Artikkelit

Fossiiliset polttoaineet alas 2040 mennessä – ratkaisuina tuuli- ja ydinvoima

Wärtsilä julkaisin tänään erinomaisen kirjan tuulivoiman energiapotentiaalista. Tuulivoiman kustannukset ovat tulleet alas kovaa vauhtia ja kehitys näyttäisi jatkuvan. Markkinaehtoisen tuulivoiman rakentamiseen Suomessa on paljon mahdollisuuksia. Voi hyvin olla, että tuulivoima tulee olemaan jatkossa aina ydinvoimaakin edullisempaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näiden välille pitäisi luoda vastakkainasettelua. Todellinen vihollinen on fossiiliset polttoaineet ja niitä vastaan tarvitaan sekä tuulivoimaa, että ydinvoimaa. Olkiluoto 3 on niin pitkällä, että se kannattaa ja pitääkin saattaa tuotantoon joka tapauksessa.

Suomen pitää tähdätä fossiilienergian käytön lopettamiseen vuoteen 2040 mennessä. Tähän listaan sisältyy myös turve. Wärtsilän kirjakin painottaa, että tekniikka kyllä kehittyy ja halpenee yllättävän nopeasti. Tänään epärealistiselta näyttävä asia voi viiden vuoden päästä olla normaalia. Päästöttömään sähköön siirtymistä kampittaa se, ettei hiilen, öljyn ja kaasun käytön hinnassa vieläkään riittävästi näy niistä syntyvät haitat.

Nyt jos koskaan on oikea hetki nostaa kunnianhimoa EU:n vuoden 2030 päästötavoitteessa. EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen nostaminen 40 prosentista 50 prosenttiin ja tämän lisätavoitteen ohjaaminen energiantuotannon ja teollisuuden päästökauppasektorille nostaisi hiilisähkön tarvitsemien päästöoikeuksien hintaa heti sen verran, että hiiltä ajettaisiin selvästi vähemmän jo ensi vuonna ja investoinnit päästöttömään sähköön kuten tuulivoimaan vauhdittuisivat myös Puolassa ja muissa hitaammin etenevissä maissa.

EU:n päästöoikeuden hinta on vuoden aikana noussut hyvin, mutta heilahtelee vahvasti. Kuukausi sitten käytiin 25 euron tasolla, nyt ollaan taas 16 eurossa. Mikäli EU ei nopeasti pysty päätöksiin päästökaupan pitkäjänteisestä vahvistamisesta, ei meidän pidä jäädä odottamaan luokan hitainta. Yhteiseurooppalainen hiilen hinta on paras keino, mutta toiseksi paras reaktio kansainvälisen ilmastopaneelin raportin herättämään huoleen on sopia pohjoismaiden sähköpörssin alueelle päästöoikeuksien lattiahinnasta. Sellainen on jo käytössä Iso-Britanniassa. Esimerkiksi 30 euron minimihinta päästökaupassa antaisi heti varmuutta päästöttömän energian investointien laskelmiin ja vastaavasti selvän viestin fossiilienergian käyttäjille, että nyt on korkea aika vaihtaa energianlähdettä.

Mikäli päästöjen lattiahintakaan ei toteudu pikaisesti, on turvauduttava kansallisiin keinoihin eli pitkäjänteiseen, ennakoivaan ja vahvaan lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron nosto-ohjelmaan sekä turpeen veroalennuksen poistamisen.

Aina ei kuitenkaan tuule, vaikka siltä tuntuisikin. Tuulivoiman lisäksi tarvitaan jo rakennettua ja rakenteilla olevaa ydinvoimaa. Pelkästään tuulivoimapohjainen järjestelmä ei ole kestävä ratkaisu, jos se perustuu merkittävästi maakaasuun säätövoimana. Esimerkiksi Saksassa yritettiin ajaa alas ydinvoimaa, mutta tilanne kääntyi päälaelleen. Tuulivoiman lisääminen johti hiilen käytön vankistumiseen.

Se missä määrin fossiilinen sähkön tuotanto korvautuu ydinvoimalla ja missä määrin tuulella, pitää olla mahdollisimman paljon markkinoiden asia. Tuulivoiman halventuminen on globaali ilouutinen, mikä tekee energiakumouksesta halvempaa myös pohjoismaissa, jossa sähköntuotannostamme 90 prosenttia on jo nyt hiilidioksidivapaata. Kun tuulen osuus tulee joka tapauksessa kasvamaan, on myös huolehdittava sähkön varastoinnin ja kysyntäjouston eri muotojen mahdollistamisesta. Sähkövarastojen kaksinkertaisen verotuksen hallitus poistaa ensi vuoden alussa ja jatkossakin seuraamme tarkkaan teknologista kehitystä ja pyrimme sopeuttamaan lainsäädäntöä näitä ratkaisuja mahdollistavaksi.

+1,5º jo 10-30 vuoden sisällä – tekoja tarvitaan nyt!

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viikko sitten julkistamasta arviosta on kohistu ja hyvä niin. Tärkeintä onkin varmistaa, että IPCC:n tarjoilema huuma pakottaa meidät poliitikot todella vauhdittamaan ilmastotalkoita. Tarvitsemme tilanteen, jossa Suomen suurten puolueiden välillä vallitsee konsensus päästöverojen pitkäjänteisestä nostamisesta ja Suomen siirtämisestä pysyvästi ilmastotoimien nopeuttamista ajavaan joukkoon EU-pöydissä.

Suosittelen kuitenkin lämpimästi myös itse raporttiin tai sen 40 sivuiseen tiivistelmään tutustumista. Siitä löytyy kiinnostavia huomioita, joista ei niin paljon ole kohistu. Tässä muutama:

1) Tutkijaryhmä tulee korkealla luottamustasolla tulokseen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen rajapyykki lämpenemisessä esiteolliseen aikaan verrattuna toteutuu jo vuosiin 2030-2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsenlapsistamme! Esimerkiksi satojen miljoonien ihmisten ilmastopakolaisuus on aivan nurkan takana ja tulee näkymään useimpien meidän omassa elämässä!

Olen ajanut ilmastotalkoita 25 vuotta ja ne olivat keskeisin syy minulle kiinnostua politiikasta. Silti minäkin olen aina perustellut ponnisteluita sillä, että meidän on oltava oikeudenmukaisia lapsenlapsiamme kohtaan. Ja olen turhautuneena jupissut, että ilmastotalkoita ei oteta vakavasti, koska ihminen luonnostaan aliarvostaa kaukana olevia asioita. Nyt ei tarvitse arvostaa lapsenlapsia! Ei ole varaa puolustella, että kyllä he pärjäävät, kun tekniikka suo heille vallankumouksellisesti paremman elämän muutoin. Ongelma on silmillä meidän elämämme aikana. Ja voimme merkittävästi vaikuttaa siihen, miten paha ongelma meihin osuu jo 10-30 vuoden päästä.

2) Lämpenemisen jatkuminen kahteen asteeseen vuosisadan toisella puoliskolla näyttää vääjäämättömältä. 1,5 asteessa pysyminen edellyttäisi tutkijoiden arviossa globaalien nettopäästöjen vähentämistä 40-60 prosentilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maailman painamista nettona hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluummin erehtyisi kuin tässä: ei tule tapahtumaan.

Näillä näkymin pääsemme tuohon vähennystahtiin hädin tuskin edes Euroopassa, missä päästöt ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa. EU:n päästöt ovat alle kymmenesosa maailman päästöistä. Aasiassa, missä päästöt kasvavat kovaa vauhtia, nettopäästöjen puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa tuntuu mahdottomalta. 2020-luvun aikana miljardit aasialaiset ostavat ensimmäisen autonsa ja painavat ensimmäisen kerran jääkaapin päälle. Tämän vuosisadan päästökehitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa. Afrikan osuus näyttää jäävän yllättävän pieneksi, muutamaan prosenttiin.

Voidaanko ajatella, että tuleva vuosikymmen voidaan vielä saastuttaa ja sen jälkeen spurtataan oikein kunnolla ja painetaan päästöt nollaan kun lähestytään vuotta 2050? Ei voida. Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä tuhansia vuosia. Kumulatiiviset päästöt ratkaisevat. Vuosikymmenen myöhästyminen tekee 1,5 asteeseen jäämisen jo erittäin vaikeaksi, vaikka sen jälkeen tekisi mitä temppuja.

3) Ilmastotalkoita kannattaa ehdottomasti kiihdyttää, vaikka 1,5 astetta ehkä meni jo. IPCC:n arvion mukaan Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä annetut sitoumukset ovat viemässä 3 asteen lämpenemiseen.  Viljelykelpoisen kuivan maan määrä riippuu meren pinnan korkeudesta. Antarktiksen ja Grönlannin sulaminen nostaisi IPCC:n mukaan meren pintaa mahdollisesti jopa metrejä. Tällä olisi suora vaikutus satojen miljoonien ihmisten kykyyn tulla toimeen. Näiden jäämannerten pysyvyyden arvioidaan järkkyvän jossain 1,5 ja 2 asteen välillä. Kolmen asteen vaihtoehdossa oltaisi todella liukkailla jäillä! Ja juuri niille liukkaille olemme nyt luisumassa Pariisin sitoumusten viitoittamalla tiellä!

4) Kymmenien senttien merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen arvioidaan erittäin todennäköiseksi jo 1,5 asteen lämpenemisen tasolla. Muutosten vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä kasvaa kiihtyvästi tästä eteenpäin. Mitä se sitten merkitsee? Pystyykö ihmiskunta jatkamaan kehitystä aiheutuvista ongelmista huolimatta? Olihan 1900-lukukin suunnaton menestys, vaikka siihen mahtui kaksi maailmansotaa ja järkyttävästi muuta väkivaltaa.

Parhaassa tapauksessa ihmiskunta pystyy sopeutumaan kohtuullisin ponnistuksin, huonommassa ei. Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, mutta haitat ovat epävarmoja riskejä. Tarkoittaako tämä, ettei mitään kannata tehdä? Ilmastotalkoot kannattaa jättää väliin, jos vastustat myös kodin ja auton vakuuttamista. Talkoisiin kannattaa osallistua, jos teet päätöksen samalla tavalla kuin ostat vakuutuksia.

Tiede arvioi ilmastonmuutoksen kiihtymisen aiheuttamien tuhojen todennäköisyyden niin korkeaksi, että itse ainakin ottaisin vakuutuksen ja panostaisin riskien hillintään.

Mitä tehdä: Globaalisti tarvitaan ydinvoimaa ja keinotekoista hiilen ilmasta sitomista

Tehdessään oletuksia eri päästöpoluista, IPCC arvioi kuitenkin myös teknologisten ratkaisujen skenaarioita, joihin liittyen muutama huomio.

Kaikissa 1,5 asteeseen jäävissä poluissa tarvitaan hiilidioksidia ilmakehästä takaisin keräävä tekniikka, jolla kerätään kokoluokaltaan kaikkia vuodesta 2018 eteenpäin ilmaan päästettäviä päästöjä vastaava määrä! Siinä haaste teekkareille! Kaikissa 1,5 asteen skenaarioissa vaaditaan ydinvoimalla tuotetun energian määrän moninkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja kasvavan selvästi enemmän kuin uusiutuvan energian. Siinä mietittävää ydinvoiman vastustajille! Tuuli- ja aurinkovoima ovat tärkeitä ja yleistyvät onneksi joka tapauksessa nopeasti.

Meillä haaste ei ole sähkö vaan lämpö, autot ja ruoka

Nuo ovat globaaleja päätelmiä siitä, mitkä teot ratkaisevat. Niissä painottuu siis Aasian tilanne. Keskeinen ero on, että meillä pohjoismaissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiilidioksidivapaasti.  Meillä haaste on lämmitys, liikenne ja syöminen. Vastaavasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fennovoiman ydinvoimala Hanhikiveen tai kaksin- vai kolminkertaistuuko Suomen tuulivoimakapasiteetti. Suurempi ilmastokysymys meillä on se, pystytäänkö polttamalla tuotetun lämmön osuus puolittamaan Helsingin seudulla tai siirtyvätkö suomalaiset sähköautoihin jo ensi vuosikymmenellä vai vasta 2030-luvulla.

Kaupungeissa tarvitsemme lämmön kiertotalouden. Lämpöpumpputekniikan kehitys on viime vuosina avannut huikean mahdollisuuden hukkalämpöjen pienentämisessä murto-osaan. Polttamalla tuotetun lämmön osuus pitää pakottaa alas. Markkinat keksivät kyllä tehokkaimmat korvaavat ratkaisut. Pian eduskuntaan annettava hallituksen lakiesitys kivihiilen kieltämisestä on potku tuohon suuntaan. Tulevina vuosina on tärkeä lopettaa turpeen erivapaudet ja nostaa lämmityspolttoaineiden veron hiilimaksua määrätietoisesti.

Liikenteessä sähköistyminen on ratkaisu. Sähkömoottori on niin paljon polttomoottoria tehokkaampi, että hiilellä tuotetulla sähkölläkin ajaminen on parempi vaihtoehto kuin bensiinillä tankkaaminen. Hiilivapaa sähköjärjestelmä on myös helpoin osa talkoita ja pohjoismaissa se jo lähes tehty. Liikenteen verotuksessa pitää yksinkertaisesti asettaa vaatimukseksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin polttomoottoriauton ostaminen on aina kuluttajalle edullisempi vaihtoehto. Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteutuu.

Ruoan osalta siitä ei pääse mihinkään, että lihan osuutta pitää vähentää. Minulla ei ole oikeutta eikä intoa saarnata. Syön myös lihaa. Mutta olen kyllä alkanut suosia kasvisruokia kiihtyvästi ja alkanut tottua siihen. Ilmaston kannalta määrät ratkaisevat.

Pitäisikö valtion tehdä jotain ruokavaliolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luonnollisena päästöjen mukaan verottamista liikenteessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioituun hiilijalanjälkeen perustuva ruokavero kuolinisku suomalaiselle eläintaloudelle? Ei välttämättä. Uskon, että suomalainen liha, maito ja muna pärjäisi kuljetusten ja kasvatustapojen avulla hiililaskennassa varsin hyvin brasilialaiseen verrattuna. Samasta syystähän hiiliperusteinen lämmityspolttoaineiden vero suosii kotimaista biomassaa tuontihiileen nähden tai fossiilisen bensiinin vero suosii kotimaista biokaasua.

Metsänielut mietittävä tarkkaan

Suomessa IPCC:n raportti tuotti ennennäkemättömän voimakasta keskustelua erityisesti metsänieluista. Hyvä niin. Huikeaa ja innostavaa, että aletaan laajemmin ajatella sitä, että metsäisissä maissa puuhun sidonta on keskeinen osa hiilitasetta. Tähän verrattuna IPCC:n raportti tarkastelee nieluihin liittyviä vaihtoehtoisia skenaarioita yllättävän vähän.

Vaikeita kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia Suomessa lähikuukausina. Puhtaiden ratkaisuiden ja biotalouden ministeriryhmässä sovimme pari viikkoa selvityksestä, jossa arvioidaan tarpeellisen nielupolitiikan polku siten, että nettopäästömme laskevat 85-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Palaan omalta osalta nieluihin ja muiden Suomessa ja Euroopassa tarvittaviin poliittisiin päätöksiin lähikuukausina. Kokoomuksessa hyväksyimme eduskuntaryhmän perusteellisen käsittelyn tuloksena lähtökohdat ilmastolinjauksillemme elokuussa. Niitä jalostetaan parhaillaan ja täydennetty versio käsitellään puoluehallituksessa joulukuussa. Tervetuloa siihen työhön jos kiinnostaa!

p.s. Ja jos vielä epäilee itse ilmastonmuutosta, niin lämpeneminen alkaa kyllä olla ”taivaan tosi”. Tutkijapaneeli päätyy erittäin korkealla luottamustasolla tulokseen, että vuosien 2006-2015 lämpötila oli lähes asteen lämpimämpi kuin vuosina 1850-1900 eikä tuo ollut vain hetkellinen poikkeama.

Askel osaamisen, työn ja päästöttömyyden suuntaan – turvallisuutta unohtamatta

Kaksi vuorokautta Kesärannassa on ohi ja Suomen valtiolla hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle valmis. Demokratia on monikärkistä sähläämistä, mutta isossa kuvassa riihen punainen lanka osoittaa oikeaan suuntaan.

Kannustetaan töihin ja yrittämiseen, ei saastuttamiseen

Pienituloisten tuloverotusta kevennetään ja vastaavasti haittaveroja korotetaan – molempia 100 miljoonalla eurolla. Kompromississa kevennyksistä osa menee etuuksien veroihin ja korotuksista osa alkoholiin sekä limsoihin. Mutta pääosa kevennyksistä menee työn verotukseen ja noin 40 miljoonalla isketään nimenomaan hiilipäästöihin. Jälkimmäisestä periaatteellisesti tärkeä on, että nyt uskalletaan nostaa myös veroa turpeen polttoon, joka on pitkään ollut vapaamatkustaja polttoaineiden päästöveroissa. Tästä linjasimme Kokoomuksessa viikko sitten.

Muiden kuin fossiiliautojen valitsemista autokaupassa helpotetaan jatkamalla nollapäästöisten autoveron keventämistä ja osoittamalla 6 miljoonaa euroa sähköllä, kaasulla ja etanolilla kulkevien autojen hankintatukiin.

Yrittäjältä poistuu yksi este työllistää omaisiaan, kun heidät lasketaan jatkossa palkansaajan ansioturvaan irtisanomistilanteissa. Osaajien start-up yrityksiin palkkaamisen kannalta tärkeä osakkeiden käyttäminen palkkana tehdään verotuksessa edullisemmaksi. Piensijoittajien osakesäästötilillä kannustetaan siirtämään euroja käyttötileiltä kansankapitalismiin tavoitteena, että suurin osa suomalaisista myös omistaisi suomalaisia yrityksiä suoraan.

Pääsimme viimein sopuun jo kehysriihessä pitkään väännetystä mallista, jolla yksi keskeinen työttömien lannistusloukku poistuu: jatkossa työttömyystuella osittaiselle palkkatyölle siirtyvän saama työttömyystuki sovitellaan aina samassa kuussa kuin palkkakin maksetaan ja sitä edeltävinä kuukausina ei tarvitse pelätä tukien keskeytymistä. Tämä byrokratialoukku on saanut syystä huonon maineen ja ehkäissyt tehokkaasti osa-aikaisiin tai alle kahden viikon kokoaikaisiin keikkaduuneihin tarttumista työttömien parissa.

Suomeen tulo sujuvaksi töihin muuttaville

Sovimme tekevämme tarvittavat muutokset, että työperäisen oleskeluluvan jono puristetaan 2 kuukauteen nykyisestä 8 kuukaudesta ensi vuoden loppuun mennessä. Osana sujuvoittamista saatavuusharkinta kohdennetaan ensimmäiseen Suomessa solmittavaan työsuhteeseen. Toivottavasti samalla vähennetään hyväksikäytön riskiä vahvistamalla Suomessa jo työskentelevän ulkomaalaisen tasavertaista asemaa laillisilla työmarkkinoilla, kun hän ei ole yksinomaan yhden työnantajan ja työtehtävän varassa.

Selkeytimme linjaustamme myös humanitäärisen maahanmuuton osalta. Pyrimme siihen, että turvaa tarjotaan suoraan kriisialueilla ja sieltä käsin turvaan hakeville rajojen yli tapahtuvan turvapaikan haun sijaan. Linjasimme, että hallitus varautuu myös tarkastelemaan pakolaiskiintiön kokoa uudelleen, mikäli EU:ssa pystytään toimeenpanemaan toimia, joilla turvan hakua siirretään yhteisiin keskuksiin.

Hädän alta Suomeen tulevien kotouttamisessa sovimme muutoksista, joilla työnhaku- ja vastaanottovelvoite on nykyistä aukottomammin voimassa ensimmäisestä päivästä lähtien. Uskon vahvasti, että useimmille tulijoille nopea työllistyminen on tärkeintä kotoutumista. Pitää visusti välttää tilanne, että työnhakuvelvollisuus katkeaa tarpeettoman pitkillä kotouttamiskoulutuksen jaksoilla. Kotoutetaan töihin, ei työttömäksi.

Itämeri kuntoon

Hellekesä auttoi siinä, että Itämeren ravinnekuorman vähentämiseen saatiin käynnistettyä kolmivuotinen 45 miljoonan euron hanke. Tästä lapioidaan erityisesti ensiapuna kipsiä ja kalkkia riskipeltoihin sitomaan ravinnevalumaa pikaisesti. Erityisen tärkeänä pidän kuitenkin sitä, että samalla sovimme jouluun mennessä selvitettäväksi lain, jolla lannoitteen myyjät velvoitettaisiin myymään vuodessa tietty osuus ylijäämälannasta jalostettavia ravinteita. Tämä iskisi ravinneylijäämien kuumimpaan kohtaan eli lannan yliläjitykseen tavalla, joka ei ajaisi eläintiloja ahdinkoon vaan loisi heille uuden myytävän hyödykkeen.

Sovimme, että sekoitevelvoitteen vaihtoehtona selvitetään myös muut samaan maaliin pelaavat toimet sisältäen peltojen ravinnerajojen tarkistamisen. Yhteinen maali on, että maanviljelyn fosfori kiertäisi Suomen sisällä sen sijaan, että sitä ostetaan vuosittain ulkoa ja osa siitä valuu vesiin.

Turvallisuudessa paukkuja ennaltaehkäisyyn

Sovimme lisämäärärahasta, jolla voimme palkata noin 30 uutta lähiöpoliisia. Tarkoitukseni on käynnistää hanke, jossa panostamme uudella tavalla valittujen lähiöiden ennaltaehkäisevään työhön. Keskeistä on, että poliisi on alueella arkisesti läsnä ja tekee tiiviisti työtä yhdessä opettajien, lastensuojelun, nuorisotyöntekijöiden ja eri yhteisöjen kanssa. Tärkeimmät työvälineet näissä tehtävissä ovat korvat ja suu.

Lisäksi sovimme lisärahoituksesta, jolla varmistetaan poliisin palvelu vasteaikojen kannalta haasteellisilla pitkien välimatkojen alueilla.

Lopulta suomalaisten vaurauden ratkaisee osaaminen ja innovaatiot

Viiden vuoden tähtäimellä tärkein yksittäinen päätös oli varmaankin se, että puristimme kasaan toista sataa miljoonaa euroa uutta lisärahaa tuotekehitykseen, tutkimukseen ja nopeaan ammatilliseen koulutukseen. Tämä tehtiin samalla, kun valtion ensi vuoden alijäämää pystyttiin lopulta jopa laskemaan kuukauden takaisesta valtiovarainministeriön ennusteesta. Kokonaisuutena julkinen talous näyttää nyt kääntyvän ylijäämäiseksi 2020. Toki meidän on joka päivä tehtävä töitä sen eteen, että seuraava hallitus osaisi ja haluaisi lopettaa velkaantumisen myös valtion osalta ensi vaalikauden ensimmäisessä budjetissa. Nyt nousukauden harjalla sen täytyy olla mahdollista.

Turpeen käyttö ei lisäänny

(julkaistu alun perin HS 30.11.2016)

Hallituksen energia- ja ilmastostrategia lähtee kunnianhimoisesta tavoitteesta puolittaa fossiilisen öljyn käyttö ja liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä eli ensimmäisenä maailmassa.

HALLITUKSEN tuoretta energia- ja ilmastostrategiaa käsittelevässä pääkirjoituksessa (”Ydinvoima jäi piiloon energiastrategiassa”, HS 29.11.) väitettiin, että hallitus ­aikoo lisätä turpeen käyttöä. Tämä ei pidä paikkaansa.
Energiastrategian tavoiteuralla turpeen energiakäyttö vuonna 2030 on 15 terawattituntia eli lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2010. Viime vuosina turpeen käyttö on huonon saatavuuden ja lämpimien talvien takia romahtanut. Siksi strate­giassa oletetaan, että turpeen käyttö ensin toipuu vuoden 2015 alhaisesta tasosta kään­tyäkseen 2020-luvulla laske­valle uralle.

On myös epäilty, että hallituksen strategia nojaa liikaa biopolttoaineisiin. Hallituksen strategia lähtee kunnianhimoisesta tavoitteesta puolittaa fossiilisen öljyn käyttö ja liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä eli ensimmäisenä maailmassa. On ensin kysyttävä itseltään, kannattaako tätä loikkaa vai jättäisikö sen tekemättä. Jos haluaa harpata pois fossiilisista 15 vuodessa, se on mahdollista vain bio­polttoaineiden avulla.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole polttaa Suomen metsiä autojen tankeissa. Hallituksen biopolttoainetavoitteet kuluttaisivat puuta arviolta 3–4 miljoonaa kiintokuutiota eli alle viisi prosenttia vuoden 2030 arvioi­dusta hakkuusuoritteesta. Tuokin kertyisi latvusmassasta ja pienpuusta, jota syntyy vuosittain arviolta 18–20 miljoonaa kiintokuutiota.

Samalla on oleellista aloittaa ajoissa siirtyminen pois polttomoottoreista sähköiseen liikenteeseen. Hallitus tavoitteleekin Suomeen 250 000 sähköautoa ja varautuu alkuvaiheen tuki­toimiin sähköisen liikenteen lentoon työntämiseksi.

Teknologiassa vientimenestys liittyy usein edelläkävijyyteen. Olisiko Nokian mahdoton menestys toteutunut, jos emme olisi luoneet kilpailullista gsm-markkinaa ensimmäisten joukossa? Tuskin.

Määrätietoinen harppaus ensimmäisten joukossa pois fos­siilisista auttaa synnyttämään Suomessa ratkaisuja, jotka voidaan viedä maailmalle.

Puhtaiden ratkaisuiden ke­hittämisen ja viennin kautta Suomen kädenjälki ilmastonmuutoksen selättämisessä voi olla monikymmenkertainen maamme hiili­jalanjälkeen verrattuna.

Kai Mykkänen

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (kok)

 

 

Suomi edelläkävijänä kohti päästöttömänpää tulevaisuutta

Vientimenestyksessä ratkaisee usein edelläkävijyys teknisissä harppauksissa. Edelläkävijäratkaisujen synnyttäminen Suomessa on myös tapa, jolla meidän suomalaisten kädenjälki ilmastonmuutoksen hillinnässä voi olla tuntuva, vaikka oma jalanjälkemme globaaleissa päästöissä on mitätön, vain joitakin promilleja.
 
Tänään otimme maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen harppauksen kohti päästöttömämpää tulevaisuutta. Yksikään teollisuusmaa ei ole vielä ottanut yhtä konkreettisia askelia irtautuakseen fossiilisen tuontiöljyn riippuvuudesta kuin Suomi tekee äsken julkaistulla Energia- ja Ilmastostrategialla. Vuoteen 2030 mennessä riippuvuutemme tuontiöljystä tippuu puoleen. Lähdemme määrätietoisesti liikenteen sähköistämisen tielle. Koska autokantaa ei saada uudistettua heti, tulee polttomoottori säilymään teillämme vielä muutamia vuosikymmeniä. Näiden päästöjenvähentämisessä tulemme nojaamaan edistyneisiin biopolttoaineisiin.
 
Toinen suuri askel on päätös kieltää kivihiili energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Tämä luo aivan uudenlaisen tilan uusiutuville energialähteille ja energiatehokkuusratkaisuille. Vielä vuosi sitten kun linjasimme nämä kaksi asiaa hallitusohjelmaan, mietin, että nämä ovat melkein mahdottoman kunnianhimoiset tavoitteet. Nyt kun näitä on reilu vuosi selvitelty ja haettua keinoja ja ratkaisuja, olen todella innoissani nähdessäni, että kummankin tavoitteen saavuttaminen on käden ulottuvilla!

Valtioneuvoston kansallisen energia- ja ilmastostrategian -tiedote

Hallitusohjelma: irti kivihiilestä ja ravinnepäästöt hyötykäyttöön

Nyt voi viimein kirjoittaa siitä, mitä olemme pari viikkoa vääntäneet! Oma pääpainoni on ollut ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut” –osiossa, jonka osalta olen toiminut kokoomuksen pääneuvottelijana.

Ohjelma on tietysti kompromissi, mutta uskon, että se vie useita asioita vähintään kaksi askelta eteenpäin, jos sitten joissakin kohdissa otetaan yksi taakse. Nostan tässä vain kolme kokonaisuutta, joissa on otettu historiallisen selvä linja:

1) Ensimmäistä kertaa Suomi linjaa: ”hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2020-luvun aikana”

Tavoite on kunnianhimoinen, mutta minusta tarpeen ja tehtävissä. Yhdeksi välineeksi linjasimme, että päästöttömän, uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosenttiin. Tämän lisäksi tarvitaan vielä paljon ydin- ja vesivoimaa sekä energiatehokkuutta, jotta hiilestä luopuminen onnistuu järkevästi jo 2030 mennessä. Vauhditamme loikkaa korottamalla fossiilisten lämmityspolttoaineiden veroa 75 miljoonalla eurolla ja nostamalla erikseen yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) hiilipäästöistä kannettavaa veroa 90 miljoonalla eurolla.

Erityisesti CHP:n fossiiliveron nosto on historiallinen. Aiemmin siihen ei ole puututtu oli vihreät mukana tai ei. Yhdessä irti hiilestä –linjauksen kanssa se on nyt selvä signaali Helsingille ja muille kaupungeille: kannattaa investoida vain sellaisiin ratkaisuihin, joissa hiilellä ei ole isoa roolia.

CHP:n hiiliveroa on ymmärrettävästi vastustettu sillä, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tehokkaampaa kuin erillistuotanto. Mutta minusta perustelu on vanhentunut ja fossiili-CHP:n suojelu ehti muodostua tulpaksi innovatiivisempien ratkaisujen yleistymiselle. Tämän jälkeen lämmön ja sähkön yhteistuotanto pyörii useammin biovoimalla ja harvemmin fossiileilla. Jos yhteistuotanto ei kestä hiilipäästöjen verottamista ja syrjäytyy lämpöpumppujen, geotermisen lämmön, hukkalämpöjen ja katoilta kerättävän aurinkolämmön hyväksi, sitten olkoon niin. Pelkkää sähköä tuottavien hiilivoimaloiden ajamista tämä ei lisää, koska se on vielä kannattamattomampaa. Pelkkää lämpöä tuottavat voimalat taas pohjautuvat yleensä biovoimaan ja kaasuun. Jos niitä ruvetaan ajamaan useammin suurten kivihiilivoimaloiden sijaan, en menetä uniani.

Hallitusohjelmassa pyrimme kirjaamaan asiat ytimekkäästi ja antamaan selkeitä signaaleja. Samalla on syytä tarkentaa, että kolmen puolueen yhteinen tulkinta on se, että kivihiiltä voidaan tarvittaessa varastoida ja poikkeusoloissa käyttää 2030-luvullakin esimerkiksi huoltovarmuusreservissä olevissa laitoksissa. Silti hiilestä luopuminen on haastava tavoite. Se tulee vaatimaan lisää toimia ja yhteiseen tahtotilaan sitoutumista energiayhtiöiltä. Tämä on hyvä alku.

2) ”Tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana”

Todennäköisesti vielä kunnianhimoisempi tavoite kuin hiilestä luopuminen. Osatavoitteeksi kirjasimme, että uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä nostetaan 40 prosenttiin. Se edellyttää ennen kaikkea suomalaista älyä ja uskallusta. Se koostuu esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroista (vaikkapa St1 hake-etanoli ja UPM mäntyöljydiesel) ja elintarviketeollisuuden jätteistä (vaikkapa Neste NEXBTL diesel). Biopolttoaineilla on hallitseva merkitys, mutta öljytavoite edellyttää selvästi myös nestepolttomoottorin hylkäävien vaihtoehtoisten voimanlähteiden vauhditettua yleistymistä. Se tarkoittaa sähköautoja ja biokaasua, ehkä myös vetyautoja. Polttoainekehityksen ohella biotalouden panospaketilla on vauhditettava esimerkiksi sähköautojen latausverkostoa.

Liikenne on öljyn pääahmatti, mutta meillä on edelleen myös 200 000 öljylämmitteistä rakennusta. Ruotsissa öljylämmitys on jo vuosia sitten käytännössä kokonaan vaihtunut pellettiin ja maalämpöön. Nyt on aika meilläkin.

Tänään julkistetussa veropaketissa tuetaan öljystä luopumista ennen kaikkea autoveroremontilla: auton hankintaveroa kevennetään neljänneksellä ja vuosittaista ajoneuvoveroa korotetaan samalla 100 miljoonalla eurolla. Kummassakin hiilipäästöporrastusta jyrkennetään. Aiempaa useammalla on varaa uuteen, vähäpäästöiseen ja turvalliseen autoon. Toiseksi lämmityspolttoaineiden veron hiilikomponentin nostaminen 75 miljoonalla eurolla lyhentää takaisinmaksuaikaa, kun kodissa mietitään öljylämmityksen korvaamista puhtaammilla vaihtoehdoilla.

3) ”Puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesien lietteestä prosessoituna tehokkaaseen hyötykäyttöön 2025 mennessä”

Hahmottelimme ohjelmaan erillisen kärkihankkeen kiertotaloudesta. Se tarkoittaa laajasti ottaen sitä, että talouden läpi kiertävistä luonnonvaroista saadaan enemmän hyötyä irti. Ohjelmassamme erityisessä keskiössä on ravinnepäästöjen kääntäminen ongelmasta raaka-aineeksi. Olemme nyt riippuvaisia tuonnista monessa sellaisessa ravinteessa, jossa koko Suomen maatalouden tarpeet voisi tyydyttää kierrättämällä erityisesti lannan sisältämät ravinteet tehokkaasti. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa linjataan selvä ja kunnianhimoinen tavoite tähän pääsemiseksi.

Ravinteiden kiertotalous edellyttää tuntuvaa panosta talteenoton ja prosessoinnin laitosten ja prosessin alkuun saamiseen osana biotalouden panostuspakettia. Jatkossa on hyödynnettävä myös maataloustukia siten, että ne kannustavat muutokseen.

Tekemistä vaille…

Ohjelman pituus yli kaksinkertaistui tiivistyksistä huolimatta Juha Sipilän tavoittelemasta 16 sivusta. Silti siitä puuttuu 90 % siitäkin, mitä ehdimme keskustella ja sekin oli vain pieni osa siitä, mikä pitää tehdä tai ottaa huomioon. Ohjelmassa ei mainita erikseen vaikkapa aurinkovoiman esiinmarssia, sähkön kysyntäjoustoa tai kapasiteettimekanismeja, vaikka niihin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä. Tässä ohjelmassa asetetaan minusta kuitenkin tyydyttävällä tavalla enimmäkseen oikeantasoisia kulmakiviä. Niiden toimeenpano vaatii onnistumista kymmenissä muissa valinnoissa. Se työ alkaa tänään.

p.s. Keskityin tässä tietoisesti muutokseen. Samalla olen myös tyytyväinen, että rakennamme nyt energiaremonttia mahdollisimman tehokkain keinoin siten, että samalla minimoimme hiilivuodon eli energiaintensiivisen teollisuuden siirtymisen muualle energian tai päästöjen hinnoittelun tuloksena. Siksi päätimme ottaa käyttöön päästökaupan sähkönhintavaikutusten kompensoimisen hiilivuotoaloille (n 50-100 me päästöoikeuden hinnasta riippuen), emme heikentäneet teollisuuden energiaveroleikkureita, emmekä nostaneet sähköveroa, mikä olisi välttämättä rasittanut myös yrittäjien vauhtia.

Minipäästöiset autot bussikaistoille

FacebookTwitteremailLinkedinTumblrPinterestFacebookTwitteremailLinkedinTumblrPinterest

Mieluummin ydinvoimaa kuin kivihiiltä – kun täytyy valita

Eduskunta saa tänään keskusteltavaksi ns. pääministerin ilmoituksen energiapolitiikan linjasta. Vuodenaika on ainakin oikea. Syksyn ensimmäiset jäiset aamut on koettu. Monilla asuinalueilla – kuten meillä Tapiolan suunnallakin – kylmän huomaa siitä, että lämpövoimalan piipusta tulee savua. Sattuipa niinkin, että juuri samaan aikaan kun pääministeri antoi ilmoitustaan hiilitankkeri Kallio lastasi kivihiiltä Salmisaaren voimalan talvivarastoihin Helsingin Ruoholahdessa.

Talvella energiantuotannon päästöt ovat moninkertaiset kesään verrattuna. Silloin käyvät kalliilla pyörivät huippuvoimalaitokset, joiden käyttöä maksamme pitkin vuotta. Pakkasjaksot ovat myös haaste Suomen energiaomavaraisuudelle – kesällä pärjätään kyllä.

Kovien pakkasjaksojen aikaan on tyypillisesti pimeää ja usein tyyntä. Siksikin rehellisessä arviossa päätyy siihen, että aurinko- ja tuulivoima ei voi yksin ratkaista energiahaasteita Pohjoismaissa. Olen vetänyt maan hallituksen tuulivoiman edistämistyöryhmää. Toivon uusiutuvien lunastavan paikkansa mahdollisimman hyvin. Silti pohjolan energiataseessa on vielä vuosikymmeniä enimmäkseen kyse valinnasta kuinka paljon poltetaan jotain ja kuinka paljon käytetään ydinvoimaa.

Vihreä puolue esitti eilen mallin, jossa lisättäisiin Fennovoiman sähköntuotannon verran tuuli-, aurinko- ja bioenergiaa sekä energiansäästöä (ks http://www.vihreat.fi/tiedotteet/vihreat-julkisti-kotimaisen-vaihtoehdon-fennovoimalle ). Oras Tynkkynen on tehnyt tapansa mukaan huolellista työtä. Kannatan useimpia toimenpide-ehdotuksia. Mutta en valitettavasti usko, että malli toteutuisi riittävässä määrin, että se ajaisi hiilivoiman ulos markkinoilta 2020-luvulla.

Oletettuja sähkön säästön lisäyksiä on vaikea saada toteutumaan niin alhaisella sähkön hinnalla kuin mallissa oletetaan. Aurinko- ja tuulisähkön lisäys ei auta huipputehotarvetta. Biomassan lisäys lepää käytännössä metsäteollisuuden varassa.

Pelkään, että ydinvoiman torppaaminen johtaisi käytännössä kivihiilen käytön jatkamiseen, kuten on käynyt Saksassakin. Kaikissa järjellisissä skenaarioissa ratkaisevin tekijä Suomen päästöille 2020-2030-luvuilla on ydinvoimaloiden määrä – oli fiilis tähän sitten mikä tahansa.

Minusta hallitsematon ilmastonmuutos on niin iso riski lastemme elinolosuhteille, että sen hallitseminen täytyy olla energiapolitiikan ykköstavoite. Esimerkiksi monsuunisateiden häiriintyminen aiheuttaisi mullistuksia, joiden jälkeen finanssikriisi olisi pikkujuttu. Ydinvoima on tarkka paikka. Järjellä ajateltuna sen riskit ovat pienemmät kuin se, että poltammekin enemmän hiiltä.

Jos Suomessa pyörisi 2020-luvun lopulla seitsemän reaktoria, hiilivapaa osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi todennäköisesti 90 prosenttiin. Se olisi noin kaksinkertainen verrattuna odotettuihin osuuksiin Saksassa ja Tanskassa, jotka mielellään puhuvat itsestään ilmastomaina.

Ydinvoiman avulla voisimme yhdistää hiilipäästöjen nopeamman vähentämisen edulliseen sähköön. Jos joku on valmis ottamaan hintariskin ja rakentamaan ydinvoimalan, sen jälkeen sitä kannattaa käytännössä pyörittää täysillä koko ajan ja myydä sähkö vaikka lähes ilmaiseksi. Siksi ydinsähkö laskee markkinahintaa ja hiilivoimaloiden ajotunnit nostavat sitä. Jos ydinvoimahanke tulee kalliiksi, tappiot kuittaa rahoittaja-omistaja.

Kauppataseen kannalta ydinvoimassa tuontitavaran eli uraanin osuus tuotettavan sähkön arvosta on alle viidesosa verrattuna siihen, mitä tuontihiilen osuus on vaikkapa Helsingissä tänä päivänä.

Minä nukun paremmalla omalla tunnolla, jos Suomeen saadaan järkevällä tavalla rakenteille lisää ydinvoimaa. Minusta se on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja eduskunnan tulisi turvamääräykset täyttävät hankkeet mahdollistaa. Hankkeiden kannattavuus on sitten rahaa likoon laittavien omistajien asia.

p.s. Jokainen meistä voi itse toimia kylmän ajan kulutuskohouman hillitsemiseksi. Se on pois niistä hiilitonneista, joita vaikkapa Helsingin ja Espoon hiilivoimaloihin ensi talvenakin lapioidaan. Mietitään miten lämmin kämpän on oltava ja pitääkö lattialämmityksen olla aina päällä (ks kysyntäjoustosta tarkemmin https://kaimykkanen.fi/hs-joustava-energiankulutus-saastaa-rahaa-ja-luontoa/ ). Itse aloitin tänään kokeilun, että käytän wappuun asti vain kylmää suihkuvettä (paitsi jos olen kipeä). Lämpimän veden merkitys energiatarpeessa on meinaan nousussa, kun lämpövuodot alkaa olla uusissa kämpissä tukittu. Lisäksi mulla on tapana unohtua ajatuksiini suihkussa ja olen toiveikas että jäinen vesi antaa lisää vauhtia aamuun…

Kai EK:n blogissa: #outoautojen aika lyödä läpi

Täh, ei ole mahdollista, tai millä sä oikeasti ajat, toihan on sulla vaan näyttäytymistä varten? Tyypillisiä kommentteja täyssähkö-, vety- ja biokaasuautoilijalle. Välillä vastaavaan törmää jäte-etanolin tai sähköbensahybridin voimalla kulkevakin. Ei-fossiilisilla kulkevat autot ovat mystisiä ja outoja niin kauan kun ei ole omaa tuntumaa. Niin se oli Norjassakin viisi vuotta sitten. Sitten sähköautot löivät läpi ostetuimpien uusien autojen joukkoon ja nyt outoautot ovat siellä normivaihtoehto.

Kai Ilta-Sanomissa: sähköautoilun arkipäivää

Sähköauton arkikäyttö ja lataus ovat suomalaisille vielä melko tuntemattomia – ja ennakkoluuloja riittää.

Täyssähköautot lisääntyvät Suomessa suhteellisen verkkaisesti, vaikka monessa naapurimaassa tahti on toinen. Syitä on useita: suomalainen autoverotus, taloudellisten kannustimien puute, ennakkoluulot toimintamatkan riittävyyden ja käytettävyyden suhteen talvella sekä silkka epäluuloisuus.

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n johtoryhmän jäsen ja esikuntajohtaja Kai Mykkänen on tunnettu sähköautoilija. Kuinka elämä sähköauton kanssa on sujunut? Mitä Mykkänen voisi kertoa sähköauton käytöstä arjessa? Annamme miehelle puheenvuoron.