Raja pitää – öljyturvallisuus mietityttää

Olipa hyödyllinen mutta myönnettäköön, että myös mieltä virkistävä, irtiotto arjesta tutustua vuorokausi Rajavartiolaitoksen päätehtäviin.

Aloitimme Pohjois-Euroopan monipuolisimmalta rajavartio- ja pelastusalus Turvalta näkökulmana merellinen turvallisuus. Se taitaa lopulta olla myös se lyhyellä aikavälillä huolettavin riski: tilastollisten mallien mukaan nykyisillä valtavilla alusmäärillä pitäisi muutama öljyonnettomuus vuodessa sattua! Onneksi suurta tankkerionnettomuutta ei ole vielä jouduttu kokemaan. Merkittävä kiitos kuuluu Suomen viranomaisille, jotka ovat toistaiseksi ehtineet herättämään ja ohjaamaan oikeille urille myös inhimillisistä virheistä kehkeytymään lähteneet tilanteet. Vakaviakin läheltä piti -tilanteita kuitenkin sattuu joka vuosi. Kyse ei ole enää laivojen laitteista saati valvontajärjestelmän kyvyistä, vaan siitä, että osassa laivoja miehistö ei ole millään tavalla jäämerenkulun tehtävien tasalla. Tarvittaisiin Itämeri-ajokortti ennen kuin tänne haavoittuvalle karikkoiselle merelle saisi purjehtia. Oikea foorumi asian edistämiseksi olisi kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO.

Merellisistä maisemista siirryimme tutustumaan vartiolentolaivueeseen. Koneita käytetään pääosin rajavalvontaan, mutta lähes viidesosa laivueen tehtävistä käytetään muiden viranomaisten tukemiseen. Rajavartiolaitoksen lentokoneita ja helikoptereita voidaan kutsua esimerkiksi pelastustoimen avuksi metsäpalojen sammutukseen ja meripelastukseen, terveydenhoidon avuksi kiireellisiin ensihoitokuljetuksiin tai poliisin avuksi kadonneiden etsintään. Hyvien varusteiden avulla koneita pystyisi myös käyttämään öljyntorjunnassa esimerkiksi paikantamaan merestä öljylauttojen paksuimmat esiintymät.

Itärajalla tutustuimme niin automaattiseen kuin jalka- ja koirapartioiden suorittamaan rajavalvontaan. Moraali ja menetelmät ovat priimaa. Raja on rauhallinen, mutta pitää varautua vaikeampaankin, ja pitää yllä rajan miesvahvuutta. Viime vuonna itärajalle lisättiin määrärahat 55 uuteen rajavartijaan.

Oli ilahduttavaa kuulla, että raja- ja merivartiokoulu vetää hyvin nuoria opiskelijoita ja että asevelvollisuusikäiset ovat löytäneet erikoisrajajääkärikoulutuksen, jota on tituleerattu yhdeksi Suomen vaativimmista varusmiespalveluksista.

Lopuksi käytiin Helsinki-Vantaalla rajatarkastusten näkymää läpi. Huikea viidenneksen vuosikasvu lentokentän matkustajista näyttää tällä haavaa jatkuvan. Nopeimmin lisääntyy aasialaisten kauttakulkijoiden määrä. Heidän kohdallaan automaattinen passintarkastus ei ole vielä mahdollinen. Lennon vaihdon nopeus on keskeinen tekijä lentokenttien välisessä kilpailussa joten siihen panostaminen on tuottoisa investointi. Vahvistamme lentoaseman rajatarkastushenkilöstöä ensi vuonna 20 ihmisellä. Vuosina 2018–2021 on Helsinki-Vantaan lentoasemalle tarkoitus palkata yhteensä 45 uutta rajavartijaa.

Oli ilo nähdä Helsinki-Vantaan kentällä demoa siitä, miten EU:ssa sovittu uusi matkustajatietojärjestelmä PNR tulee helpottamaan riskihenkilöiden tarkastamista jatkossa. Kevään ajan tämä PNR-direktiivi on pyörinyt mielessä lähinnä budjettimurheena kulujensa kautta.

Pidemmällä aikavälillä toiminta niin lentoasemalla kuin itärajalla vahvistuu automaattisella valvonnalla hahmotunnistusta myöten. Helsinki-Vantaan suurinvestointien myötä meillä on mahdollisuus rakentaa ensimmäisten joukossa järjestelmää, joka korvaisi luukulla tapahtuvan tarkastuksen myös EU:n ulkopuolisilta kansalaisuuksilta.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *