Poistetaan Venäjän ja pahisjalostamoiden kilpailuetu öljyssä

Harva tietää, että Neste Oyj on jo korvannut 85 prosenttia venäläisestä öljystä muualta hankittavalla raakaöljyllä. Suomi oli viime vuonna Venäjän öljyviennin 8. suurin asiakas, mutta ei ole sitä enää.

Valitettavasti monet muut öljynjalostajat jatkavat venäläisen öljyn varassa, Euroopassakin. Siksi Venäjän öljynvienti ei ole sanottavasti vähentynyt. Venäjän öljytulot ovat vain kasvaneet, koska markkinahinnan nousu on ollut suurempaa kuin se alennus, jonka Venäjä omasta öljystään antaa.

Pahisjalostamot korjaavat kilpailuedun alennuksella saamastaan venäläisestä öljystä, kun hyvisjalostamot ovat vapaaehtoisesti vähentäneet venäläisen käyttöä. Jos EU yhdessä lopettaisi venäläisen öljyn tuonnin tai edes asettaisi sille rangaistustullin, se tekisi Putinin sotakassaan tuntuvan loven. Samalla korjattaisiin pahisjalostamoiden ansioton kilpailuetu.

Hiilikielto nappikauppaa

EU on tänään päättämässä venäläisen kivihiilen tuontikiellosta. Teko jää symboliseksi. Seuraavan seitsemän päivän aikana Eurooppa maksaa Venäjälle maakaasusta saman verran valuuttaa kuin olisimme maksaneet hiilestä koko vuonna. Hiili on nappikauppaa. Sotakassa nojaa öljyyn ja kaasuun.

Inhottava totuus on, että Venäjän energiatulot Euroopasta ovat kasvaneet Ukrainan sodan alkamisen jälkeen – eivät vähentyneet. Tämä ei edes johdu pelkästään hinnasta, vaan sota on parantanut venäläisen maakaasun kilpailukykyä ja markkinaosuutta Euroopan markkinoilla. Laivoilla muualta tuotavan LNG-kaasun hinta on noussut rajusti, kun taas venäläisen putkikaasun hinnoittelu tapahtuu pidemmissä jaksoissa. Putkikaasun osto-optiot käytetään nyt täysimääräisesti.

Öljykaupan mittakaava on Venäjälle kolminkertainen kaasuun nähden, mutta öljyn vientiä on helpompi kääntää muihin ilmansuuntiin. Kaasukaupassa ollaan enemmän naimisissa putken kanssa – puolin ja toisin.

Kaasun katkaisu toisi Venäjälle myös teknisiä ongelmia

Venäjä on uhkaillut kaasun katkaisemisella, jos Eurooppa kieltäytyy öljystä. Uhkaus saattaa olla helpommin sanottu kuin toteutettu. Maakaasu kulkee paineeseen perustuvalla infrastruktuurilla kaasulähteeltä loppukäyttäjälle asti. Venäjällä on välivarastoja, mutta ne ovat pieniä verrattuna kaasuvirran mittasuhteisiin.

Euroopan kaasuhanan kiinni kääntäminen johtaisi teknisiin ongelmiin Venäjän kaasujärjestelmän ylläpidossa. Pahimmillaan monia kaasukenttiä jouduttaisiin irrottamaan tuotannosta tai soihduttamaan. Tätä kautta Euroopan ryhtiliike kaasukaupan oma-aloitteisessa katkaisemisessa saattaisi olla Putinin hallinnolle kovempi isku kuin kaasun osuudesta Venäjän vientituloissa saattaisi suoraan päätellä.

Kestääkö fossiilikaupan jatkaminen historian moraalista arviota?

Pahoin pelkään, että EU:n tämän päivän asenne ei tule kestämään historiaa. Kyllä kaasuhanan sulkeutuminen vaikeuttaisi elämää ja johtaisi teollisuuden seisokkeihin – varsinkin Saksassa mutta pienemmässä mitassa myös Suomessa. Mutta toisaalta taloustutkijoiden analyysit ennustavat, että kaasun ja öljyn ostoboikotti kurittaisi Euroopan ja Saksankin taloutta vähemmän kuin korona. Siitäkin selvittiin. Mitä koronan talousvaikutukset olivat Ukrainan kärsimyksiin verrattuna?

Tällä viikolla on julkaistu uskottavien sekä Ranskassa että Saksassa tutkimuslaitosten analyysejä, joiden mukaan isku Euroopan talouteen ja elintasoon olisi itse asiassa murto-osa koronakuopasta. Onko meillä oikeus olla käyttämättä energiakaupan keskeyttämistä, jos sillä on edes jokin mahdollisuus vaikeuttaa Venäjän sotilaallista uudelleenvarustautumista?

Muutoksia toki vaatisi elää ensi talvi ilman venäläistä maakaasua. Käsien päällä istuen sitä ei pidä eikä tarvitse odottaa. Saksassa ollaan sulkemassa tänä vuonna neljä ydinvoimalaa. Ne pitäisi kaikki saada jatkamaan. Pitäisi antaa kymmenien vuosien lupa ydinvoiman jatkolle. Silloin jo suljettujakin voimaloita saataisiin kenties virkoamaan.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion perusteella Keski-Euroopan suljettavien ydinvoimaloiden käytön jatkaminen korvaisi ensi talvena maakaasua kolme kertaa enemmän kuin EU-komission RePowerEU -aloitteen biokaasuohjelma. Vielä isompi muutos saataisiin laskemalla Euroopan talojen keskilämpötilaa neljällä asteella 18 asteeseen. Mitä se on verrattuna ukrainalaisten kärsimyksiin?

Ensiaskeleena rangaistustulli venäläiselle öljylle?

Jos öljyn ja kaasun tuontia ei vielä saada katkaistua, niin kannattaisi määrätä EU:n yhteinen rangaistustulli venäläiselle öljylle. Useiden ekonomistien esittämä idea voi tuntua kummalliselta, mutta saattaisi toimia ja olla jopa Suomelle taloudellisesti edullinen.

Tällä hetkellä venäläistä Urals-öljyä saa 20-30% alennuksella öljyn maailmanmarkkinahintaan verrattuna (Nesteen tuore tilasto -32% Urals/Brent). Edun korjaavat ne pahisjalostamot, jotka Euroopassakin ovat edelleen valmiita Venäjältä ostamaan. Niillä on kilpailuetu esimerkiksi suomalaiseen Nesteeseen verrattuna, joka on vaihtanut jalostamonsa pääraaka-aineen venäläisestä öljystä muuhun öljyyn.

Sanotaanpa, että venäläiselle öljylle määrättäisiin esimerkiksi 50 % rangaistustulli. Venäjä ei voisi lisätä sitä nykyisen Urals-öljyn hinnan päälle, koska sillä hinnalla Venäjän öljy ei Euroopassa menisi juurikaan kaupaksi. Useimmat jalostamot pystyvät kyllä hankkimaan öljynsä muualtakin, vaikka se vaikeuksia tarkoittaisi.

Venäjän ei kuitenkaan kannattaisi lopettaa öljyn myymistä Eurooppaan. Venäjän tuotantokustannukset ovat alle 30 % öljyn maailmanmarkkinahinnasta. Sen kannattaa myydä öljyä Eurooppaan vaikka 60 % alennuksella markkinahintaan nähden mieluummin kuin lyödä hanskat tiskiin. Lopputuloksena ottaisimme tullina pois suurimman osan Venäjän valtion öljyrahoista, mutta pitäisimme öljyjalostamot käynnissä niissäkin paikoissa, joille venäläisen öljyn korvaaminen tässä ja nyt on vaikeaa.

Voi olla, että arabimaat nostaisivat jonkin verran oman öljynsä hintaa eurooppalaisille. Näin ei näytä käyvän kovin suuressa määrin, koska venäläisen öljyn alennus on jo nyt vakiintunut kymmeniin prosentteihin, eivätkä muut öljynviejät ole pyrkineet tätä yhtenäisesti käyttämään hinnan hilaamiseen ylöspäin. Lähi-idän öljykartelli Opec voisi nostattaa hintaa nytkin, jos haluaisi. Perinteisesti se tasapainottelee, koska ei halua öljyn hinnan nousevan liian rajusti ja ajavan maailmantaloutta taantumaan.