Artikkelit

Askel osaamisen, työn ja päästöttömyyden suuntaan – turvallisuutta unohtamatta

Kaksi vuorokautta Kesärannassa on ohi ja Suomen valtiolla hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle valmis. Demokratia on monikärkistä sähläämistä, mutta isossa kuvassa riihen punainen lanka osoittaa oikeaan suuntaan.

Kannustetaan töihin ja yrittämiseen, ei saastuttamiseen

Pienituloisten tuloverotusta kevennetään ja vastaavasti haittaveroja korotetaan – molempia 100 miljoonalla eurolla. Kompromississa kevennyksistä osa menee etuuksien veroihin ja korotuksista osa alkoholiin sekä limsoihin. Mutta pääosa kevennyksistä menee työn verotukseen ja noin 40 miljoonalla isketään nimenomaan hiilipäästöihin. Jälkimmäisestä periaatteellisesti tärkeä on, että nyt uskalletaan nostaa myös veroa turpeen polttoon, joka on pitkään ollut vapaamatkustaja polttoaineiden päästöveroissa. Tästä linjasimme Kokoomuksessa viikko sitten.

Muiden kuin fossiiliautojen valitsemista autokaupassa helpotetaan jatkamalla nollapäästöisten autoveron keventämistä ja osoittamalla 6 miljoonaa euroa sähköllä, kaasulla ja etanolilla kulkevien autojen hankintatukiin.

Yrittäjältä poistuu yksi este työllistää omaisiaan, kun heidät lasketaan jatkossa palkansaajan ansioturvaan irtisanomistilanteissa. Osaajien start-up yrityksiin palkkaamisen kannalta tärkeä osakkeiden käyttäminen palkkana tehdään verotuksessa edullisemmaksi. Piensijoittajien osakesäästötilillä kannustetaan siirtämään euroja käyttötileiltä kansankapitalismiin tavoitteena, että suurin osa suomalaisista myös omistaisi suomalaisia yrityksiä suoraan.

Pääsimme viimein sopuun jo kehysriihessä pitkään väännetystä mallista, jolla yksi keskeinen työttömien lannistusloukku poistuu: jatkossa työttömyystuella osittaiselle palkkatyölle siirtyvän saama työttömyystuki sovitellaan aina samassa kuussa kuin palkkakin maksetaan ja sitä edeltävinä kuukausina ei tarvitse pelätä tukien keskeytymistä. Tämä byrokratialoukku on saanut syystä huonon maineen ja ehkäissyt tehokkaasti osa-aikaisiin tai alle kahden viikon kokoaikaisiin keikkaduuneihin tarttumista työttömien parissa.

Suomeen tulo sujuvaksi töihin muuttaville

Sovimme tekevämme tarvittavat muutokset, että työperäisen oleskeluluvan jono puristetaan 2 kuukauteen nykyisestä 8 kuukaudesta ensi vuoden loppuun mennessä. Osana sujuvoittamista saatavuusharkinta kohdennetaan ensimmäiseen Suomessa solmittavaan työsuhteeseen. Toivottavasti samalla vähennetään hyväksikäytön riskiä vahvistamalla Suomessa jo työskentelevän ulkomaalaisen tasavertaista asemaa laillisilla työmarkkinoilla, kun hän ei ole yksinomaan yhden työnantajan ja työtehtävän varassa.

Selkeytimme linjaustamme myös humanitäärisen maahanmuuton osalta. Pyrimme siihen, että turvaa tarjotaan suoraan kriisialueilla ja sieltä käsin turvaan hakeville rajojen yli tapahtuvan turvapaikan haun sijaan. Linjasimme, että hallitus varautuu myös tarkastelemaan pakolaiskiintiön kokoa uudelleen, mikäli EU:ssa pystytään toimeenpanemaan toimia, joilla turvan hakua siirretään yhteisiin keskuksiin.

Hädän alta Suomeen tulevien kotouttamisessa sovimme muutoksista, joilla työnhaku- ja vastaanottovelvoite on nykyistä aukottomammin voimassa ensimmäisestä päivästä lähtien. Uskon vahvasti, että useimmille tulijoille nopea työllistyminen on tärkeintä kotoutumista. Pitää visusti välttää tilanne, että työnhakuvelvollisuus katkeaa tarpeettoman pitkillä kotouttamiskoulutuksen jaksoilla. Kotoutetaan töihin, ei työttömäksi.

Itämeri kuntoon

Hellekesä auttoi siinä, että Itämeren ravinnekuorman vähentämiseen saatiin käynnistettyä kolmivuotinen 45 miljoonan euron hanke. Tästä lapioidaan erityisesti ensiapuna kipsiä ja kalkkia riskipeltoihin sitomaan ravinnevalumaa pikaisesti. Erityisen tärkeänä pidän kuitenkin sitä, että samalla sovimme jouluun mennessä selvitettäväksi lain, jolla lannoitteen myyjät velvoitettaisiin myymään vuodessa tietty osuus ylijäämälannasta jalostettavia ravinteita. Tämä iskisi ravinneylijäämien kuumimpaan kohtaan eli lannan yliläjitykseen tavalla, joka ei ajaisi eläintiloja ahdinkoon vaan loisi heille uuden myytävän hyödykkeen.

Sovimme, että sekoitevelvoitteen vaihtoehtona selvitetään myös muut samaan maaliin pelaavat toimet sisältäen peltojen ravinnerajojen tarkistamisen. Yhteinen maali on, että maanviljelyn fosfori kiertäisi Suomen sisällä sen sijaan, että sitä ostetaan vuosittain ulkoa ja osa siitä valuu vesiin.

Turvallisuudessa paukkuja ennaltaehkäisyyn

Sovimme lisämäärärahasta, jolla voimme palkata noin 30 uutta lähiöpoliisia. Tarkoitukseni on käynnistää hanke, jossa panostamme uudella tavalla valittujen lähiöiden ennaltaehkäisevään työhön. Keskeistä on, että poliisi on alueella arkisesti läsnä ja tekee tiiviisti työtä yhdessä opettajien, lastensuojelun, nuorisotyöntekijöiden ja eri yhteisöjen kanssa. Tärkeimmät työvälineet näissä tehtävissä ovat korvat ja suu.

Lisäksi sovimme lisärahoituksesta, jolla varmistetaan poliisin palvelu vasteaikojen kannalta haasteellisilla pitkien välimatkojen alueilla.

Lopulta suomalaisten vaurauden ratkaisee osaaminen ja innovaatiot

Viiden vuoden tähtäimellä tärkein yksittäinen päätös oli varmaankin se, että puristimme kasaan toista sataa miljoonaa euroa uutta lisärahaa tuotekehitykseen, tutkimukseen ja nopeaan ammatilliseen koulutukseen. Tämä tehtiin samalla, kun valtion ensi vuoden alijäämää pystyttiin lopulta jopa laskemaan kuukauden takaisesta valtiovarainministeriön ennusteesta. Kokonaisuutena julkinen talous näyttää nyt kääntyvän ylijäämäiseksi 2020. Toki meidän on joka päivä tehtävä töitä sen eteen, että seuraava hallitus osaisi ja haluaisi lopettaa velkaantumisen myös valtion osalta ensi vaalikauden ensimmäisessä budjetissa. Nyt nousukauden harjalla sen täytyy olla mahdollista.

Öljyriippuvuus voitaisiin puolittaa 10 vuodessa

Kokoomus tavoittelee fossiilisista polttoaineista vapaata Suomea vuoteen 2050 mennessä. Näin tänään julkaistuissa tavoitteissa hallitusohjelmaan, joissa paljon muutakin järkevää, kas tässä.

Täydennyksenä tarjoan tässä omat kulmakiveni reseptiin, jolla minusta edettäisiin kohti vastuullista ja ympäristöedelläkävijyyden edun hyödyntävää hiilineutraalia Suomea.

Sinivihreät kulmakivet seuraavaan hallitusohjelmaan:

1) Irti kivihiilestä valtaosin 10 vuodessa

• Vahva päästökauppa tai pohjoismainen sähkön hiilivero

Suomen on tehtävä omalta osaltaan kaikki voitava kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Euroopan tulee näyttää esimerkkiä, mutta ilman muiden mukaan tuloa riski hallitsemattomasta ilmastonmuutoksesta ei poistu. Euroopassa on ensisijaisesti vahvistettava päästökauppaa ohjauskeinona. Mikäli siinä ei EU-tasolla riittävästi onnistuta, on otettava käyttöön pohjoismainen sähköntuotannon hiilivero. Päästöhinnoittelun aiheuttama sähkön hinnan nousu on järkevä kompensoida energiaa paljon käyttävälle teollisuudelle (terästehtaat ym), kuten 7 EU-maassa jo tehdään. Hiilivuoto on ilmaston vihollinen, ei ole järkevä työntää teollisuutta toisaalle. Kompensaatio ei sotke päästöhinnoittelun vaikutusta energiantuotantoon ja se on rahoitettavissa valtiolle päästöhinnoittelulla saatavista tuloista.

• Loviisan ydinvoimalan korvauslupa

Käytössä olevien ydinvoimaloiden määrä vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten hiilisähkön määrään Pohjoismaissa tulevina vuosikymmeninä. Myöhemmin voi olla toisin, mutta meillä ei ole aikaa odottaa. Käyttöikänsä päähän tulevien Loviisan ydinvoimaloiden korvaaminen uusilla on mahdollistettava.

• Lämmityspolttoaineiden vero kokonaan CO2-pohjaiseksi, kotitalousvähennys energiatehokkuusremontteihin

Lämmityspolttoaineiden vero on muutettava kokonaan hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi poistamalla energiasisältökomponentti veron laskennasta. Näin kannustetaan vaihtamaan kivihiili bioenergiaan lämpövoimaloissa ja polttoöljy maalämpöön tai pellettiin talokohtaisessa lämmityksessä. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa kattamaan asunnoissa tehtävät energiatehokkuusinvestoinnit.

• Sähkön ja lämmön hinnoittelu tuntikohtaiseksi

Talvella illan ja yön ero sähkön kulutuksesta voi olla Loviisan ydinvoimaloiden tehon luokkaa. Älykäs koti voisi säästää omistajalleen satoja euroja säätämällä sähkölämmitystä väistämään ennustettavissa olevat kulutuspiikit ja myymällä maalämpöpumppujen vapaa kapasiteetti kaukolämpöverkkoon. Kehitys tarvitsee tuekseen läpinäkyvää tuntikohtaista hinnoittelua ja verkkoyhtiöille kannusteita uusiutumiseen.

2) Tuontiöljy noin puoleen 10 vuodessa

• Autovero korvataan ajoneuvoveron ja polttoaineveron CO2-perusteisilla veronkorotuksilla

Hankinnan yhteydessä maksettava autovero tulee poistaa asteittain kokonaan korottaen samalla vuosittaista ajoneuvoveroa ja polttoaineveroja siten, että verot porrastetaan nykyistä jyrkemmin päästöjen mukaan.

• Sähkö-, vety- ja jätepolttoaineautoille verokannustin

Erittäin vähäpäästöisten uusien käyttövoimien (esim sähkö ja vety) murtautumista markkinoille on edistettävä määräaikaisilla erityisetuuksilla verotuksessa ja kaupunkien katujärjestelyissä. (katso täsmäehdotukseni Länsiväylän bussikaistoille)

• Raideliikenteen painottaminen liikennehankkeissa

Kataisen hallituksessa aloitettua raideliikenteen painottamista liikennehankkeissa tulee jatkaa. Kohteet tulee valita potentiaalisesti joukkoliikenteeseen siirtyviä liikennevirtoja kustannustehokkaasti palvellen. Raideliikenteen solmukohtien ripeä kaavoitus vähentää autolla liikkumisen tarvetta ja päästöjä. Haja-asutusalueilla uudet tietotekniikan sovellukset tulee hyödyntää henkilöliikenteen järjestämiseksi tehokkaammin.

3) Saaristomeri kuntoon

• Riittävä tuki ravinteiden erottamiselle lannasta

Lannasta ravinteita erottavan tekniikan kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa on tuettava voimakkaammin. Suomessa lannan sisältämä fosfori riittäisi kattamaan maatalouden tarpeet kokonaan. Kyky sen hyödyntämiseen korostuu, kun louhittu fosfori maailmanlaajuisesti hupenee. Ilman talteenottotekniikkaa peltoviljelyn ja eläintuotannon alueellinen jakauma estää tehokkaan käytön ja johtaa lannan ylilevitykseen eläinkeskittymien alueilla.

• Maataloustukiin voimakkaampi ohjaus tarpeen mukaiseen lannoitukseen ja suojakaistoihin

Maatalouden tukijärjestelmän on kannustettava voimakkaammin käyttämään kasvien tarpeen mukaista lannoitusta ja kehittämään peltojen kasvukuntoa siten, että ne hyödyntävät ravinteet tehokkaasti. Herkillä ranta-alueilla tarvitaan kattavampia sääntöjä suojakaistoista.

Tähän mahtui vain muutama asia. Jos kiinnostuit, katso täältä tarkemmin mitä sinivihreys minulle tarkoittaa.