Taas vierähti puolitoista päivää Kesärannassa ja tietysti lukuisia tunteja omalle vastuulle kokoomuksessa kuuluvien työryhmien asioissa sitä ennen ensi vuoden budjettiesityksen pohjustamiseksi. Yksin tekemällä voisi kirjoittaa budjettikirjan, joka ottaisi rohkeampia askeleita työllisyyden lisäämisessä, velkaantumisen taittamisessa, päästöjen vähentämisessä ja varmasti monessa muussakin. Suomessa asioista päätetään yhdessä. Sen huomioiden olen tyytyväinen, että taas otamme askeleita arvojeni kannalta oikeaan suuntaan.
Emme lisänneet Suomen konkurssiin menon riskiä
Lopulta oleellisinta on se, että menopuoli ei livennyt käsistä, vaikka arvio ensi vuoden verotuloista on lähes puolitoista miljardia euroa suurempi kuin keväällä. Sen sijaan määrärahataso laskee lähes puolella miljardilla vuodelle 2017 budjetoituun nähden, vaikka verotulot kasvavat tähän vuoteen nähden 4,5 prosenttia. Arvio valtion budjettitalouden alijäämästä eli velanotosta puolittuu ensi vuonna verrattuna siihen mitä vuosi sitten kuluvalle vuodelle velanotosta päätimme.
Sinivihreä verouudistus jatkuu
Palkkojen verokiilan nousu estetään keventämällä palkkaveroja 270 miljoonan eurolla lisää. Tämän rahoittamiseksi haittaveroja korotetaan noin 200 miljoonalla eurolla (lämmityspolttoaineiden vero CO2-komponenttia painottaen +45 m€, alkoholivero +100m€, tupakkavero +68m€). Siis, vaikka Vihreät hyvää varmaan tarkoittaen usein väärin kärjistävät, etenemme jälleen sinivihreän verouudistuksen tiellä: työn ja yrittämisen verot alas, haittaverot ylös. Lämmityspolttoaineiden veron nosto muuten leikkaa samalla suoraan myös paljon puhuttuja yritystukia. Sellaiseksi lasketaan myös diesel-veron ja polttoöljyn veron erotus (nehän on kemiallisesti samaa litkua).
Perhevapaauudistus saattoi liikahtaa ratkaisevasti
Talous kasvaa tällä haavaa tukevasti ja yhä vientivetoisemmin. Suuri kysymys on se, törmääkö kasvu jo tällä vaalikaudella osaavan työvoiman pulaan. Näin käy jos emme saa ihmisiä muuttamaan työpaikkojen suuntaan, osaamista päivitettyä tämän kasvukauden tarpeisiin ja tukijärjestelmää lopettamaan työn tekemisen ja teettämisen estäminen. Tällä puolella pitää tehdä vielä uutta, jotta pääsemme vähintään hallitusohjelman tavoittelemaan 72 prosentin työllisyysasteeseen vuonna 2019. Onneksi pääsimme riihen alla yksimielisyyteen ns työssäoloehto-mallista, jossa työttömiltä edellytetään työkeikkojen kautta aktiivisuuden ylläpitoa, että pysyy kiinni käytännön työelämässä. Perhevapaauudistus voisi viiden vuoden sihdillä auttaa kuromaan umpeen sitä kuoppaa, että meillä kolmekymppisten naisten työllisyysaste on selvästi Ruotsia heikompi. Se näkyy valitettavasti läpi elämän heikompina palkkoina, silppuisempina urina ja huonompina eläkkeinä. Hienoa, että uudistuksen valmistelu saatiin nyt liikkeelle. Samalla päivähoitomaksujen alentaminen tuo varhaiskasvatuksen piiriin arviolta 7000 perhettä lisää ja tukee samalla työllisyyttä.
Liikenteen sähköistyminen nopeutuu
Hallitus päätti myös toteuttaa liikenteen parlamentaarisen työryhmän puitteissa kesän aikana hahmotellut yhteensä 100 miljoonan euron täsmätoimet liikenteen päästöjen puolittamisen vauhdittamiseen seuraavina neljänä vuonna, ks (https://www.lvm.fi/…/P…/548a0f5c-72d0-416f-9276-bdddf01733ba). Olen tyytyväinen, että paketti pysyi jollain tavalla fokusoituneena verrattuna siihen miltä välillä näytti. Yksittäiset panokset eivät ole suuren suuria, mutta voivat nytkäyttää kehitystä paljon. Sähköautojen määräaikainen hankintatuki voi nopeuttaa vuosilla sitä vaihetta, että meillä on sellainen täyssähköautojen kanta, jolle alkaa syntyä kaupallisesti palveluita ja joka alkaa kasvaa lumipalloefektin tapaan. Hinnan ohella sähköistymisen pullonkaula on latausverkko pitkän matkan ajossa. Latausverkosto on jo laajentunut viimeisen vuoden aikana yllättävänkin paljon ja nyt kehitykseen saadaan edelleen ratkaisevasti vauhtia.
Esiin puskee juuri nyt myös haaste taloyhtiöiden parkkipaikkojen kanssa, kun sähköautoja alkaa olla useampia. Tarvitaan muutoksia liittymätehoihin ja lämmitystolpille suunniteltuihin sulaketehoihin. Taloyhtiöissä uusien edelläkävijäjuttujen päättäminen ei aina suju kuin Strömsössä. Taloyhtiöratkaisuihin suunnattavan muutaman miljoonan ympärille on nyt luonteva muodostaa hanke, jossa perataan sähköverkkoyhtiöiden, rakennusmääräysten ja kaupunkien kiinteistötekniikan kysymykset, joilla taloyhtiöiden parkkipaikkalataamisen yleistymisen käytänteet saadaan nopeiksi ja sujuviksi. Muuten tästä saadaan vielä iso jumi – vaikka yölatauspaikkojen hoitamisen kokonaiskustannukset ovat murusia Suomen vuosittaisen autokaupan volyymistä.
Kehitysyhteistyöpanoksia työpaikkoihin ja naisten asemaan
Suomen suuren kuvan ohella riihessä syntyi useita ratkaisuja, jotka tukevat tavoitteitani ulkoministeriön toiminnan suuntaamisessa.
Mikään muuri ei pysäytä muuttoliikettä ennen kuin on toivoa paremmasta huomisesta lähtömaissa. Siksi panostamme lisää yhtäältä työpaikkojen luomiseen ja toisaalta naisten aseman vahvistamiseen Afrikassa ja Lähi-idässä.
Kehitysyhteistyöhön tulee ensi vuodelle lisää 9,5 miljoonaa euroa. Tästä 2 miljoonaa euroa suunnataan kumppanuusohjelmiin, jotka palvelevat sekä suomalaisyritysten kansainvälistymistä että yksityisen sektorin kehittymistä kehitysmaissa. Lisäksi ulkoministeriön muiden vienninedistämistoimien vahvistamiseen suunnataan 1,5 miljoonaa euroa.
Lisäsimme ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa Afrikan ja Lähi-idän kehitysyhteistyöhön. Lisävaroja suunnataan kestävien yhteiskuntien rakentamiseen muuttoliikkeen lähtöalueilla Afrikassa ja Lähi-idässä, korostaen naisten ja tyttöjen asemaa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä.
YK:n innovaatiokampus Suomeen?
YK:n innovaatiokampuksen saaminen Espoon Otaniemeen on nyt lähellä. se olisi hieno mahdollisuus avata uuden tekniikan yrityksellemme ovia YK:n jättihankintoihin ja tukea tehokkaiden välineiden käyttöönottoa YK:ssa.
Haemme aktiivisesti YK:n innovaatiokampuksen perustamista Suomeen ja varautuu tukemaan kampuksen toimintaa vuosina 2018-2020 2,5 miljoonalla eurolla vuosittain. Uudenlaisen keskuksen tavoitteena on nopeuttaa uutta tekniikkaa hyödyntävien innovaatioiden käyttöönottoa YK:n työssä. Suomen keskuksen painopisteitä olisivat koulutus, terveys, kiertotalous ja cleantech sekä rauha ja turvallisuus.
Täsmäpanoksia kehitysmaaliiketoimintaan ja UM:n vienninedistämiseen
Business Finland –uudistuksen yhteydessä vahvistetaan suurlähettiläiden rooli vienninedistämisen maajohtajina koko suomen apparaatin osalta. samalla tehostamme erityisesti suomalaisyritysten auttamista kansainvälisten kehitysrahoittajien hankkeisiin pääsyssä kehitysmaiden nopeasti kasvavilla markkinoilla.
Hallitus vahvistaa 2 miljoonalla eurolla kestävää talouskasvua tukevia liikekumppanuusohjelma FinnPartnershipiä ja kehitysinnovaatio-ohjelma Beamia. Ohjelmilla tuetaan suomalaisten yritysten, korkeakoulujen ja järjestöjen kumppanuuksia kehitysmaissa. tavoitteena on innovaatioiden synty ja liiketoiminnan kasvu ja kansainvälistyminen sekä suomessa että kehitysmaissa.
Lisäksi hallitus lisää 1,5 miljoonaa euroa ulkoministeriön vienninedistämispalveluiden täsmätoimiin. Mietinnässä on mm. erityinen pilotti kehitysrahoitushankkeisiin liittyvään vienninedistämiseen sekä tulosperusteisen vienninedistämisrahan käyttöönotto kentällä tapahtuvan työn vahvistamiseksi.
