Nuoret töihin
Useimmissa kaupungeissa vastuu alle 30-vuotiaiden työttömien, vieraskielisten työttömien ja kaikkien pitkäaikaistyöttömien saamisesta töihin siirtyi maaliskuun alusta lähtien valtiolta kunnalle. Nyt meidän kaupunkipäättäjien on aika vastata omaan huutoomme siitä, että valtion työvoimapalvelut ovat jäykkiä auttamaan yrityksiä ja työttömiä löytämään toisensa. Kyseessä on avainkysymys koko Suomelle. Pohjoismaihin ja Saksaan verrattuna jäämme jälkeen erityisesti nuorten työssä käynnin osalta.
Mitä me kaupunkipäättäjät teemme jatkossa paremmin kuin valtio on tehnyt nuorten työllisyyden nostamiseksi? Sen soisi olevan kaupunkien alkavan valtuustokauden strateginen kysymys. Terveyskeskusten tai vanhuspalveluiden tasosta ei auta kunnanvaltuustossa enää paljon peistä taittaa. Ne asiat ovat siirtymässä maakuntien hyvinvointialueille.
Kaupungeissa meillä on mahdollisuus yhdistää nuorten työllisyydestä huolehtiminen oppilaitosten ja nuorisotyön osaamiseen. Voimme kehittää yrityksille kaupunkien oman palkkaussetelin, joka on riittävän kevyt ja joustava. Laki on rajana, mutta siihenkin voimme ehdottaa muutoksia.
Esimerkiksi meillä Espoossa valtion TE-toimistosta siirtyi maaliskuussa 86 työntekijää kaupungille. Espoon oma panos on 62 työntekijää. Espoo omistaa lukiot ja ammatilliset oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut yhdessä naapurikuntien kanssa. Espoo vastaa nuorisotyöstä. Kouluissa nähdään usein ensimmäisinä, ketkä ovat vaarassa tipahtaa koulutuksesta kesken syrjäytymään.
Lähtötilanne on haastava. Esimerkiksi Espoossa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes kaksinkertaistui korona-vuoden kuluessa. Heidän jaloilleen auttaminen on avainasemassa koulujen ja sairaaloiden rahoituspohjalle tässä maassa.
Tarvitsemme ulkomaisia työntekijöitä. On rehellisesti nähtävä myös se tosiasia, että vieraskielisten nuorten joukossa riski tutkinnon keskeyttämisestä ja työttömäksi ajautumisesta on muita suurempi. Tarvitsemme erityistukea jokaiselle yrittäjälle, joka uskaltaa palkata sen ensimmäisen vieraskielisen tai tarjota harjoittelupaikan nuorelle, jonka perheellä ei ole kontakteja Suomessa.
Kai Mykkänen
ekonomisti, kansanedustaja
Kirjoitus julkaistu Iltalehdessä 30.6.2021