Sähkömarkkina pelastettava korjaamalla sitä radikaalisti

,

Julkistimme Kokoomuksen sähkölinjaukset. Osin sen verran vallankumouksellisia, että itseäkin hirvittää. Mutta pohdittuja, tarpeeseen ja keskustelua pitää uskaltaa avata! Siis 6 ehdotusta tämän talven kriisiin ja 6 pidemmän ajan ehdotusta siihen, miten tällaisia kriisejä ei enää jatkossa tulisi.

 

Tässä muutama nosto oman maun mukaan. Kaksi keskeistä ehdotusta liittyy siihen, että sähkön hinnan ja riittävyyden muuttumista liian rajusti tuulisuudesta riippuvaksi ei voitu nähdä 1990-luvulla, kun Nordpoolin hinnoittelumalli sovittiin ja tuulivoima taas oli vasta alaviite marginaalissa. Tästä syystä on käymässä ilmeiseksi, että kannattaa korjata sähkön tukkuhinnan määräytymissääntöä ja täydentää sähkömarkkinoiden tapaa maksaa sääriippumattomaan tuotantoon investoimisesta. Muutoin maksamme sähköstä tarpeettoman paljon. 

 

Kapasiteettituki toimitusvarmalle sähköntuotannolle

Nykyisin sähköntuotannon korvaus syntyy kokonaan ns. energy only -mallilla eli kunkin tunnin sähkön pörssihinnan mukainen korvaus tuon tunnin tuotetusta sähkömäärästä. Lisänä on lyhyempään säätöön perustuvia huutokauppoja, mutta periaate on niissäkin sama. Nyt näyttää siltä, että tässä mallissa kenenkään ei markkinoilla kannata ottaa vastuuta siitä, nouseeko hinta järjettömän korkealle tuulettomina tunteina tai riittääkö sähköä silloin lainkaan. Raha ohjautuu liiankin yksipuolisesti tuulivoimaan, koska sillä saa pienimmällä kustannuksella eniten sähköä myyntiin, vaikka sitten kulutuksen kannalta väärään aikaankin.

Kokonaisuudessaan on vakavia perusteita päätellä, että jos sähkö menee näin rajusti tuulesta riippuvaiseksi kuin nyt näyttää, kokonaiskustannukset kuluttajalle, yrittäjille ja yhteiskunnalle (ml. kulutuksen jouston ja varastoinnin kulut) nousevat tarpeettoman suuriksi. Jos siis verrokkina on sellainen teknisesti täysin mahdollinen järjestelmä, jossa meillä olisi tietty osuus aina käytössä olevaa sähköä (ydinvoima) ja tietty osuus tarvittaessa käynnistyvää (varastoiva vesivoima, kierrätyspolttoaineisiin perustuvat polttovoimalat).

Onko sitten liian rajua ehdottaa, että tuodaan järjestelmään erillinen mekanismi, jossa esim. huutokaupalla hankitaan nuo osuudet sääriippumatonta tuotantoa markkinoille? Eli maksetaan erillinen kapasiteettituki, joka voidaan kerätä koko sähkömarkkinoilta erikseen. Meidän mielestä tästä pitää uskaltaa nyt keskustella, kun liiallisen sääriippuvaisuuden vaikutuksia voi jokainen arvioida Fingridin tuntihinta-sovellusta tiiraillessaan. Fiksusti toteutettu kapasiteettimekanismi olisi joka tapauksessa parempi ratkaisu kuin hallitsematon populistinen reaktio sähkön hinnan vaihteluihin esimerkiksi sulkemalla rajasiirtoyhteyksiä Euroopassa ja pohjoismaiden välilläkin. Sekin on valitettavasti realistinen riski jo ensi talvena.

 

Mitä jos sähkön hinta tulisikin halvimman 90 prosentin mukaan ja kallein 10 prosenttia saisi tarvitsemansa korvauksen erikseen?

Tätä tänään ennen puolta päivää kirjoittaessani suomalainen ydin-, vesi- ja tuulivoima kattavat yli 60 prosenttia tämänhetkisestä Suomen sähkönkulutuksesta. Näiden tuotantokustannus on murto-osa siitä 19 snt/kwh tukkuhinnasta, joka Suomen aluehinnan markkinoilla tätä kirjoittaessa vallitsee. Koko Nordpoo-sähkönhankinnasta hyvin pieni osa on sitä kalleinta tuotantoa, joka nostaa tuntihinnan moninkertaiseksi verrattuna siihen hintaan, jolla valtaosa sähköstä syntyy.

Tänä syksynä sähkön tarjontakäyrän muoto on muuttunut yhä enemmän sellaiseksi, että pieni osa kalleinta tuotantoa hinnoittelee kaiken myydyn sähkön jopa 10-kertaiselle hinnalle todelliseen keskikustannukseen verrattuna. Tätä ei ole helppo korjata fiksusti, vaikka nykytila tuntuukin arkijärjen vastaiselta. Mutta sen korjaamatta jättäminen olisi todennäköisesti vielä enemmän väärin ja johtaisi uusia investointeja enemmän hidastaviin toimenpiteisiin, kuten windfall-veron toimeenpanoon.

Meidän mielestä selkein tapa olisi määrittää tietty osa, esimerkiksi 90 prosenttia kunkin tunnin läpimenneistä sähkötarjouksista, sellaiseksi, jonka kohdalta syntyy perushinta koko tuon tunnin sähkölle. Kallein ostettu 10 prosenttia sähköntuotannosta ei määräisi suoraan perushintaa, vaan sille maksettaisiin lisäkorvaus, jonka kulut jaettaisiin kannettavaksi kaiken tuolla tunnilla  myydyn sähkön kesken. Siis käytännössä kallein 10% vaikuttaisi tuon tunnin sähkön hintaan murto-osan siitä, mitä se nykyisessä hinnoittelussa tekee. Mutta silti tämä kallein 10% saisi omia kustannuksiaan vastaavan korvauksen. Edullisin 90% saisi korvauksensa tämän ryhmän kalleimman tarjouksen mukaan.

 

Kulutusjoustosta pitää tehdä kuluttajalle kätevä tapa säästää!

Joku voi vastustaa yllä kuvattuja radikaaleja muutoksia sillä, että ne vievät kuluttajilta hintapainetta säästää sähköä silloin, kun siitä on pulaa. En kuitenkaan olisi huolissani tästä. Nuo ehdottamamme toimet lieventävät rajusti kärjistyvää hintavaihtelua ja vähentävät totaalisen tehopulan riskiä. Mutta hintavaihtelut ovat itsessään tulleet jäädäkseen. Yöllä tai tuulisena hetkenä sähkö maksaa jatkossa kymmeneksen siitä, mitä muina tunteina.

Ja tässä sähkön myyjät ovat minusta epäonnistuneet. Puhdas pörssisähkö on useimmille liian pelottava ja jopa liian riskikäs. Sen sijaan tarvittaisiin yleiseksi tuote, joka olisi simppeli, kiinteähintainen, mutta antaisi selkeällä tavalla rahaa kuluttajalle, jos tämä antaa sähkön välittäjän tiputtaa kuluttajan sähkölämmityksen pois päältä pariksi tunniksi hintapiikissä tai jos kuluttaja onnistuu itse tiputtamaan kuormia sähköyhtiön lähettäessä tiedon, että nyt voisi sillä tavalla säästää rahaa.

Takavuosina kysyntäjouston kehittäjät keskittyivät ehkä liikaakin älykkäisiin sovelluksiin, jotka seuraavat huonekohtaista kulutusta ja optimoivat lämpötiloja sähköpörssin hintoihin. Ainakin lyhyellä ajalla pääosan hyödystä voisi saada paljon yksinkertaisemminkin: selkeät pelisäännöt sähkösopimukseen, mistä kuluttaja saa joustaessaan rahaa, ja sähkön myyjältä tai verkkoyhtiöltä tekstiviestillä tiedot, kun säästötunti lähestyy. Sekin on hyvä idea, että Yle alkaisi sääennusteiden yhteydessä julkaista energiasääennusteen, joka näyttää karkeasti miten seuraavan vuorokauden tuntihinnoilla voi säästää.

 

–> Toivomme, että avauksemme herättää keskustelua, joten tsekkaa tarkemmin täältä: https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eduskuntaryhma-helpotusta-sahkolaskuun—suomesta-puhtaan-energian-suurvalta/

 

Kai Mykkänen

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja