Saaristomeri puhtaaksi huoltovarmuutta parantaen

Näitkö tänä kesänä sinilevää? Niin minäkin. Ainakaan rannikolla asuville Itämeren tilan seuranta ei ole vaikeaa. Riittää kun kävelee lähimmälle rannalle ja katsoo merelle. Valitettavan usein, etenkin parhaimpien uimakelien aikaan, on näkynä lähinnä vihreänä vellova merenpinta.

Tulokset etenkin Saaristomeren tilan parantamisessa tapahtuvat tuskallisen hitaasti, mutta juuri siksi toimia pitää tehdä nyt. Saaristomeren tilan parantaminen on hallituksen prioriteettilistalla, mistä kertoo se, että näinä taloudellisesti haastavina aikoina, on hallituksen Saaristomeriohjelmaan päätetty panostaa myös rahallisesti lisää miljoonia euroja vaalikauden aikana.

Mitä me sitten teemme? Aloitamme helpoista ja nopeista toimista. Tänä vuonna tulemme kieltämään laivojen käymäläjätteiden laskemisen mereen. Tämän lisäksi tulemme jo tänä vuonna lailla kieltämään likaisen lumen kaatamisen mereen. Eivät nämä toimet Itämeren leväongelmaa muuta, mutta ne ovat helppoja matalalla roikkuvia omenoita, jotka saadaan poimittua nopeasti.

Pitkällä jänteellä pääajatuksena on saada pelloilta jokien kautta mereen valuva ravinnekuorma tyrehtymään. Oleellista tässä on muun muassa suojavyöhykkeiden ja talvenaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen. Tämän lisäksi ravinne pitää saada kiertämään, jolloin myös ruoantuotantomme kotimaisuusastetta voidaan parantaa vähentämällä tuontilannoitteen tarvetta. Keskeistä on, että ravinteikas lanta kulkeutuu ravinnekeskittymistä ravinneköyhille alueille. Lannan ravinteiden jalostamista helpommin siirrettävään muotoon pitää tukea osana maatalouden huoltovarmuuden parantamista. Voi väittää jopa tyhmäksi toimintaa, jossa tuomme kymmeniä tuhansia tonneja fosforilannoitteita maailmalta samalla, kun voisimme toimivalla kierrätyksellä korvata Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan lähes 90 % käytöstä ja tulla näin lähes omavaraisiksi fosforilannoitteiden suhteen.

Nyt keväällä lanseeraamamme Saaristomeriohjelma rakentuu kolmen pilottialueen ympärille. Pilottialueiksi valikoituivat suurten ravinnekuormien Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja sitä ympäröivät merialueet. Tavoitteena on nyt alkuvaiheessa saada ravinnekuormitusta fosforin osalta kolmanneksen ja typen neljänneksen alemmas. Yksittäisen maanomistajan tai yrityksen voi olla vaikeaa hahmottaa, miten juuri oma toiminta vaikuttaa Itämereen. Kun fokus tuodaan lähemmäs toimijaa, siihen tiluksien vieressä virtaavaan jokeen, konkretisoituu tavoite eri tavalla. Saaristomeren tilan parantaminen ei ole yksilölaji, vaan pilottien avulla on tarkoitus osallistaa laajasti elinkeinoelämää, kuntia ja maanomistajia puhaltamaan yhteen hiileen ja parantamaan vesistöjen tilaa.

Eiköhän kääritä hihat ja ryhdytä hommiin!

*Teksti on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuuden kolumnipalstalla 21.8.2024.