Luisuuko Venäjä Kiinan siirtomaaksi?
Todennäköisesti Putinin hallinto pysyy itsepäisenä Ukrainan kysymyksessä, vaikka se tarkoittaa luisumista Pekingin talutusnuoraan, kirjoittaa Kai Mykkänen.
Venäjän vientitulot kasvavat, eikä venäläisten elintaso tänä vuonna romahda. Näennäisen vakauden jälkeen vaikeudet kuitenkin paisuvat, kun vienti pitäisi kääntää Aasiaan ja tehtaita pyörittää ilman länsitekniikkaa.
Bloombergin ennusteen mukaan Venäjän tulot energiaviennistä kasvavat vielä tänä vuonna kolmanneksen viimevuotisesta. EU-maatkin ovat sodan alkamisen jälkeen maksaneet Venäjälle jo 57 miljardia euroa energiasta. Rahoitamme selvästi enemmän Venäjää kuin Ukrainaa. Venäjän vaihtotaseen ylijäämä on nousemassa ennätykseen.
Venäläisten elintasokaan ei näytä tänä vuonna romahtavan. Työttömyys vähenee. Hintojen nousu syö ostovoimaa selvästi vähemmän kuin 1990-luvun romahduksessa, johon yli nelikymppiset venäläiset elämää vertaavat. Valtio nostaa eläkkeitä ja virkapalkkoja, eikä venäläisten enemmistöllä ole ollut tuontitavaroihin varaa ennenkään.
Lyhyellä aikavälillä presidentti Vladimir Putin oli oikeassa siinä, ettei Eurooppa lopeta energiaostoja Venäjältä nopeasti. Se kuitenkin muuttuu vuodessa. Valtaosa EU:n öljyostoista ajetaan siinä ajassa alas. Samoin käy maakaasun tuonnille.
Keskeistä olisi kieltää eurooppalaisilta varustamoilta ja vakuutusyhtiöiltä osallistuminen Venäjän vientikuljetuksiin. Jopa 95 prosenttia maailman öljytankkereista käyttää eurooppalaista vakuutusta. Kreikkalaiset varustamot hoitavat suurinta osaa venäläisten öljykuljetuksista. Venäjän öljymäärien kääntäminen Aasiaan on lähes mahdotonta, jos alan markkinajohtajat eivät osallistu siihen.
Tekniikan vientikielto ei ole tuonut pikavoittoa, mutta jatkuessaan se nakertaa Venäjän perustaa. Moskovan talousyliopiston arvion mukaan 70 prosenttia Venäjän käyttämästä korkeasta tekniikasta on pakotteiden kohteena. Usein ensimmäisinä jumiutuvat tietokoneet ja toiminnanohjausjärjestelmät. Edes Microsoft Office -päivityksiä ei saa. Länsimaisia asiantuntijoita ei tule huoltokäynneille. Lopulta vaikeimmaksi voi muodostua fyysisten komponenttien kuluminen. Lentokoneet eivät lennä, uudehkot tehtaat seisahtuvat, autoja täytyy yksinkertaistaa. Moskovan katukuva ei ehkä taannu muistuttamaan Neuvostoliittoa, vaan pikemminkin Kuubaa.
Ilmeisesti noin 300 000 koulutettua venäläistä on muuttanut maasta. Venäläisten poismuutto ei ole demografisesti suurta, mutta länsitekniikan korvaamista aivovienti vaikeuttaa. Kreml on jo tunnustanut ongelman lupaamalla maahan jääville IT-ammattilaisille kolmen vuoden vapautuksen tuloveroista ja asepalveluksesta.
Jo Krimin miehityksen jälkeen kiinalainen tekniikka ja standardit ovat vallanneet Venäjällä markkinoita ja vaikutusvaltaa. Nyt pakotteet ovat tiivistyneet ja länsiyritykset ovat valtaosin katkaisseet Venäjän vientinsä.
Todennäköisesti Putinin hallinto pysyy itsepäisenä Ukrainan kysymyksessä, vaikka se tarkoittaa luisumista Pekingin talutusnuoraan. Kiina pelannee kärsivällisesti välttäen niin suuria eleitä, että Yhdysvaltojen olisi pakko rangaista sitä kaupan esteillä. Kuvaavaa kuitenkin on, että 80 prosenttia kiinalaisyrityksistä kertoo Venäjän kaupan jatkuvan normaalisti.
Hyökkäys Ukrainaan johtuu yhden miehen suuruudenhulluudesta, mutta sen taustalla on Venäjällä laajasti jaettu suurvaltatrauma. Venäjän tarinassa on tärkeä sija Euroopan pelastamisella mongolivallasta. Karmivassa tragediassa on myös ironiaa, jos Putin ajaa Venäjän geopoliittisesti osaksi kiinalaista maailmaa.
Kai Mykkänen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kirjoitus julkaistu Suomen Kuvalehdessä 2.6.2022
