarkistamaan käsityksiäni uuden tiedon pohjalta. Kannustan muita haastamaan minut!
LIITE 1: SUUNTAA-ANTAVA ESIMERKKI LEIKKAUKSISTA, JOILLA PERUTTAISIIN NOIN PUOLET 2000-LUVUN LISÄYKSISTÄ KUNTIEN TEHTÄVIIN
2000-luvun lisäyksiä joista luopumista voi harkita | milj € | Huomio |
Mielenterveystyön kehittäminen | 318 | Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus? |
Vanhustenhuollon laatunormien tiukentaminen | 256 | Laatuun pyrittävä paremmalla johtamisella ja tekniikalla ilman kalliita jäykkiä normeja |
Hoitotakuu | 200 | ”Raha seuraa potilasta” -mallilla saatavuus kuntoon ilman julkisen tuotannon takuuaikaa |
Sosiaalihuollon henkilöstökoulutus | 79 | Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus? |
Kuntouttava työtoiminta | 75 | Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus? |
Hammashuollon laajennusten osittainen peruminen | 50 | Hyvinvointiyhteiskunta tuli 2000-luvule asti toimeen ilman, joten on kyseenalaistettavissa? |
YHTEENSÄ | 978 |