Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahat romahtavat

,

Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kiisti hyökkäävin sanakääntein, että peruskoulun perustaa ei olla vaarantamassa eikä 1 400 opettajan palkkarahaa vastaava summa ole poistumassa hallituksen budjettipäätösten myötä (LV 14.9.). Näin ei kuitenkaan ole. Valitettavasti budjettiehdotuksen luvut kertovat, että perusopetuksen rahoitus vähenee ilman ukrainalaisten erityisopetusta selvästi ja se on väistämättä pois ammattilaisten palkoista.

Kiistan keskiössä ovat perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen tarkoitetut määrärahat. Näillä rahoilla on palkattu opettajia ja pienennetty ryhmäkokoja. Ensi vuonna nämä rahat vähenevät peruskoulujen osalta 60 miljoonalla eurolla. Summa vastaa arviolta 1400 opettajan palkkarahoja. Näin on arvioinut Opetusalan ammattijärjestö OAJ lausunnossaan. Se ei ratkaise, syntyykö perusopetuksen rahojen lasku pysyvän rahoituksen leikkaamisesta vai laatu- ja tasa-arvorahoituksen päättymisestä. Hankerahoja voi pysyväistää. Niin tehdään nytkin ammatillisen koulutuksen puolella.

Guzenina viittaa siihen, että perusopetuksen rahoitus olisi kuitenkin kasvamassa ensi vuonna 37 miljoonalla eurolla. Näin onkin, mutta se johtuu ukrainalaisten lasten valmistavan opetuksen erillisrahasta, joka näkyy 120 miljoonan euron lisäyksenä ensi vuonna. Lisäksi 37 miljoonassa on sisällä 10 miljoonaa euroa inflaatiotarkistusta. Hallituksen budjettiehdotusta, budjettikirjaa, ei ole tätä kirjoittaessa vielä julkistettu ja käytettävissämme on vain budjettiriihen vaillinainen tiedote. Se on kuitenkin selvää, että kun ukrainalaisten erityistarpeet vähentää pois yhtälöstä, kuntien normaaliin opetukseen suunnatut valtion rahat laskevat selvästi.

Guzeninan mukaan pääministeri Marinin hallitus olisi korottanut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pysyvää rahoitusta lähes 300 miljoonalla eurolla verrattuna hallituskauden alkuun. Näin ei valitettavasti ole tapahtunut.

Satojen miljoonien eurojen lisäys on kyllä tehty opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan kokonaisuutena, mutta siitä leijonanosa kohdistuu lukioiden ja ammatillisen koulutuksen puolelle oppivelvollisuuden pidentämisen kuluihin. Esimerkiksi toista sataa miljoonaa euroa vuodessa kuluu yksistään toisen asteen opiskelijoiden opiskeluvälineisiin, pääasiassa tietokoneisiin, jotka oppivelvollisuuden pidentämisen myötä tulivat yhteiskunnan maksettaviksi.

Tilanteen alkusyy onkin siinä, että nykyisen hallituksen ohjelmasta sovittaessa tehtiin se valinta, että pysyvät lisäykset kohdennettiin valtaosin oppivelvollisuuden pidentämiseen ja perusopetus jäi vähälle.

Peruskoulun perusta on jo vaarantunut rahoitustason ollessa riittämätön. Rahoitustaso ei vastaa muun muassa laskevien oppimistulosten ja oppimisen tuen korjaamisen vaatimaa tasoa.

Perusopetuksen oppimisen tuen ongelmat jäivät hallitukselta korjaamatta hallitusohjelmakirjauksista huolimatta. Oppimisen tuen kuntoon saaminen on välttämätöntä. Tässä teot eivät sovi yhteen SDP:n viime viikkoina toisteleman ”peruskoulun kunnianpalautuksen” kanssa. Toivottavasti perusopetuksen resurssit voidaan jatkossa kääntää pitkäjänteisesti paremmalle tasolle puolueiden yhteistyönä.

 

Kai Mykkänen

kansanedustaja (kok.), Espoo

Ira Tanskanen-Hietanen

kaupunginvaltuutettu (kok.), Espoo