Norjassa 1/3 uusista sähköautoja

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedInShare on TumblrPin on Pinterest

Piipahdin eilisen Oslossa avaamassa Suomi-100 bisnesseminaarin ja sadan suomalaisen tavaran synttärinäyttelyn sekä tapaamassa suomalaisbisnestä ja viranomaisia. Vilpitön hatunnosto muuten tiimillemme Oslossa, joka suurlähettiläs Erik Lundbergin johdolla oli pusertanut valaisevan mutta aidosti hauskan iltapäivän vieraillemme. Sali oli yllätyksekseni tupaten täynnä. Osui ja upposi.

Alla kuvassa näyttelyn oman syntymävuoteni suomalainen teemaesine eli Koijärven puuhunkytkeytyjien käyttämä kettinki, jonka Norjan tekniikan museon johtaja osasi introssaan yllätyksekseni liittää minun sinivihreään ajatteluuni…

Pitäisikö viennin Norjaan olla suurempi kuin Viroon?

Suomi-100 seminaarin teema oli ”Reboot neighbour”. Norjan talous on 15-kertaa Viroa suurempi. Vientimme on kuitenkin pienempi Norjaan kuin Viroon. Suhteemme alisuorittaa selvästi myös verrattuna taloussuhteisiimme Ruotsin kanssa. Näihin on luonnollisia syitä, mutta vain osin. Norjassa rakennetaan paljon laadukasta ja edelläkävijäratkaisuja suosivaa infraa, eikä hinta ole aina ongelma. Yllätyin eilen myös siitä, että kanssakäyminen näyttää sujuvan ongelmitta ruotsiksi – ei siis minulta mutta niiltä suomalaisilta jotka sitä hyvin osaavat. No, norjan murteiden ymmärtämisessä saattaa olla ongelmia, mutta toiseen suuntaan ruotsi kelpaa.

Monia kiinnostavia ituja on onneksi jo liikkeellä. Fortum toimittaa sähköautojen latauspisteet kuudelle Etelä-Norjan pääväylälle ja pyörittää Oslon lämpöyhtiötä yhteistyössä kaupungin kanssa. Minulle tuli yllätyksenä, että Fortum on myös maan suurin sähkön myyjä asiakkaiden määrällä mitattuna. St1 osti muutama vuosi sitten Norjan 420 Shell-asemaa ja suunnittelee maahan sahanpurua hyödyntävää etanolitehdasta. Vaasan energiaosaamista edustava VEO on kiivennyt onnistuneesti Skandien yli ja sähköistää parhaillaan mm. maailman suurinta uusiutuvalla energialla toimivaa datakeskusta. Lemminkäinen rakentaa teitä ja niin edelleen.

Lounastin äsken mainittujen firmojen maajohtajien kanssa. Näkemys oli, että markkinoiden puute ei ainakaan ole rajoite, vaan kyky panostaa ja päästä piireihin. Useimmat alat ovat Suomea ja Ruotsia enemmän fragmentoituneet alueellisesti ja yritysten kesken. Hallinnolliset vaikeudet EU-alueeseen verrattuna tuntuvat koskevan palkkaverotuksen sääntöjä useassa maassa keikkoja tekevien osalta ja konsernin sisäisten kauppojen verokohtelua. Luulisi, että voisimme keventää ainakin työntekijöiden liikkumista estävää byrokratiaa pohjoismaisella sopimuksella. Lähdetäänpä selvittämään ruotsalaisten kanssa.

Käyttämättömiä mahdollisuuksia lienee myös toiseen suuntaan. Norjalla on tunnetusti rahaa sijoittaa. Ulkomaisten sijoittajien rooli on viime vuodet vahvistunut vauhdikkaasti erityisesti suomalaisten start-up yritysten kasvuun saamisessa. Norjalaisia ei kuitenkaan ole liikaa ollut mukana. Koitin mainostaa, että nyt on hyvä aika vilkaista Pohjanlahden yli, kun taloutemme näyttää kasvavan pitkästä aikaa Ruotsia ja Norjaa nopeammin. Kotiläksynä meillä on tehdä Suomesta kansainvälisempi ja helpompi asettua, mutta se onkin jo toinen saaga sitten.

Ehkä norjalaisten ja suomalaisten kannattaa siis ainakin vilkaista toisiaan nykyistä useammin. Yhteinen keskustelunaihe löytyy selvästi myös ruotsalaisvitseistä.

Sähköautoistumisen näyteikkuna

Inspiroiva tapaaminen Norjan liikenneministeriössä. Pyysivät lähettämään terveisiä ministeri Anne Bernerille, jonka sparrausta arvostavat kovasti. Aika huikea juttu, että Norjassa tänä vuonna myydyistä autoista jo viidennes on täysin sähköisiä ja lisäksi 14 prosenttia ladattavia hybridejä. Sähköautoja on Norjan teillä jo 115 000. Ei enää mitään marginaalimeininkiä!

Syynä nopeaan tulemiseen pidetään etuja verotuksessa, tietulleissa sekä kaista- ja parkkijärjestelyissä. Norjalaiset laskevat panostaneensa sähköautojen etuihin viime vuonna noin 350 miljoonaa euroa. Paljon, mutta vain samaa tasoa kuin Suomen tuotantotuki tuulivoimalle. Rehellisesti katsoen sadalla tuhannella sähköautolla saa selvästi suuremmat päästövähennykset ja sysäyksen mullistavaan kehitykseen.

Onneksi pääsimme viime viikon budjettiriihessä myös Suomessa seuraavaan vaiheeseen päästöttömien ajoneuvojen tulemisen nopeuttamisessa. Norjan kyytiin emme ehdi, mutta skeptikoita kehotan pohtimaan uudemman kerran onko mitenkään mahdotonta, että olisimme 5-10 vuoden päästä lähellä Norjan lukuja?

Erityisen kiinnostava oli kuulla, että Norjan sähköautomäärä on nyt sellainen, että sähköyhtiöt ovat alkaneet maksaa kuluttajille siitä, että nämä lataavat sähköautoja aamuyöllä, kun sähkönkulutus on muuten vähäistä. Kysyntäjouston yleistyminen poistaisi merkittävän osan tehopulaongelmista. Jos mahdollisuus tienata kysyntäjoustolla lähtee leviämään sähköautoista, siihen on helppo kytkeä myöhemmin sähkölämmityksen tehon ohjaus sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihteluita tasoittamaan. Norjassa kehitystä hidastaa etäluettavien sähkömittarien puute, mutta suomalainen Aidon asentaa niitä nyt rivakasti norjalaiskoteihin. Meillä Suomessahan sellainen löytyykin jo käytännössä jokaisesta käyttöpisteestä – reaaliaikaisen tehohallinnan mahdollisuuksia käytämme sen sijaan mekin vielä hyvin vähän.
P.s. Toissaillan myötä voimme Norjassakin laskea suurten suomalaistoimijoiden joukkoon myös Nordean, joka on maan 2. suurin pankki. Nordean pääkonttorivalinta on muuten kiinnostava erityisesti siitä kulmasta, että paljon parjattu EU:n pankkiunioni ja näkymä yhteiseen talletussuojaan kääntyivätkin lopulta Helsingin plussaksi. Yksityiskohdissa riittää säädettävää, mutta itse olen vakuuttunut, että tarvitsemme pankkien eurooppalaisen riskinjaon. Se on välttämätön askel tiellä, jossa voimme ajaa yksittäisen euromaan maksukyvyttömyyteen ilman pankkikriisiä. Se taas tarvitaan, jos haluamme sekä euron että velkavastuun pitämisen sillä, joka velan ottaa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedInShare on TumblrPin on Pinterest
0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *