Sulkualoille nopeat lomautukset

Ravintolat määrättiin suljettaviksi reilun viikon varoitusajalla. Lomautusmenettely kestää lain mukaan kaksi viikkoa. Palkkoja on vaikea maksaa ilman myyntiä. Useimpien ravintoloiden kassa on jo tyhjä vuoden hiljaiselon jäljiltä. Se on ongelma ennen kaikkea lähes 100 000 ravintolatyöntekijälle ja noin 10 000 yritykselle.

Eduskunta käsittelee parhaillaan tartuntatautilain muutosta, jolla kiristetään ravintola-ajan rajoituksia entisestään. Muutos mahdollistaa sen, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää nykyistä tiukempia rajoituksia ravitsemisliikkeiden aukiololle, anniskeluajoille sekä asiakaspaikkamäärille. Pahimmillaan tämä johtaa tilanteeseen, jossa sulkutilan jälkeen tulee ennakoimattomia rajoituksia, jotka estävät liiketoiminnan.

Jälkikäteen haettava kustannustuki on parhaimmillaankin laastarointia. Viime keväänä ahdinkoa helpotti se, että lomautusmenettelyä nopeutettiin poikkeustoimena viiteen päivään. Sulkeutuvien alojen työntekijät pääsivät työttömyysturvalle ilman omavastuupäiviä ja yritykset välttivät konkursseja. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja hallitus ymmärsivät tuolloin vastuunsa ja lomautusmenettelyä nopeuttava lakimuutos saatiin silloin nopeasti eduskuntaan.

Nyt on toisin. Työmarkkinajärjestöt eivät halua nopeutettua lomautusmenettelyä. Marinin hallitus ei tuo lakiesitystä eduskuntaan ilman järjestöjen puoltoa. Ymmärrämme, että poikkeuksellisen laajat lomautukset ovat haaste työttömyysvakuutusrahaston taloudelle. On kuitenkin julmaa työntää rahoitus valtiolle sillä ajatuksella, että ravintolat hakisivat kustannustuesta rahat ja maksaisivat palkkaa myös sulkuaikana. Se on liian hidasta ja byrokraattista. Palkatta jäävät työntekijät ja pulaan joutuvat yrittäjät joutuvat sijaiskärsijöiksi. Nopeutettujen lomautusten on arvioitu kuuluneen tehokkaimpiin lääkkeisiin viime vuoden ahdingossa.

Mikäli kenkä puristaa työttömyysvakuutusrahaston taloudesta, olisi parempi harkita poikkeuksellista tukea valtiolta rahastolle. Mikäli kyse on siitä, että keskusjärjestöt pitävät tämän päivän tilannetta yksin ravintola-alan ongelmana, niin nopeammista lomautuksista voi laillisesti sopia myös alan liittojen kesken. Siellä tarvitaan kyky nähdä työntekijöiden ja ravintoloitsijoiden yhteinen etu. Tosiasiassa hätä ei rajaudu vain ravintoloihin, vaan esimerkiksi kulttuuriala, monet kuntosalit ja lasten seikkailupuistot ovat samassa tilanteessa.

Maaliskuun osalta maito on jo pitkälti maassa. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä viimeinen kerta vastaavassa tilanteessa. Siksi viime viikkojen linjaus kannattaisi harkita uudelleen.

Kai Mykkänen

kansanedustaja

Arto Satonen

kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 19.3.2021