Artikkelit

Haastan teleoperaattorit ja alustapalvelut yhteistyöhön saadaksemme namusedät kuriin netissä

Lapsuudesta muistan varoitukset namusedistä. Vieraan aikuisen autoon nousemisesta olen varoittanut omia lapsianikin. Nykyajan namusedät löytyvät kuitenkin yhä useammin internet-maailmasta. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuudet tapaamisten sopimiseksi ja arkaluontoisten kuvien tai videoiden jakamiseksi.

Haastan Suomessa toimivat teleoperaattorit (Elisa, Telia, DNA ym), some-palveluiden tarjoajat (Facebook, Snapchat ym.), nettiahdistelua estävät ja hoitavat järjestöt sekä viranomaiset pyöreään pöytään keskustelemaan siitä, miten teemme netistä turvallisemman lapsille. Teemme asiassa yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kanssa. Hänen hallinnonalallaan on myös keskeinen rooli netin turvallisuuskysymyksissä.

Suurin osa vanhemmista on nuorten kännykän käytössä eniten huolissaan siitä, kuinka paljon aikaa lapset käyttävät sen ääressä. Näin on meilläkin. Lisäksi huolta on herättänyt internetistä löytyvä arkaluontoinen tai väkivaltainen materiaali. Viime aikaiset tapahtumat ja keskustelu seksuaalirikoksista ovat varmasti herättäneet yhä useammat myös huoleen netin namusedistä.

En ole varmaan ainoa vanhempi, joka pelkää olevansa hukassa tämän ilmiön edessä. Miten löytää oikeat varoituksen sanat ja käytännön ohjeet, jos vanhempi ei ole kokeillut puoltakaan niistä some-sovelluksista, joita nuoret nyt käyttävät päivittäin? Miten varmistaa, että sosiaalisen median asetukset riittävällä tavalla suojaavat lasta ja että hän tunnistaa varoitusmerkit esimerkiksi nettikeskusteluissa?

Entä sitten ne lapset, joiden kotona ei ylipäätään välitetä tai seurata netin käyttöä lainkaan? Opettajat saattavat olla näille lapsille elämän ainoita turvallisia aikuisia, mutta myös heidän aikansa ja osaamisensa on koetuksella uusien ilmiöiden edessä.

Monet teleoperaattorit ja sosiaalisen median palvelut pohtivat ja toteuttavatkin jo ratkaisuja, joilla tähän ilmiöön puututaan. Sosiaalisen median palveluissa lapsia pyritään suojelemaan profiilien alaikärajoilla, tai epäilyttäviä kuvia jakavien profiilien välittömällä porttikiellolla. 

Uskon, että voimme tehdä enemmän ja paremmin. Kännyköiden vähittäismyyjät  voisivat säännönmukaisesti suositella lapsen puhelimen oston yhteydessä vanhemmille jo siinä paikalla asennettavaksi estoja ja epäilyttävästä käytöstä vanhempia varoittavia sovelluksia. Britanniassa on käytössä niin sanottu turvanappi, jonka avulla nuoret ja lapset voivat itse ilmiantaa mahdolliset hyväksikäyttäjät viranomaisille suoraan internet-selaimessa. Uskon, että keksimme yhdessä lisää keinoja.

Lähtökohtaisesti en tähtää uusiin lakeihin. Ne ovat yleensä askeleen teknologiaa ja kehitystä jäljessä. Luotan suomalaisten viestintäalan osaajien, vanhempien, opettajien, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöhön. Kuulostaa suureelliselta yrittää vaikuttaa ”netin turvallisuuteen” pienestä Suomesta käsin. Näkökulma onkin luoda erityisesti suomalaisille välineitä tehdä netin käyttämisestään turvallisempaa. Ja Suomessa kehitettiin gsm-standardi ja tekstiviestitkin. Kyllä meidän pitää keksiä keinot niiden jalanjäljissä syntyneiden viestipalveluiden turvallisuuden parantamiseenkin.

Lisää toimia seksuaalirikoksiin puuttumiseksi

Oulun seksuaalirikosepäilyt ovat pöyristyttäviä ja traagisia. Tapahtunutta emme voi muuttaa, mutta meidän on tehtävä kaikki, mitä voimme, jotta tällaista ei enää tapahdu.

Suomessa poliisi tutkii rikokset ja tuomioistuimet langettavat niistä tuomiot. Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja erityisen tärkeää yhteiskunnassa on lasten suojeleminen.

Ulkomaalaisten rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi tarvitaan uusia keinoja. Niitä on löydettävä nopeasti. Käynnistin sisäministeriössä joulukuussa tätä asiaa koskevien lisätoimien valmistelun. Näitä toimia tuon talven aikana hallituksen päätettäväksi. Aiomme kääntää monia kiviä, joita ei tähän mennessä ole käännetty. Tarkastelemme esimerkiksi kansalaisuuden myöntämiseen liittyviä kriteerejä sekä nykyisen maahantulojärjestelmän toimintaa kokonaisuudessaan. On täysin oikeudentuntomme vastaista, jos Suomesta turvaa saanut henkilö syyllistyy rikoksiin suomalaisten perusarvoja vastaan. Maahan tulijoille on entistä paremmin tehtävä selväksi suomalaisten yhteiskunnan arvot ja säännöt.

Ulkomaalaistaustaiset epäilyt, erityisesti tietyt ulkomaalaisryhmät ja nuoret miehet ovat suhteellisesti yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa. Emme kuitenkaan tarvitse kovia puheita vaan toimia, jotka voidaan aidosti toteuttaa.

Yksilön koskemattomuutta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien perusarvojen vastaisia tekoja ei Suomessa suvaita, vaan se johtaa maasta poistamiseen. Rikoksiin syyllistyminen voi johtaa oleskeluluvan perumiseen. Tammikuun alussa tuli voimaan laki, jolla rikoksiin syyllistyneiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista nopeutettiin. Vuoden 2018 lopulla hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksiä, joilla rikoslakiin lisätään uusi törkeää lapsenraiskausta koskeva säännös, korotetaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta, puututaan turvapaikan uusintahakemuksien väärinkäytöksiin sekä mahdollistetaan kansalaisuuden menettäminen esimerkiksi terrorismirikoksiin syyllistyneiltä.

Seksuaalisesta väkivallasta iso osa on piilorikollisuutta, ja sosiaalisen median kautta tapahtuva hyväksikäyttö tuo uusia haasteita. Tarvitsemme saumatonta viranomaisten välistä koordinaatiota. Kouluissa, sosiaalityössä, lastensuojelussa ja terveydenhuollossa, eri yhteiskunnan sektoreilla on tehtävä päivittäin yhteistyötä, että tällainen huomataan ja tilanteisiin voidaan puuttua ajoissa.

Viranomaisten yhteispeli on poliisin uuden ennaltaehkäisevän strategian kärkiä. Oulun seksuaalirikosvyyhdistä teemme tapaustarkastelun. Yritämme oppia, miten hyväksikäyttö olisi voitu estää tai miten siihen olisi päästy puuttumaan nopeammin. Tahdon keskustella tästä myös paikan päällä toimivien ammattilaisten kanssa. Siksi vierailen pian Oulussa.

Toivon voimia oululaisille, jotka ovat joutuneet nyt toistuvasti järkyttävien ja pelkoa herättävien tragedioiden keskelle. Oulun raukkamaiset teot eivät ole kohdistuneet vaan oululaisiin vaan kaikkiin suomalaisiin ja Suomessa asuviin – myös siihen asiallisesti elävään enemmistön ulkomaalaistaustaisia, jotka hekin joutuvat monin tavoin kärsimään rikoksista epäiltyjen teoista. Meidän on opittava näistä tapahtumista, mutta samalla luotettava oikeusvaltiomme toimivuuteen. Annetaan poliisille työrauha selvittää epäilyjä ja saattaa syylliset vastuuseen.