Oikeudenmukaista ja humaania, mutta sääntöihin perustuvaa turvapaikkapolitiikkaa
Keskustelu humanitaarisesta maahanmuutosta siirtyy helposti äärilaidasta toiseen. Sekä printti- että sosiaalisessa mediassa nousee usein esille yksittäistapauksia ja yksittäisten henkilöiden kertomuksia, jotka herättävät tunteita. Saan myös paljon henkilökohtaista palautetta turvapaikkapäätöksistä. Useimmiten epäillään sitä, onko prosessi toiminut oikeudenmukaisesti.
Sisäministeriön ja sisäministerin rooli on varmistaa, että lainsäädäntö on asianmukaista, viranomaiset toimivat lainmukaisesti ja että heillä on riittävästi resursseja. Viime keväänä heti ministeriksi ryhdyttyäni pyysin Maahanmuuttoviraston toiminnasta sisäisen selvityksen. Selvityksessä ilmeni, että turvapaikkapäätöksenteossa ja -menettelyssä oli puutteita oli esimerkiksi tulkkauksessa, mutta ne eivät kuitenkaan olleet johtaneet systemaattisesti vääriin päätöksiin. Korjaavat toimenpiteet – kuten esimerkiksi laadunvarmistustulkkien palkkaaminen – on nyt saatettu loppuun. Lisäksi sisäministeriö on teetättänyt koko turvapaikkajärjestelmästä riippumattoman ulkoisen selvityksen, jonka on määrä valmistua tulevana kesänä. Tämän kevään lisätalousarviossa lisäsimme myös Maahanmuuttoviraston resursseja turvapaikkaprosessien lainmukaisen käsittelyajan varmistamiseksi.
Turvapaikanhakijoiden oikeudenmukainen kohtelu on olennainen osa suomalaista oikeusvaltiota. Ymmärrän, että lehtiä lukiessa saattaa nousta huoli siitä, että järjestelmässämme olisi puutteita. On kuitenkin tärkeä muistaa, että myös mediassa liikkuvat tiedot tapauksista ovat usein puutteelliset. Viranomaisella ei ole siitä huolimatta mahdollisuuksia antaa ulkopuolisille tietoa toisen henkilön oleskelulupatilanteesta tai sen taustoista. Oleskelulupa-asiat ovat salassa pidettävää tietoa, joten henkilön yksityisyyttä on suojattava. Tästä periaatteesta ei voida poiketa, vaikka henkilö toisi asiansa itse julkisuuteen tai päättäisi kertoa siitä ulkopuoliselle henkilölle.
Maahanmuuttovirasto on ensisijainen vastuuviranomainen turvapaikka- ja oleskelulupahakemusten käsittelyssä ja ratkaisemisessa. Sisäministeriö ei käsittele tai ratkaise yksittäisiä turvapaikka- tai oleskelulupahakemuksia, eikä ministeri tai ministeriö voi puuttua yksittäisten hakemusten käsittelyyn tai estää maasta poistamista.
Kyse ei ole vastuunpakoilusta, vaan lain noudattamisesta. Turvapaikkapäätöksiä on voitava tehdä riippumattomina poliittisesta painostuksesta. Yhteiskunta, jossa ministeri puuttuisi viranomaisen ja tuomioistuinten yksittäisiin päätöksiin, olisi huolestuttava. Ministerin on voitava luottaa yksittäistapauksissa viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksiin, jotka perustuvat lakiin.
Minulle välitettyjen yksittäisten vetoomusten ja viestien perusteella olen tarkistanut Maahanmuuttovirastolta, että tapauksissa on toimittu asianmukaisesti ja laillisesti ja noudatettu viraston ohjeistuksia. Mikäli yksittäistapauksessa on ilmennyt turvapaikkajärjestelmään laajemmin liittyviä kysymyksiä, olen käynyt lisäksi keskusteluja lainsäädännön tarkoituksenmukaisuudesta sisäministeriön virkamiesten ja tarvittaessa hallituskumppaneiden kanssa.
Ymmärrän, että yksittäisten henkilöiden kohdalla usein esimerkiksi läheiset toivoisivat järjestelmältämme joustoa. Lainsäädännössämme on jo nyt huomioitu erikseen se mahdollisuus, että yksittäisen hakijan kohdalla oleskeluluvan myöntäminen on tarpeellista, vaikka turvapaikan tai kansainvälisen suojelun saamisen edellytykset eivät täyttyisikään. Tällöin kyseessä on niin kutsuttu oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Sellainen voidaan myöntää, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin henkilö joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaan hakijoiden käsittelyn on kuitenkin oltava yhdenvertaista, ja nämäkin päätökset tekevät lain pohjalta virkamiehet, ei ministeri.
Ihmistä ei palauteta kotimaahansa, jos hänellä on vaara joutua siellä vainon tai kidutuksen kohteeksi. Ihmisiä ei myöskään palauteta taisteluiden keskelle.
Euroopan unionissa on noudatettava kaikissa jäsenvaltioissa oikeusvaltioperiaatteita ja ihmisoikeuksia. Lisäksi Euroopan unionin lainsäädäntö monin paikoin säätelee turvapaikanhakua tai turvapaikan saaneiden oikeuksia. Siksi henkilöt, jotka ovat joko jo rekisteröityneet toiseen Euroopan unionin jäsenmaahan turvapaikanhakijoiksi tai jopa saaneet kansainvälistä suojelua toisesta EU-maasta, eivät lähtökohtaisesti voi saada suojelua Suomesta.
Turvapaikkapäätöksenteko perustuu yksilölliseen harkintaan, jossa otetaan Maahanmuuttovirastossa huomioon lainsäädännön lisäksi jokaisen henkilökohtainen tilanne, pakolaisoikeuden periaatteet ja ajantasainen maatieto – ei poliittinen mielipide.
Päätösten riippumattomuus poliittisista mielipiteistä tai ministerin henkilökohtaisista preferensseistä on yksi tärkeimmistä oikeusvaltiomme peruskivistä.
