Tsekkaa video julkistuksesta Ben Zyskowiczin kanssa
Tapiolassa 10.3.2015
Kai Mykkänen julkisti sinivihreän varjobudjettinsa:
Keskusta näpertelee – tarvitaan miljardiluokan veroalea ja leikkauksia
Tämä oli oikein hyvä harjoitus. Ei siksi, että yhden ihmisen sutaisulla syntyisi ainoa totuus vaan siksi, että tässä tuli nopeasti sommiteltua itselle konkreettisiin lukuihin perustuva valintojen asetelma. Vaikka yksittäisten ehdokkaiden varjobudjetit ovat parhaimmillaankin suuntaa-antavia, ne pakottavat rehellisyyteen ja antavat äänestäjälle läpinäkyvämmin kuvan ehdokkaan painotuksista. Samaan ei pääse vaalikoneilla, joissa voi usein kannattaa kaikkia hyviä asioita ja ilmoittaa päälle vaativansa talouden tasapainotusta pikavauhtia.
Sinivihreä verouudistus
Taloustieteen perusteella työn ja yrittämisen verotus on haitallisinta talouskasvun kannalta. Suomessa erityisesti työn verotus on maailman kireimpiä. Se on kiristynyt myös tällä vaalikaudella pääosin siksi, että kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan. Se pitäisi jatkossa estää esimerkiksi siten, että kuntaveron korotus pienentäisi automaattisesti valtionosuuksia.
Keskusta julkisti tänään oman veroehdotuksensa. Siinä on verokevennyksiä vain 850 miljoonaa euroa eli kolmannes siitä, mitä minä esitän. Työn verotusta Keskusta keventäisi 450 miljoonalla eurolla eli reilulla viidenneksellä siitä, mitä itse ehdotan. Keskustan mallissa työn verotus alenisi vain, jos tienaa alle 1000 euroa kuukaudessa. Pienten tulojen veroja pitää ehdottomasti alentaa, mutta kohtuullistamista tarvitaan keskituloisillekin. Keskituloinen maksaa nykyään Suomessa 7 %-yksikköä enemmän palkkaveroja kuin ruotsalainen.
Verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen puhutaan paljon, mutta harvemmin tehdään konkreettisia ehdotuksia. Tässä yksi:
| Veronkevennykset | milj € |
| Ansiotuloverojen kevennys | 2 000 |
| Autoveron puolittaminen | 400 |
| Minipäästöisten autojen veroedut | 10 |
| Kotitalousvähennys energiainvestointeihin | 50 |
| YHTEENSÄ | 2 460 |
| Veronkevennysten rahoittaminen | milj € |
| Polttoöljyn huojennuksen poisto (lämmityspolttoaineiden co2-vero) | 509 |
| Ajoneuvo- ja polttoaineverojen nosto co2-komponenttia painottaen | 400 |
| Dieselin verohuojennuksen puolittaminen | 368 |
| Kiinteistövero maa- ja metsätalousmaahan | 350 |
| Työmatkakuluvähennyksestä kolmannes pois | 210 |
| Km-korvauksen ylikompensoivan osan poistaminen | 170 |
| Asuntolainan vähennysoikeuden poistaminen | 160 |
| Hiiliveron normalisointi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa | 107 |
| Ilmailun ja vesiliikenteen polttoaineverotus normaaliksi | 100 |
| Maatalouden energiaverotuen poistaminen | 31 |
| Metsätalouden tukien karsiminen kolmanneksella | 30 |
| Kaivosten kohtuullinen voittoperusteinen vero | 20 |
| Kuljetustuen poistaminen | 5 |
| YHTEENSÄ | 2 460 |
Yllä suuntaa-antavasti kuvaamani verouudistus toisi keskituloiselle 60-70 €/kk lisää käteen palkkaveron jälkeen. Samalla se mahdollistaisi kymmenille tuhansille suomalaisille uuden vähäpäästöisen ja turvallisen auton hankinnan. Täsmäkannustimet esimerkiksi työsuhdeautojen verokohtelussa nopeuttaisivat sähköautojen ja kotimaisiin jäte -ja biosivuvirtoihin perustuvien moottoritekniikoiden murtautumista markkinoille. Edelläkävijyys voisi luoda vientiin kelpaavia ratkaisuja liikenteessä.
Kotitalousvähennyksen ulottaminen nykyistä laajemmin talokohtaisen uusiutuvan energian investointeihin ja energiatehokkuuden parantamiseen loisi Suomeen edelläkävijämarkkinaa kotimaisille huippukeksinnöille. Samalla se työllistäisi ja mahdollistaisi paremmat asunnot.
Olisi tietysti helpompi, jos voisimme vain alentaa veroja ilman minkään veroedun poistamista. En kuitenkaan rehellisesti pidä sitä todennäköisenä vaihtoehtona tilanteessa, jossa velkaannumme vuosittain miljardeilla euroilla.
Olen kohdentanut veronalennusteni rahoittamiseen tarvittavista veronkiristyksistä ja tukien pienentämisistä yli kolme neljäsosaa valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön ympäristöhaitallisiksi luokittelemiin verotukiin. Tästä kategoriasta olen jättänyt pois ne, jotka vahingoittaisivat eniten suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä.
Olen vakuuttunut, että työn verotuksen keventäminen ja kannusteet ympäristöhaittoja vähentäviin investointeihin toisivat selvästi enemmän työtä ja ostovoimaa kuin yllä vastapainoksi esitetyt kiristykset veisivät.
Menot kuriin, mutta osaamiseen satsattava (ehdotukset julkisiin menoihin)
| Kasvupanostukset (vuosittaiset lisämenot) | milj € |
| Tukien loivempi leikkaantuminen työtä vastaanotettaessa | 300 |
| Liikenneväylät raiteita painottaen | 200 |
| Peruskoulu 2.0 / Digikoulu | 100 |
| Yliopistot ja T&K | 100 |
| YHTEENSÄ | 700 |
| Säästöt | milj € |
| SOTE-palvelut Suomen kustannustehokkaimman käytännön mukaisiksi | 1 000 |
| Perutaan puolet 2000-luvun lisäyksistä kuntien tehtäviin | 978 |
| Tulonsiirtojen indeksikorotusten jäädyttäminen 2 vuodeksi | 500 |
| Veroalen dynaamiset vaikutukset (ostovoima ja työllisyys) | 400 |
| Etävastaanottojen käyttöönotto perusterveydenhuollossa | 300 |
| Julkisen sektorin työajat yksityisen tasolle | 200 |
| Valtion rahoitusosuus EU-rakennerahasto-ohjelmiin puolitetaan | 100 |
| Kehitysyhteistyön leikkaus 10 %:lla (vähiten vaikuttavista asioista) | 100 |
| Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhennys 400-500:sta 250 päivään | 70 |
| Vuorotteluvapaan lakkauttaminen | 40 |
| Kansainvälistymisen edistämistoiminnan rönsyjen karsinta (15%) (TEM) | 10 |
| SÄÄSTÖT YHTEENSÄ (vuosittaisiin menoihin) | 3 698 |
| SÄÄSTÖT – LISÄYKSET = | 2 998 |
Veroalennusten lisäksi esitän neljää kasvupanostusta julkisten menojen kautta. Tärkeintä on työttömän tukien nykyistä loivempi leikkaantuminen lisätulojen myötä. Tällä hetkellä kahden lapsen perheessä jopa 95 % lisätuloista saattaa huveta veroihin ja tukien leikkaantumiseen, jos esimerkiksi kotona oleva vanhempi siirtyy töihin. Tämä on yksi syy siihen, miksi Suomessa varsinkaan osa-aikatyö ei lyö leiville ja miksi nimenomaan lapsiperheiden työllisyysaste on ratkaisevasti Ruotsia heikompi.
Hyväkuntoinen liikenneverkko on Suomelle elintärkeä. Olemme jääneet jälkeen erityisesti raideliikenteen investoinneissa. Jatkossa kehykset supistuvat entisestään, jos uusia päätöksiä ei tehdä. Minusta pitää tehdä. Muuten Pisaran tapaiset hankkeet eivät oikeasti etene.
Osaaminen ja tutkimus nostivat Suomen 1990-luvun lamasta teknologiavetoiseen nousuun. Näistä ei ole varaa leikata nytkään. Sen sijaan on satsattava, jotta pysymme kärjessä jatkossakin. Tässä pitää tehdä toisin kuin valitettavasti kuluneella vaalikaudella on tehty.
Säästöillä tarkoitan julkisten menojen leikkauksia, joista 700 miljoonaa euroa tarvitsen esittämieni menolisäysten kompensoimiseen ja loput noin 3 miljardia euroa julkisen talouden alijäämän kuriin saamiseen.
Yllä olevassa taulukossa ainoa mukava asia on veroalen dynaamiset vaikutukset. On syytä huomata, että joutuisin leikkaamaan 400 miljoonaa euroa enemmän, jos en olisi ensin tehnyt sinivihreää verouudistusta. Rohkea verotuksen painopisteen siirto palkitaan säästöjen määrässä. Tässä käytän sitä paitsi erittäin vaatimatonta 20 % odotusta sille, kuinka suuri osa palkkaveron alennuksesta palautuu valtiolle ja kunnille kulutusverojen, työllisyyden ja yritysten kannattavuuden kautta. Vaatimattomalla arviolla haluan osaltaan ottaa huomioon myös sen, että esittämäni verotukien leikkaukset toivottavasti vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sen takia niistä saatavat tulot jäävät jonkin verran pienemmiksi kuin suoraviivaisesti laskien.
Loput säästötaulukon asioista ovat kaikki ikäviä. Helpoimmatkin niistä tarkoittavat lisää työtä ja tehostamista. Vaikeimmat niistä tarkoittavat aitoa palveluiden karsintaa. Mutta jos vaan jatkamme velkaantumista tai rohkeus ei riitä riittäviin kasvupanoksiin maan saamiseksi liikkeelle, edessä on vielä paljon pahempi: koko hyvinvointivaltion terveen ytimen vaarantuminen, viime kädessä Kreikan tie.
Minusta olennainen on pelastettava rönsyjä karsimalla. Rehellisyyden, avoimuuden ja konkretian nimissä olen liitteessä listannut yhden tavan karsia puolet 2000-luvun lisäyksistä kuntien palvelutehtäviin. Korostan, että minulla ei ole yksin asiantuntemusta valita, että juuri tämä on oikea lista, jos puolet pitäisi valita. Tämä lista antaa kuvan siitä, minkä tyyppisistä asioista puhutaan. Tässä olen tietoisesti jättänyt listan ulkopuolelle erityisesti koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja vammaisten palveluihin liittyvät asiat. Joku muu voi painottaa eri tavalla.
Yllä suuntaa-antavasti kehitelty “varjobudjetti” kuvaa arvojani ja painopisteitäni. Yksityiskohdissaan se ei ole lopullinen totuus ja olen valmis tarkistamaan käsityksiäni uuden tiedon pohjalta. Kannustan muita haastamaan minut!
Kai Mykkänen
gsm 040-592 1499
kai@kaimykkanen.demo.site
www.kaimykkanen.fi
LIITE 1: SUUNTAA-ANTAVA ESIMERKKI LEIKKAUKSISTA, JOILLA PERUTTAISIIN NOIN PUOLET 2000-LUVUN LISÄYKSISTÄ KUNTIEN TEHTÄVIIN
| 2000-luvun lisäyksiä joista luopumista voi harkita | milj € | Huomio |
| Mielenterveystyön kehittäminen | 318 | Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus? |
| Vanhustenhuollon laatunormien tiukentaminen | 256 | Laatuun pyrittävä paremmalla johtamisella ja tekniikalla ilman kalliita jäykkiä normeja |
| Hoitotakuu | 200 | “Raha seuraa potilasta” -mallilla saatavuus kuntoon ilman julkisen tuotannon takuuaikaa |
| Sosiaalihuollon henkilöstökoulutus | 79 | Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus? |
| Kuntouttava työtoiminta | 75 | Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus? |
| Hammashuollon laajennusten osittainen peruminen | 50 | Hyvinvointiyhteiskunta tuli 2000-luvule asti toimeen ilman, joten on kyseenalaistettavissa? |
| YHTEENSÄ | 978 | |
