Puhe, eduskuntaryhmän kesäkokous

Puheenjohtaja Mykkäsen avauspuhe 23.8.2022

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous Lappeenrannassa

Hyvät kokoomuslaiset,

Jatkuvan uutisvirran keskellä on syytä pitää kirkkaana mielessä ne puolueita erottavat piirteet, joiden kautta vaalitulokset näkyvät suomalaisten arjessa. Linja on kohuja tärkeämpi.

1) Me kokoomuslaiset korostamme Suomen turvallisuutta ja pidämme samalla kansainvälisyyttä lähtökohtana Suomen menestykselle. Suomen aktiivisuus lännen yhteisöissä on tulevaisuuden elinehto sisäänpäin kääntyvän nationalismin sijaan.

2) Uskomme kannustavaan markkinatalouteen hyvinvoivan ja vahvan Suomen perustana nyt ja tulevaisuudessa. Ilman markkinoiden luovuutta emme pääse takaisin edullisen energian aikaankaan.

3) Jos pääsemme valitsemaan, mihin hyvinvointiyhteiskunnan pääpilareista panostetaan erityisesti, valitsemme koulutuksen, sivistyksen ja tutkimuksen.

4) Viemme asioita vakaasti maaliin välttäen kaikkialle räiskimistä tai kauniita päätöksiä, joiden seurauksia ei ole ajateltu loppuun saakka. Tunnustamme vaikeiden valintojen välttämättömyyden.

Näiden periaatteiden toteuttamista ovat myös ne asiat, joita tänään Suomelle ehdotan.

Hyvät sivistyksen ystävät,

Tulevaisuutemme ratkaisee suomalaisten osaaminen. Valitettavasti Suomi on jäänyt jälkeen Pisa-tuloksissa sekä tuotekehityksen panoksissa. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet nostaa suomalainen osaaminen maailman kärkeen.

Kokoomus on sitoutunut siihen, että TKI-toiminnan rahoitus nostetaan pysyvästi 4 prosenttiin BKT:sta. Tämä vaatii vaikeita valintoja valtiontaloudessa. Me olemme niihin valmiita.

Perusta on laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus. On valtavan hienoa, että pääministeripuolue SDP on viikon takaisten uutisten perusteella tullut kokoomuksen linjoille kaksivuotisen esiopetuksen toteuttamisessa. Olemme koko vaalikauden esittäneet sitä, mutta hallituksen työlistalle se ei ole mahtunut. Toivottavasti ensi vaalikaudella kaksivuotinen esiopetus toteutetaan pysyvästi.

Peruskoulu on ollut vuosikymmeniä Suomen ylpeydenaihe, mutta siellä ei ole kaikki kunnossa. Oppilaiden kielitaito ja perheiden kulttuuri moninaistuu. Se tuo haasteita, jotka eivät poistu teeskentelemällä, ettei niitä ole. Meillä on nuoria, joilla on vakavia puutteita luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissa. Näistä lähtökohdista on vaikea ponnistaa toiselle asteelle. Satojen miljoonien panostukset oppivelvollisuuden pidentämiseen valuvat hukkaan, jos peruskoulun annetaan hapertua.

Kokoomus haluaa kääntää oppimistulokset nousuun. Haluamme, että ryhmäkoot ovat riittävän pieniä. Haluamme, että kouluissa on tarjolla yksilöllistä tukea. Haluamme, että opinto-ohjauksella on riittävät resurssit erityisesti perusopetuksen yläluokilla. Annetaan opettajille työrauha opettaa. Se tarkoittaa kunnianpalautusta myös koulun säännöille.

Pääministerin viikon takaisten sanojen perusteella voisimme laittaa peruskoulun yhdessä kuntoon. Hallituksen teot ovat kuitenkin puheiden kanssa ristiriidassa. Valtiovarainministerin budjettiesityksessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta leikataan 140 miljoonalla eurolla. Näillä nyt päättyvillä laatu- ja tasa-arvorahoilla on palkattu opettajia, ohjaajia ja muita koulujen ammattilaisia, joiden resurssit nyt poistuvat.

Esimerkiksi Vantaalla nyt poistuvilla rahoilla on palkattu päiväkoteihin 39 varhaiskasvatuksen ammattilaista, lapsi- ja perheohjaajia sekä kehittäjäopettajia. Heidän poistumisensa vaikeuttaa arviolta 7 500 vantaalaisen lapsen koulutielle valmistautumista. Perusopetuksessa poistuvilla rahoilla on maksettu 112 ammattilaisen palkat. Joissakin vantaalaiskouluissa rahoituksen päättyminen tarkoittaa jopa 10 opettajan jäämistä tyhjän päälle.

Myös meillä Espoossa nyt päättyvä rahoitus on ollut keskeinen väline hillitä koulujen välistä eriytymistä. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten tukeminen vaatii erityistä huomiota, jonka laiminlyönnistä maksamme tulevaisuudessa rajun hinnan. Espoon sivistystoimenjohtajan terveiset ovat, että ”tästä emme selviä tilanteessa, jossa sote-ratkaisu vie samalla peruskunnan rahoituskyvyn”.

Koko Suomen peruskouluissa nyt päättyvä rahoitus on vastannut yli 1400 opettajan palkkoja tänä vuonna. Heidän palkkarahojen poistuminenko on hallituksen lahja 50 vuotta täyttävälle peruskoululle?

SDP halusi välttämättä varata pysyviin panostuksiin liikenevät rahat oppivelvollisuuden pidentämiseen ja ummistaa silmänsä perusopetuksen tarpeilta. Kyse on valinnoista. Tosin ammatillisessa koulutuksessakin rahat ilmeisesti vähenevät ensi vuonna 400 opettajan palkkojen verran. Oppivelvollisuuden toteuttaminen yskii perustan lisäksi toisella asteellakin. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Siksikin me kokoomuksessa suosimme vakaampaa vaikka tylsempääkin politiikkaa. Vähemmän kaikkialle lupaamista, enemmän vaikeita valintoja.

Pääministeri Sanna Marin, Peruskoulu laitetaan kuntoon päätöksillä, ei kesäpuheilla. Lunastatteko puheet ensi viikon budjettiriihessä vai annatteko peruskoulun määrärahojen kääntyä laskuun?

Hallituspuolueet voivat olla varmoja, että kokoomus tekee valinnat omassa vaihtoehtobudjetissaan. Me näytämme, miten koulutukseen voi panostaa ilman, että lisätään velkaa valtiolle. Kyse on valinnoista.

***

Hyvät isänmaan ystävät,

Tuntuu itsestään selvältä, että voimme kokoontua vapaassa Etelä-Karjalassa. Mikään itsestään selvyys se ei kuitenkaan ole.

78 vuotta sitten Suomen kohtalosta kamppailtiin Tali-Ihantalassa. Se on täältä 60 km päässä. Selvästi lähempänä kuin Kotka tai Hamina, joihin huomenna suuntaamme. Puna-armeijan lähitavoite oli Lappeenrannan valtaaminen. Onneksi se ei koskaan toteutunut. Saamme olla ikuisesti kiitollisia puolustustaistelussa sotineille ja erityisesti siinä kaatuneille. Rauha heidän muistolleen.

Hyvät ystävät,

Nato-perheessä on jäseniä moneen lähtöön. Sen olemme saaneetkin jo nähdä. Voimme itse vaikuttaa siihen, millainen Nato-maa Suomi on – ja miten meihin suhtaudutaan liittokunnassa. Olemmeko kuriositeetti kartan reunalla vai luottopelaaja, jonka puolustaminen on muille jäsenmaille velvollisuuden sijaan sydämen asia?

Kokoomus katsoo, että meidän on oltava aktiivinen avainpeluri. Meidän tulee määrätietoisesti edistää ratkaisua, jossa Suomeen voitaisiin sijoittaa Naton pysyviä monikansallisia toimintoja, kuten alueellinen komentokeskus tai arktisen alueen osaamiskeskus. Meidän on oltava kartalla ja mielissä – myös suurten Nato-maiden kotiyleisöjen silmissä.

Tämän kesän erikoisuuksiin on jo kuulunut Nato-joukkojen lisääntynyt toiminta Suomessa – esimerkiksi Yhdysvaltain suuren maihinnousualuksen ja siihen liittyvien ilma-alusten harjoittelua. Olemme tainneet kaikki pitää sitä hyvänä ja turvallisuutta vahvistavana asiana. Näin vaikka Venäjä on nimenomaisesti varoittanut tuomasta Naton infrastruktuuria lähemmäs rajojaan. Venäjä asettaakin ehtoja oman etunsa kannalta, ei vakautta lisätäkseen. Venäjän asettamat ehdot eivät saa estää turvallisuutemme parantamista jatkossakaan.

Kysynkin: Onko meillä vahva kansallinen tahtotila Nato-tukikohdan ja pysyvien Nato-joukkojen saamiseksi Suomeen? Jos ei ole, se on muodostettava viipymättä. Ehdotan, että Nato-jäsenyytemme määrittelyä jatketaan parlamentaarisella yhteistyöllä, joka lähtee tosiasioiden tunnustamisesta ja Suomen turvallisuuden maksimoimisesta. Toistetaan viime kevään onnistunut toimintatapa. Viestin kannattaa olla yhtenäinen ulospäin.

Hyvät ystävät,

Nato-jäsenyydestä huolimatta vastuu Suomen turvallisuudesta on meillä suomalaisilla itsellämme. Siksi kokoomus on vahvasti sitoutunut siihen, että pidämme puolustusmenot pysyvästi yli 2 prosentissa BKT:sta.

Ukrainan sota on paitsi pelästyttänyt myös saanut toimimaan. Vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön tulvii ihmisiä. Siitä saamme olla kiitollisia. Sota Ukrainassa on osoittanut, että kovassa paikassa puolustusvoimat tarvitsevat jokaisen kansalaisen tuen ja panoksen – myös 2000-luvun konflikteissa.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja lukuisat reserviläisjärjestöt tekevät hyvää työtä. Työ voisi olla vielä vaikuttavampaa, jos purkaisimme tarpeettomat esteet Puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen välillä. Nyt on sen aika.

Maanpuolustuksemme ei kuitenkaan perustu vain vapaaehtoisuuteen. Sota Ukrainassa on osoittanut, että Suomen ratkaisu ylläpitää laajaa asevelvollisuusarmeijaa on ollut oikea. Asevelvollisuus ja varusmiespalvelus eivät saa kuitenkaan jämähtää paikalleen.

Kokoomuksen puoluekokous asettui kesäkuussa kannattamaan asevelvollisuuden uudistamista siten, että selvitetään ennakkoluulottomasti myös koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja ja koko ikäluokkaa koskevaa asevelvollisuutta. Tavoitteen tulisi olla, että ikäluokan parhaat kyvyt olisivat kriisissä sukupuoleen katsomatta puolustusvoimien käytössä, kukin kykyjensä ja isänmaan tarpeiden kannalta tärkeimmissä tehtävissä.

On vuosi vuodelta vaikeampi perustella, miksi palvelukseen ei valikoida parhaita ja halukkaimpia suomalaisia sukupuolesta riippumatta.

***

Hyvät ystävät,

Helppoja keinoja energiakustannusten hillitsemiseksi ei ole. Loppujen lopuksi kyse on siitä, että energian tarjonta on saatava vastaamaan kysyntää. Aikajänne jakautuu kolmeen:

• Mitä voimme tehdä tälle talvelle?

On reilua todeta, ettei kukaan pysty estämään sähkön kuluttajahintojen nousua tänä talvena. Putinin edessä ei pidä kuitenkaan horjua, ei missään päin Eurooppaa. Meille luovuttaminen ei ole minkäänlainen vaihtoehto. Mielessämme ovat Ukrainan tapahtumat, joiden takia Eurooppa nyt katkaisee energiayhteytensä Venäjän kanssa. Tästä on selvittävä yhdessä. Niin selvittiin myös 70-luvun energiakriiseistä.

Sähkölaskun lieventämisen ohittaminen olan kohautuksella olisi kuitenkin kohtuutonta. Arvion mukaan sähkön verollinen markkinahinta nousee tänään kaikkien aikojen uuteen ennätykseensä eli yli 60 senttiin kilowattitunnilta.

Ei sähkölämmittäjä voi yhtäkkiä muuksi muuttua. Tonnien lisälasku talvikuukausilta on kohtuuton yllätys, kun asiantuntijatkaan eivät sitä osanneet vuosi sitten ennakoida. Siksi kokoomus välittäisi ja tulisi vastaan sen, mitä valtio kohtuudella voi.

Kokoomus on esittänyt, että sähkövero poistettaisiin väliaikaisesti. Suunnilleen samaan päästään myös alentamalla sähkön arvonlisäveroa. Sähkön keskihinnan nousun takia verotuotto kasvaisi silti jäljelle jäävän arvonlisäveron kautta.

Tätäkin tuntuvampi vastaantulo ostovoimassa olisi esityksemme, että ansiotuloverotusta kevennetään miljardilla. Näin suomalaisille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille jäisi satoja euroja enemmän käteen vuodessa. Keskituloiselle kahden vanhemman perheelle noin 500 euroa.

Ihmiset tarvitsevat uskoa siihen, että he voivat parantaa ostovoimaansa omalla työllään. Vaikka työssä käyvien osuus työikäisistä on huipussaan, työtuntien määrä ei ole tällä vaalikaudella kasvanut.

Hallitus varaa veronkevennykset pieni- ja keskituloisille. Minä joudun kysymään, onko meillä varaa heikentää keskituloisen lisätyöstä käteen jäävää osuutta vielä nykyisestä? Ja eikö 3500 euroa kuussa tienaava voi olla pulassa inflaation kanssa?

• Mitä voimme tehdä, ettei tämä toistu vuoden päästä?

Sähkön loppuminen kesken on pelottava ajatus, syystäkin. Tämäkin mörkö voitaisiin kaataa fiksummalla markkinataloudella. Ei ehkä täksi talveksi, mutta vuoden päähän kyllä.

Tosiasiassa sähköstä tulee pulaa vain vuoden kylmimpinä arkipäivinä, silloinkin vain muutamana tuntina aamulla ja illansuussa. On hölmöä, että riski noiden tuntien järjettömän korkeista hinnoista nostaa nyt sähkön kuluttajahintaa kiinteähintaisissa sopimuksissakin. Ongelmat uhkaavat kasautua 500 000 sähkölämmitteisen asunnon laskujen moninkertaistumiseen, vaikka juuri sähkölämmityksessä parin tunnin taukoa ei yleensä edes huomaa. Eikö pitäisi olla helpompia mahdollisuuksia valita pois noiden sähköpulatuntien kulutusta omalta kohdalta?

Ostajien ja myyjien yhteinen etu olisi sopimustyyppi, jossa sähkön myyjä tarjoaisi alennusta sillä ehdolla, että sähkölämmitys kytketään pariksi tunniksi pois tehopulapäivien aamuina ja iltoina. Näin toimien välttäisimme tarpeen viranomaisten määräämille sähkökatkoille ja lieventäisimme kalleimpien tuntien vaikutusta sähkölaskuissa. Siitä olisi kaikille enemmän hyötyä kuin haittaa.

Mitä jos sopeuduttaisiin kriisiin älykkäillä keinoilla, eikä kalleimman kautta? Ehdotan, että elinkeinoministeri kutsuu sähköalan neuvonpitoon siitä, miten kuluttajille saadaan nopeasti sellaisia sähkösopimuksia, joissa kalleimpien tuntien kulutusta voi valita pois selvällä ja ymmärrettävällä tavalla. Alkuun pitää päästä tänä syksynä, mutta varsinainen tähtäin voi olla se, että vältetään sama tilanne vuoden päästä.

Tekniikkaa sähkön hetkellisen kulutuksen etäohjaukseen on olemassa. Sen asentamisen tulisi olla korotetun kotitalousvähennyksen piirissä. Energiatehokkuutta parantavissa tai ostosähköä vähentävissä remonteissa kotitalouksien pitäisi voida vähentää verotuksessa myös asennettavien laitteistojen hinnat.

Energiaremonttien kotitalousvähennykset pitäisi tuoda myös taloyhtiöissä asuvien ulottuville. Satojen tuhansien suomalaisten taloyhtiöissä mietitään parhaillaan, miten monta ylimääräistä yhtiövastiketta peritään ja uskalletaanko investoida energiaremonttiin, jotta lisävastikkeet eivät toistuisi vuotta myöhemmin.

• Miten voimme kääntää kriisin mahdollisuudeksi?

Vippaskonstien sijaan ainoa todellinen ratkaisu on markkinatalous terveillä kannustimilla. Se on ainoa tie tuottaa edullisimmin se valtava määrä energiaa, jolla jätämme Venäjä-riippuvuuden pysyvästi taaksemme.

Suomen on käännettävä energiakriisi ongelmasta valtavaksi mahdollisuudeksi. Meillä on mahdollisuus nousta puhtaan ja edullisen energian suurvallaksi, jos vain tahdomme. Voimme houkutella merkittävästi lisää energiasta riippuvaista teollisuutta Suomeen. Meidän on vain pelattava oikein ne kortit, jotka maailmantilanne on käteemme lyönyt.

Teollisuus kärvistelee Saksassa ja muualla Euroopassa, jossa energian hinta on moninkertainen Suomeen nähden. Meillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet kääntää hinnat lähivuosina laskuun.

Kaikki alat sähköistävät toimintojaan, mutta sähkön tuotanto ei tahdo Keski-Euroopassa pysyä perässä. Energia-alan katse kääntyy Pohjoismaihin. Täällä on Euroopan suurin potentiaali tuulivoiman lisäämiselle. Se on hyvä lähtökohta muttei yksin riitä puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön reseptiksi.

Kokoomuksen mielestä Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa. Markkinoille on annettava selvä sitoumus, että periaatelupa yhdelle tai useammalle ydinvoimalalle kyllä irtoaa, jos hakemus toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Standardoituihin osiin perustuvien ja nopeammin rakennettavien pienydinvoimaloiden sujuva luvitus täytyy saada Suomessa kuntoon ensimmäisenä, eikä 6 vuoden päästä, kuten hallituksen aikataululla käy.

Hyvät kollegat,

Me kokoomuslaiset korostamme kuntien ja alueiden päätöksenteossa työpaikkoja, yrittäjyyden edellytyksiä ja yleensäkin päätöksiä, joilla ei luoda vain menoja vaan myös alueen tuloja.

Energiainvestointien vauhdittamiselle on nyt aivan erityinen tilaus täällä Itä- ja Kaakkois-Suomessa, jossa Venäjän sulkeutuminen kaataa yhden jalan aluetaloudelta. Täällä onkin menossa kiinnostavia hankkeita, kuten Kemiran Joutsenon tehtaan ylijäämävedyn jalostaminen tavallisiin autoihin kelpaavaksi polttoaineeksi. Eikä ihme, että Lappeenrannan teknillinen yliopisto on kokoaan suurempi vetytaloudessa. Täällähän lihapiirakatkin perustuvat vetyyn ja atomeihin! Mutta ilman sähköä vetytaloudesta ei tule täälläkään mitään.

Länsi-Suomessa tuulivoimasta on tulossa keskeinen osa verotuottoja ja monen seutukunnan elinvoimaa. Täällä itärajan läheisyydessä tuulivoiman rakentaminen törmää usein Puolustusvoimien lausuntoon, joka estää hankkeita tutkavalvontaa vaikeuttavina.

Itärajan aluevalvontaa ei missään nimessä pidäkään heikentää. Kaikki kivet on kuitenkin käännettävä, jotta voimme nostaa aluevalvonnan tasoa uusilla menetelmillä ja mahdollistaa samalla lisää sähköntuotantoa tänne.

Kyse on miljardien eurojen tulovirrasta. Asia ei saa jäädä aluevalvonnan investointirahojen niukkuudesta kiinni. Elinvoimainen Itä -ja Kaakkois-Suomi on sitä paitsi myös maanpuolustuksen kulmakivi.

***

Hyvät ystävät,

Tänään haluaisin siis kääriä hihat erityisesti seuraavien asioiden osalta:

1) Turvallisuus. Tehdään Suomesta tärkeä Nato-maa, jonka alueelle syntyy myös monikansallinen Nato-tukikohta tai osaamiskeskus. Jatketaan voimakkaasti kansallisen puolustuksen kehittämistä Ukrainan oppien pohjalta.

2) Energia. Tehdään Suomesta puhtaan ja edullisen sähkön suurvalta, joka kääntää energiakriisin mahdollisuudeksi. Terve markkinatalous fiksuilla kannustimilla on ainoa keino, jolla siirrämme energiakriisin taakse jääneeseen elämään. Tuodaan kuluttajille helpompia mahdollisuuksia säästää rahaa vähentämällä kulutusta tehopulatunteina.

3) Koulutus. Peruskoulu kuntoon. Ei jätetä tätä ensi vaalikaudelle, vaan aloitetaan ensi vuoden budjetista, jossa peruskoulun rahat ovat kääntymässä laskuun.

Hyvä kokousväki,

Tervetuloa vielä tänne Lappeenrantaan. Näillä sanoilla totean eduskuntaryhmän kesäkokouksen avatuksi!