Askel osaamisen, työn ja päästöttömyyden suuntaan – turvallisuutta unohtamatta
Kaksi vuorokautta Kesärannassa on ohi ja Suomen valtiolla hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle valmis. Demokratia on monikärkistä sähläämistä, mutta isossa kuvassa riihen punainen lanka osoittaa oikeaan suuntaan.
Kannustetaan töihin ja yrittämiseen, ei saastuttamiseen
Pienituloisten tuloverotusta kevennetään ja vastaavasti haittaveroja korotetaan – molempia 100 miljoonalla eurolla. Kompromississa kevennyksistä osa menee etuuksien veroihin ja korotuksista osa alkoholiin sekä limsoihin. Mutta pääosa kevennyksistä menee työn verotukseen ja noin 40 miljoonalla isketään nimenomaan hiilipäästöihin. Jälkimmäisestä periaatteellisesti tärkeä on, että nyt uskalletaan nostaa myös veroa turpeen polttoon, joka on pitkään ollut vapaamatkustaja polttoaineiden päästöveroissa. Tästä linjasimme Kokoomuksessa viikko sitten.
Muiden kuin fossiiliautojen valitsemista autokaupassa helpotetaan jatkamalla nollapäästöisten autoveron keventämistä ja osoittamalla 6 miljoonaa euroa sähköllä, kaasulla ja etanolilla kulkevien autojen hankintatukiin.
Yrittäjältä poistuu yksi este työllistää omaisiaan, kun heidät lasketaan jatkossa palkansaajan ansioturvaan irtisanomistilanteissa. Osaajien start-up yrityksiin palkkaamisen kannalta tärkeä osakkeiden käyttäminen palkkana tehdään verotuksessa edullisemmaksi. Piensijoittajien osakesäästötilillä kannustetaan siirtämään euroja käyttötileiltä kansankapitalismiin tavoitteena, että suurin osa suomalaisista myös omistaisi suomalaisia yrityksiä suoraan.
Pääsimme viimein sopuun jo kehysriihessä pitkään väännetystä mallista, jolla yksi keskeinen työttömien lannistusloukku poistuu: jatkossa työttömyystuella osittaiselle palkkatyölle siirtyvän saama työttömyystuki sovitellaan aina samassa kuussa kuin palkkakin maksetaan ja sitä edeltävinä kuukausina ei tarvitse pelätä tukien keskeytymistä. Tämä byrokratialoukku on saanut syystä huonon maineen ja ehkäissyt tehokkaasti osa-aikaisiin tai alle kahden viikon kokoaikaisiin keikkaduuneihin tarttumista työttömien parissa.
Suomeen tulo sujuvaksi töihin muuttaville
Sovimme tekevämme tarvittavat muutokset, että työperäisen oleskeluluvan jono puristetaan 2 kuukauteen nykyisestä 8 kuukaudesta ensi vuoden loppuun mennessä. Osana sujuvoittamista saatavuusharkinta kohdennetaan ensimmäiseen Suomessa solmittavaan työsuhteeseen. Toivottavasti samalla vähennetään hyväksikäytön riskiä vahvistamalla Suomessa jo työskentelevän ulkomaalaisen tasavertaista asemaa laillisilla työmarkkinoilla, kun hän ei ole yksinomaan yhden työnantajan ja työtehtävän varassa.
Selkeytimme linjaustamme myös humanitäärisen maahanmuuton osalta. Pyrimme siihen, että turvaa tarjotaan suoraan kriisialueilla ja sieltä käsin turvaan hakeville rajojen yli tapahtuvan turvapaikan haun sijaan. Linjasimme, että hallitus varautuu myös tarkastelemaan pakolaiskiintiön kokoa uudelleen, mikäli EU:ssa pystytään toimeenpanemaan toimia, joilla turvan hakua siirretään yhteisiin keskuksiin.
Hädän alta Suomeen tulevien kotouttamisessa sovimme muutoksista, joilla työnhaku- ja vastaanottovelvoite on nykyistä aukottomammin voimassa ensimmäisestä päivästä lähtien. Uskon vahvasti, että useimmille tulijoille nopea työllistyminen on tärkeintä kotoutumista. Pitää visusti välttää tilanne, että työnhakuvelvollisuus katkeaa tarpeettoman pitkillä kotouttamiskoulutuksen jaksoilla. Kotoutetaan töihin, ei työttömäksi.
Itämeri kuntoon
Hellekesä auttoi siinä, että Itämeren ravinnekuorman vähentämiseen saatiin käynnistettyä kolmivuotinen 45 miljoonan euron hanke. Tästä lapioidaan erityisesti ensiapuna kipsiä ja kalkkia riskipeltoihin sitomaan ravinnevalumaa pikaisesti. Erityisen tärkeänä pidän kuitenkin sitä, että samalla sovimme jouluun mennessä selvitettäväksi lain, jolla lannoitteen myyjät velvoitettaisiin myymään vuodessa tietty osuus ylijäämälannasta jalostettavia ravinteita. Tämä iskisi ravinneylijäämien kuumimpaan kohtaan eli lannan yliläjitykseen tavalla, joka ei ajaisi eläintiloja ahdinkoon vaan loisi heille uuden myytävän hyödykkeen.
Sovimme, että sekoitevelvoitteen vaihtoehtona selvitetään myös muut samaan maaliin pelaavat toimet sisältäen peltojen ravinnerajojen tarkistamisen. Yhteinen maali on, että maanviljelyn fosfori kiertäisi Suomen sisällä sen sijaan, että sitä ostetaan vuosittain ulkoa ja osa siitä valuu vesiin.
Turvallisuudessa paukkuja ennaltaehkäisyyn
Sovimme lisämäärärahasta, jolla voimme palkata noin 30 uutta lähiöpoliisia. Tarkoitukseni on käynnistää hanke, jossa panostamme uudella tavalla valittujen lähiöiden ennaltaehkäisevään työhön. Keskeistä on, että poliisi on alueella arkisesti läsnä ja tekee tiiviisti työtä yhdessä opettajien, lastensuojelun, nuorisotyöntekijöiden ja eri yhteisöjen kanssa. Tärkeimmät työvälineet näissä tehtävissä ovat korvat ja suu.
Lisäksi sovimme lisärahoituksesta, jolla varmistetaan poliisin palvelu vasteaikojen kannalta haasteellisilla pitkien välimatkojen alueilla.
Lopulta suomalaisten vaurauden ratkaisee osaaminen ja innovaatiot
Viiden vuoden tähtäimellä tärkein yksittäinen päätös oli varmaankin se, että puristimme kasaan toista sataa miljoonaa euroa uutta lisärahaa tuotekehitykseen, tutkimukseen ja nopeaan ammatilliseen koulutukseen. Tämä tehtiin samalla, kun valtion ensi vuoden alijäämää pystyttiin lopulta jopa laskemaan kuukauden takaisesta valtiovarainministeriön ennusteesta. Kokonaisuutena julkinen talous näyttää nyt kääntyvän ylijäämäiseksi 2020. Toki meidän on joka päivä tehtävä töitä sen eteen, että seuraava hallitus osaisi ja haluaisi lopettaa velkaantumisen myös valtion osalta ensi vaalikauden ensimmäisessä budjetissa. Nyt nousukauden harjalla sen täytyy olla mahdollista.
