Artikkelit

Kehysriihessä askeleita joustavampaan työmarkkinaan

Kaksi pitkää päivää väännettiin taas Kesärannassa – omalta osaltani pääasiassa ministereiden Lintilä ja Lindstöm kanssa työllisyystoimista. Tällä kertaa neuvoteltiin ainakin kellarissa, tornissa ja saunan verannalla…
Tärkeintä oli, että otamme päätä avaavia askeleita palkkaamiskynnyksen keventämiseen ja joustavampaan työmarkkinaan. Pitkään hierottu työaikalaki saatiin sovittua siten, että kaikilla työpaikoilla on jatkossa mahdollista käyttää työaikapankkia ja ottaa käyttöön joustotyöaika riippumatta siitä, onko nämä erikseen alan työehtosopimuksessa tai ei.

Merkittävä askel otettiin sopimalla, että yksilöperusteista irtisanomista helpotetaan lakia muuttamalla alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä, joita on noin 270 000, siis yli 90 prosenttia työnantajayrityksistä. Suomessa yrittäjän on poikkeuksellisen vaikea irtisanoa yksittäistä työsuhdetta, vaikka sukset menisivät työsuoritusten osalta pahastikin ristiin. Ja nimenomaan pienissä yrityksissä yksikin syystä tai toisesta pieleen mennyt rekrytointi voi jopa kaataa koko firman.

Pelko tästä on usein syynä, kun kyselee yrittäjiltä, miksi eivät palkkaa lisäkäsiä, vaikka töitä olisi enemmän kuin ehtii tehdä. Tästä on puhuttu pitkään, mutta jo 47 vuotta oikeuskäytäntö on ollut nykyinen. Siis selvästi tiukempi kuin useimmissa länsimaissa. Toisaalta Suomessa kollektiivinen irtisanominen (tuotannollis-taloudelliset syyt) on verrattain helppoa. Samalla kun etenemme nopeasti yksilöperusteisen irtisanomisen lakimuutoksessa, asetamme erillisen selvityshankkeen, jossa arvioidaan tasapainottavia muutoksia YT-lakiin kollektiivisen irtisanomisen osalta.

Työttömältä 18 tunnin työsuoritusta, 250 euron yrittäjätuloa tai viikon työllisyyspalveluun osallistumista edellyttävää aktiivimallia täydennetään siten, että palkkaamme TE-toimistoihin 206 henkilöä lisää tukemaan työttömien ohjaamista ja aktivointia. Valitettavasti ainakin kolmannes työttömien työnhakijoiden listoilla olevista on eri syistä lamaantunut siten, että ei lähde liikkeelle ilman henkilökohtaista tukihenkilöä. Kenenkään työikäisen ja työkykyisen kohdalla ei pidä luovuttaa.

Samalla varaamme 20 miljoonaa euroa työttömyysturvan byrokratialoukkujen purkamiseen siten, että kaikki työ olisi työttömälle kannattavaa, eikä järjestelmä potkisi päähän tukien takaisinperintöineen. Reaaliaikainen tulorekisteri luo pohjan, mutta loukkujen purkaminen vaatii myös merkittäviä muutoksia tukijärjestelmään. Tarkemmin päätökset tehdään elokuun budjettiriiheen mennessä.

Onneksi avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana kohisten, kun talous nousee! Työvoimapula on monilla aloilla kova. Samaan aikaan toisilla paikkakunnilla on saman alan työttömiä. Nostamme nyt työasuntovähennyksen lähes kaksinkertaiseksi, 450 euroon kuukaudessa, helpottaaksemme työn vastaanottamista toiselta alueelta. Tarkoitus on mahdollistaa se, että väliaikaisesti pystyy asumaan viikot yksiössä eri alueella kuin missä perheen kanssa on. Lopulta valinta on jokaisen mietittävä, mutta mahdollisuus tähän pitää kannattavasti koittaa toteuttaa.

Lopulta työllisyys on paljon kiinni siitä, onko työttömillä ajantasaista osaamista. Siksi suuntasimme 54 miljoonaa euroa nopeisiin täsmätoimiin esimerkiksi ohjelmointiosaajien ja rakennusalan osaajien muuntokoulutukseen. Myös maahanmuuttajien kielikoulutukseen satsataan – kaikki täällä asuvat kannattaa työllistää.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022

 

Start-up yrittäjälle nopea oleskelulupa

Hallitus potkaisi juuri sivuun yhden kiven, joka tukkii Suomen kiriä kasvuyrittäjyyden keskittymäksi. Annoimme eduskunnalle sisäministeri Paula Risikon esityksen, jolla ulkomaalaislakiin lisätään kasvuyrittäjyys uudeksi perusteeksi oleskeluluvan saamiselle. Vaikkapa vaihto-opiskeluvuoden tai start-up saunan valmennusjakson jälkeen Suomeen yritystä nollasta kasvattamaan jäävä tiimi ei enää lennä ulos maasta, vaan saisi oleskeluluvan Migristä nopeasti. Ehtona on Tekesin lausunto siitä, että kyseessä on uskottava kasvuyritys.

Samalla kevennetään byrokratiaa Suomessa työskentelevien ulkomaisten asiantuntijoiden kohdalla. Oleskeluluvan saisi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen vuoden sijaan kerralla kahdeksi vuodeksi. Jatkokauden hakeminen onnistuisi täysin sähköisesti, kun sormenjälkiä ei enää otettaisi uudestaan.

Loistavaa Paula!

Samaan aikaan olemme ulkoministeriön osalta nopeuttamassa Suomeen töihin rekrytoitavien asiantuntijoiden maahantulomenettelyitä. Kaikki hakemukset voi jättää sähköisesti enterfinland.fi<http://enterfinland.fi> palvelussa, biometrisiä tunnisteita voi pian jättää muuallakin kuin konsulaateissamme, kuriirien käyttöä valmiiden lupien toimittamisessa suoraan asiakkaalle selkeytetään jne. Myös pankit, verottaja, maistraatti ja KELA tekevät työtä tavoitteena minimoida fyysisen asioinnin määrä myös Helsingissä ja pääsy siihen, että yhtä tietoa kysytään vain kerran. Olemme myös päättäneet, että yritysten viranomaisasiointi pitää Suomessa onnistua aina englanniksi.

Kaikki tämä koskee suoraan melko pientä joukkoa suomalaisista. Välillinen vaikutus voi olla kuitenkin yllättävän suuri. Parikymmentä vuotta sitten Nokian nousu oli vielä mahdollista rakentaa pitkäjänteisen kotimaisen insinöörikoulutuksen tuottaman osaamispohjan varaan, aika pitkälti. 2020-luvun sirpale-Nokiat syntyvät todennäköisesti siitä, että kuningasidean ympärille kootaan nopeasti huippuosaajia ympäri maailmaa. Ne maat pärjäävät, joista tulee tällaisten kokoontumisajojen keskuksia.

Sisäministeriön tiedote: http://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomeen-suunnitteilla-uusi-startup-oleskelulupaS

Budjettiriihi – pienin askelin oikeaan suuntaan

Taas vierähti puolitoista päivää Kesärannassa ja tietysti lukuisia tunteja omalle vastuulle kokoomuksessa kuuluvien työryhmien asioissa sitä ennen ensi vuoden budjettiesityksen pohjustamiseksi. Yksin tekemällä voisi kirjoittaa budjettikirjan, joka ottaisi rohkeampia askeleita työllisyyden lisäämisessä, velkaantumisen taittamisessa, päästöjen vähentämisessä ja varmasti monessa muussakin. Suomessa asioista päätetään yhdessä. Sen huomioiden olen tyytyväinen, että taas otamme askeleita arvojeni kannalta oikeaan suuntaan.

Emme lisänneet Suomen konkurssiin menon riskiä

Lopulta oleellisinta on se, että menopuoli ei livennyt käsistä, vaikka arvio ensi vuoden verotuloista on lähes puolitoista miljardia euroa suurempi kuin keväällä. Sen sijaan määrärahataso laskee lähes puolella miljardilla vuodelle 2017 budjetoituun nähden, vaikka verotulot kasvavat tähän vuoteen nähden 4,5 prosenttia. Arvio valtion budjettitalouden alijäämästä eli velanotosta puolittuu ensi vuonna verrattuna siihen mitä vuosi sitten kuluvalle vuodelle velanotosta päätimme.

Sinivihreä verouudistus jatkuu

Palkkojen verokiilan nousu estetään keventämällä palkkaveroja 270 miljoonan eurolla lisää. Tämän rahoittamiseksi haittaveroja korotetaan noin 200 miljoonalla eurolla (lämmityspolttoaineiden vero CO2-komponenttia painottaen +45 m€, alkoholivero +100m€, tupakkavero +68m€). Siis, vaikka Vihreät hyvää varmaan tarkoittaen usein väärin kärjistävät, etenemme jälleen sinivihreän verouudistuksen tiellä: työn ja yrittämisen verot alas, haittaverot ylös. Lämmityspolttoaineiden veron nosto muuten leikkaa samalla suoraan myös paljon puhuttuja yritystukia. Sellaiseksi lasketaan myös diesel-veron ja polttoöljyn veron erotus (nehän on kemiallisesti samaa litkua).

Perhevapaauudistus saattoi liikahtaa ratkaisevasti

Talous kasvaa tällä haavaa tukevasti ja yhä vientivetoisemmin. Suuri kysymys on se, törmääkö kasvu jo tällä vaalikaudella osaavan työvoiman pulaan. Näin käy jos emme saa ihmisiä muuttamaan työpaikkojen suuntaan, osaamista päivitettyä tämän kasvukauden tarpeisiin ja tukijärjestelmää lopettamaan työn tekemisen ja teettämisen estäminen. Tällä puolella pitää tehdä vielä uutta, jotta pääsemme vähintään hallitusohjelman tavoittelemaan 72 prosentin työllisyysasteeseen vuonna 2019. Onneksi pääsimme riihen alla yksimielisyyteen ns työssäoloehto-mallista, jossa työttömiltä edellytetään työkeikkojen kautta aktiivisuuden ylläpitoa, että pysyy kiinni käytännön työelämässä. Perhevapaauudistus voisi viiden vuoden sihdillä auttaa kuromaan umpeen sitä kuoppaa, että meillä kolmekymppisten naisten työllisyysaste on selvästi Ruotsia heikompi. Se näkyy valitettavasti läpi elämän heikompina palkkoina, silppuisempina urina ja huonompina eläkkeinä. Hienoa, että uudistuksen valmistelu saatiin nyt liikkeelle. Samalla päivähoitomaksujen alentaminen tuo varhaiskasvatuksen piiriin arviolta 7000 perhettä lisää ja tukee samalla työllisyyttä.

Liikenteen sähköistyminen nopeutuu

Hallitus päätti myös toteuttaa liikenteen parlamentaarisen työryhmän puitteissa kesän aikana hahmotellut yhteensä 100 miljoonan euron täsmätoimet liikenteen päästöjen puolittamisen vauhdittamiseen seuraavina neljänä vuonna, ks (https://www.lvm.fi/…/P…/548a0f5c-72d0-416f-9276-bdddf01733ba). Olen tyytyväinen, että paketti pysyi jollain tavalla fokusoituneena verrattuna siihen miltä välillä näytti. Yksittäiset panokset eivät ole suuren suuria, mutta voivat nytkäyttää kehitystä paljon. Sähköautojen määräaikainen hankintatuki voi nopeuttaa vuosilla sitä vaihetta, että meillä on sellainen täyssähköautojen kanta, jolle alkaa syntyä kaupallisesti palveluita ja joka alkaa kasvaa lumipalloefektin tapaan. Hinnan ohella sähköistymisen pullonkaula on latausverkko pitkän matkan ajossa. Latausverkosto on jo laajentunut viimeisen vuoden aikana yllättävänkin paljon ja nyt kehitykseen saadaan edelleen ratkaisevasti vauhtia.

Esiin puskee juuri nyt myös haaste taloyhtiöiden parkkipaikkojen kanssa, kun sähköautoja alkaa olla useampia. Tarvitaan muutoksia liittymätehoihin ja lämmitystolpille suunniteltuihin sulaketehoihin. Taloyhtiöissä uusien edelläkävijäjuttujen päättäminen ei aina suju kuin Strömsössä. Taloyhtiöratkaisuihin suunnattavan muutaman miljoonan ympärille on nyt luonteva muodostaa hanke, jossa perataan sähköverkkoyhtiöiden, rakennusmääräysten ja kaupunkien kiinteistötekniikan kysymykset, joilla taloyhtiöiden parkkipaikkalataamisen yleistymisen käytänteet saadaan nopeiksi ja sujuviksi. Muuten tästä saadaan vielä iso jumi – vaikka yölatauspaikkojen hoitamisen kokonaiskustannukset ovat murusia Suomen vuosittaisen autokaupan volyymistä.

Kehitysyhteistyöpanoksia työpaikkoihin ja naisten asemaan

Suomen suuren kuvan ohella riihessä syntyi useita ratkaisuja, jotka tukevat tavoitteitani ulkoministeriön toiminnan suuntaamisessa.

Mikään muuri ei pysäytä muuttoliikettä ennen kuin on toivoa paremmasta huomisesta lähtömaissa. Siksi panostamme lisää yhtäältä työpaikkojen luomiseen ja toisaalta naisten aseman vahvistamiseen Afrikassa ja Lähi-idässä.

Kehitysyhteistyöhön tulee ensi vuodelle lisää 9,5 miljoonaa euroa. Tästä 2 miljoonaa euroa suunnataan kumppanuusohjelmiin, jotka palvelevat sekä suomalaisyritysten kansainvälistymistä että yksityisen sektorin kehittymistä kehitysmaissa. Lisäksi ulkoministeriön muiden vienninedistämistoimien vahvistamiseen suunnataan 1,5 miljoonaa euroa.

Lisäsimme ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa Afrikan ja Lähi-idän kehitysyhteistyöhön. Lisävaroja suunnataan kestävien yhteiskuntien rakentamiseen muuttoliikkeen lähtöalueilla Afrikassa ja Lähi-idässä, korostaen naisten ja tyttöjen asemaa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä.

YK:n innovaatiokampus Suomeen?

YK:n innovaatiokampuksen saaminen Espoon Otaniemeen on nyt lähellä. se olisi hieno mahdollisuus avata uuden tekniikan yrityksellemme ovia YK:n jättihankintoihin ja tukea tehokkaiden välineiden käyttöönottoa YK:ssa.

Haemme aktiivisesti YK:n innovaatiokampuksen perustamista Suomeen ja varautuu tukemaan kampuksen toimintaa vuosina 2018-2020 2,5 miljoonalla eurolla vuosittain. Uudenlaisen keskuksen tavoitteena on nopeuttaa uutta tekniikkaa hyödyntävien innovaatioiden käyttöönottoa YK:n työssä. Suomen keskuksen painopisteitä olisivat koulutus, terveys, kiertotalous ja cleantech sekä rauha ja turvallisuus.

Täsmäpanoksia kehitysmaaliiketoimintaan ja UM:n vienninedistämiseen

Business Finland –uudistuksen yhteydessä vahvistetaan suurlähettiläiden rooli vienninedistämisen maajohtajina koko suomen apparaatin osalta. samalla tehostamme erityisesti suomalaisyritysten auttamista kansainvälisten kehitysrahoittajien hankkeisiin pääsyssä kehitysmaiden nopeasti kasvavilla markkinoilla.

Hallitus vahvistaa 2 miljoonalla eurolla kestävää talouskasvua tukevia liikekumppanuusohjelma FinnPartnershipiä ja kehitysinnovaatio-ohjelma Beamia. Ohjelmilla tuetaan suomalaisten yritysten, korkeakoulujen ja järjestöjen kumppanuuksia kehitysmaissa. tavoitteena on innovaatioiden synty ja liiketoiminnan kasvu ja kansainvälistyminen sekä suomessa että kehitysmaissa.
Lisäksi hallitus lisää 1,5 miljoonaa euroa ulkoministeriön vienninedistämispalveluiden täsmätoimiin. Mietinnässä on mm. erityinen pilotti kehitysrahoitushankkeisiin liittyvään vienninedistämiseen sekä tulosperusteisen vienninedistämisrahan käyttöönotto kentällä tapahtuvan työn vahvistamiseksi.

Turusta pienikin ponnistaa

Kävin Turussa. Bayerilla (lääketehdas tuottaa vientiin menevää >700m€/v Turussa) ja Mayerilla (Turun telakalla täysi tilauskanta 2024 asti) oli kiinnostava keskustella siitä, miksi nämä saksalaiset ovat nyt löytäneet Suomen ja missä on pullonkauloja. (linkin takana kommenttejani)

Muuten, Turun telakan ihmeestä puhuu puoli Suomea ja syystä. Samalla terveyssektorin nousua on harva huomannut. Silti tässä on kymmenessä vuodessa käynyt niin, että mobiilitekniikan sijaan nimenomaan terveysteknologia on Suomen high-tech viennin suurin erä. Lääkkeiden vientikin on kasvanut roimasti, pääosin nimenomaan Bayerin kautta. Turussa Bayer tekee itse asiassa vuositasolla kaksi kertaa enemmän liikevaihtoa kuin telakka. Sekin on siis strategisen tärkeää, miten Suomen huipputason lääketieteellinen tutkimus, ainutlaatuiset terveystieto- ja geenipankit sekä insinööriosaaminen saadaan riittävin panoksin yhteen, jotta onnistumme skaalaamaan myönteisen harppauksen tällä rintamalla mahdollisimman suureksi.

Isojen firmojen rinnalla oli jälleen kiinnostava ajatustenvaihto osana “Suomesta pienikin ponnistaa” -konseptiamme, missä tapaan aina eri kaupungeissa käydessäni, yleensä lounaan merkeissä, kymmenkunta vientiin tähtäävää pk-yrittäjää. Pullonkauloiksi miellettiin useimmiten ensimmäisten ulkomaisten asiakkuuksien löytäminen, etabloitumisen vaatimien investointien rahoittaminen ja osaamisen hankkiminen esim kansainvälisen kehitysrahoituksen hyödyntämiseen. Näissä auttamiseen panostamme Business Finland -uudistuksessa sekä ulkoministeriön uusilla kauppaa ja kehitystä yhdistävillä välineillä. Samalla oli kannustava kuulla kommenttia, että suomalaisilta suurlähettiläiltä oli saatu entistä sitoutuneempaa palvelua käytännön yritystoimintaan viimeisen puolen vuoden aikana! Hyvä jos teeman korostaminen alkaa hieman tuntua.

Ulkomaankauppaministeri Mykkänen: “Osaavan työvoiman riittävyys arveluttaa ulkomaalaisia investoijia”

Bayer Turku

Meyer telakalla toimitusjohtaja Jan Meyerin kanssa

Tuloksia hallituksen puoliväliriihestä

Demokratia on kompromisseja, mutta oli tässä hallituksen puoliriihessä järkeäkin, mm

Työttömyysloukut:
– Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen niin, että 6700 perhettä maksuttomuuden piiriin ja maksut laskevat keskituloisilla –> Kaikki mukana olleet hyväksyivät arvion 4200 työllisen lisäyksestä eli samalla myös sen eräiden kiistämän faktan, että kotona pitkään olemisessa ei ole kysymys aina vapaasta valinnasta vaan siitä, että saatavilla olevia töitä ei ole aina varaa ottaa vastaan, kun päivähoitomaksut, verot ja tuet…
– Asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto ja asumistuen kehitys sidotaan elinkustannuksiin vuokraindeksin sijaan –> asumistukimenot ovat yli 2-kertaistuneet 2010-luvulla, valuvat rajusti neliöhintoihin ja johtavat loukkuun, jossa töitä ei ole varaa ottaa vastaan.
– Aloitetaan valmistelu lyhytkestoiseen työhön liittyvien tukien takaisinperintäriskien, ammattipätevyysrajojen, työttömän omaehtoisen koulutuksen ehtojen sekä itsensä yrittäjäksi työllistävien ansiosidonnaisen jatkumisen sääntöjen helpottamiseksi.
– Pitkästä työttömyydestä työllistyvän ulosottoa lievennetään –> yllättävän tärkeä, koska noin neljännes työttömistä on ulosoton piirissä ja silloin se pitkälti määrittää työttömyysloukun.

Yrittäjyys ja palkkaamiskynnys:
– Laki yksityishenkilön konkurssista –> Suomessa on yksi maailman ankarimmista konkurssilainsäädännöistä, joka on yksi syy matalampaan kasvuriskien nälkään verrattuna jenkkeihin tai vaikka moniin Euroopan maihinkin. Riskinoton nälän lisääminen on tärkeimpiä pullonkauloja työllistävään kasvuun.
– Siirrytään palkkatuesta palkkatukikorttiin, jossa työttömällä hakijalla on jo työhaastattelussa taskussa palkkatuki eikä niin että sitä ehkä saattaa saada jos työnantaja ensin sitoutuu tapaukseen ja käyttää aikaa
– Valmistellaan paketti työnantajan suunnittelu- ja raportointivelvoitteiden keventämiseksi –> hyvää tarkoittavia pakollisia suunnitelmia ja raportteja on kymmenkunta ja yrittäjiltä tulee ymmärrettävästi palautetta että nostaa rimaa palkata ketään kun joutuu raporttirumbaan

Osaaminen, innovaatiot, uudistuminen:
– Tekesille 70 miljoonaa ja Suomen Akatemian kautta tutkimukseen 50 miljoonaa yhteensä vuosina 2018&19 määrärahoina sekä runsaat pääomitukset. Boostaamme mm matalan kynnyksen innovaatio- ja kansainvälistymissetelien määrärahoja yrityksille.
– Talent Boost -ohjelma, jonka kautta mm start-up yrittäjien ja ulkomaisten osaajien helpotettu maahantulo, kansainvälisten koulujen riittävyys ja Suomi-100 päätös siitä, että yritysten viranomaisasiointi on Suomessa mahdollista myös englanniksi –> jälkimmäinenkin on muutoksena pieni mutta tärkeä signaali esim Brexitin ja Trumpismin alla start-up tiimien sijoituspaikkoja miettiville enkeleille ja innovaattoreille
– 100 miljoonaa euroa yhteensä vuosille 2018-21 fossiilivapaan energian uuden tekniikan hankkeisiin. –> Erityisesti tarpeen päästöttömien ajoneuvojen nopeamman läpimurron tekemiseksi, jotta liikenteen päästöt saadaan puolitettua 2030 mennessä.

Lisäksi oli hyvä, että kykenimme korjaamaan hieman kehitysyhteistyön panoksia (+3m€ 2018 ja +6m€ 2019) ja metsiensuojeluohjelma Metson panoksia (+5m€/v).

Mutta turha väittää, että maailma olisi valmiiksi tullut…
– Iso kuvahan on se, että vientikysyntä ja investointihalukkuus ovat ekaa kertaa viiteen vuoteen viriämässä. Mutta työllisten määrä nousee ennusteen mukaan vain 70,5 %-yksikköön tavoitellun 72 %:n sijaan 2019 mennessä. Työllisten määrä on ratkaiseva palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitukselle. Jos emme pääse lähemmäs Ruotsin ja Saksan (n 75%) tasoja olemme pulassa 2020-luvulla, kun runsaasti hoivaa tarvitsevien yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa rajusti. –> Kannustinloukuissa ja palkkaamiskynnyksen alentamisessa tarvittaisiin paljon tuntuvampia keinoja. Taistelu jatkuu.
– Erityisesti jäi harmittamaan, ettei yritystukien suuntaamisessa passiivisista, paljolti fossiilienergian käyttölaskua pehmentävistä tuista uudistaviin ja innovaatioita tukeviin päästy vielä ratkaisuun vaikka pari kertaa oltiin tosi lähellä –> Työ jatkuu kohti elokuun budjettiriihtä.
– Valtion menojen osalta luvut saatiin siihen asentoon, että 4 miljardin euron säästötavoitteessa sinänsä pysytään. Ns. liikkuva jakovara meni kuitenkin jakoon reippaasti tulkiten. Välystä yllätyksiin on vähän. Voi olla, että kymmenen vuoden päästä kysytään, miksi me emme uskaltaneet kääntää valtiontaloutta ylijäämäiseksi nopeammin… –> Ikävän tiukkaa linjaa tarvitaan jos lapsiltamme kysytään.

Valtioneuvosto: Hallitus sopi uusista panostuksista kasvuun ja työllisyyteen

Ministeri Mykkänen: Rohkeita päätöksiä tai suurtyöttömyys

Huomioita revolverihaastatteluna työllisyydestä ja vähän Venäjästäkin:
– Yhteiskunta on työttömälle todella tyly, jos lisätyöntekijän täytyy käytännössä synnyttää yrittäjälle vähintään 3000 euron lisämyynti/kk (sis ALV), jotta yrittäjä voi tarjota sellaista palkkaa, mikä sinulla työttömänä olisi varaa ottaa vastaan, ettet joudu pulaan tukien, palvelumaksujen ja verojen muuttuessa.
– Kiistelyn ja syyttelyn sijaan tarvitsemme isänmaalliset talkoot työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi: SDP:n Antti Rinteen työllistämisseteli, SAK:n ehdotus sovitellun päivärahan maksamisesta myös kokoaikaiseen työhön ja mun pohdiskelut yrittävät ratkaista kaikki samaa ongelmaa: työsuhteen rima on nyt niin korkealla, että tuomitsemme ison osan toinen toisistamme pitkään työttömyyteen.

Kokoomuksen eväitä investointien kannustamiseen verotuksessa

Eilen syntyi keskustelu yritysverotuksesta valtion ensi vuoden budjettiin liittyen. Oikein hyvä, että ollaan asian äärellä! Budjettiriiheltä tarvitaan kasvutoimia. Niukkoina aikoina paukut on myös osattava käyttää oikein. Tässä muutama huomio, miltä pohjalta kokoomuksen ministeriryhmässä rakentaisimme ratkaisua:

1) Suomeen investoimisen verotusta on syytä keventää. Tarve koskee erityisesti yrityksen tulorahoituksella tai omistajien pääomalla investoimista, jota verotamme nykyisin selvästi rajummin kuin velkavetoista kasvua. Pankit ovat sääntelyn tiukennuttua hyvin varovaisia luotottamaan pieniä yrityksiä, joihin suurin osa työpaikoista syntyy. Siksikin omistajan riskinoton merkitys Suomen uusiutumiselle ja työllisyydelle on kasvussa.

2) Verotuksen on oltava yksinkertaista. Kannustimien hyödyntäminen ei saa vaatia verokonsultin käyttöä. 1980-luvulla Suomessa oli paljon erilaisia verotuksen vähennyksiä yrityksille. Niistä luovuttiin ja siirryttiin kiitellen suoraviivaisempaan yritysverotukseen. Omilla varoilla tehtyjen investointien epäreilua verokohtelua olisi periaatteessa yksinkertaisinta oikaista esim soveltamalla eräänlaista korkovähennystä kaikkeen yhteisöverotettavaan tuloon (ns. ACE-malli) tai poistamalla yrityksen velkojen korkovähennysoikeus ja laskemalla yhteisöveroa vastaavasti (ns. CBIT-malli). Näitä käsitellään Vatt:in elokuussa julkistettavassa analyysissä. Sen täytyy olla pohjalla, kun hallitus päättää. Valintaa ei pidä tehdä huutoäänestyksellä, vaan vaikuttavuuden perusteella.

3) Onko tärkeämpää tehdä äkkiä jotain heti vuoden vaihteesta voimaan vai kerralla kuntoon vuotta myöhemmin? Väitän, että jokainen investoimista miettivä yrittäjä vastaisi, että tehkää nyt sellainen ratkaisu, joka kestää vuosia pystyssä. Tämän myöntänee myös Mikael Pentikäinen? Poukkoilua on nähty ja se ei synnytä mitään. Edellinen hallitus sääti muutamaksi vuodeksi T&K-vähennyksen ja tuplapoistot. Tarkoitus hyvä, tulokset laihoja. Lyhyet kokeilut eivät yleensä yritysverotuksessa toimi, koska kestäviä investointeja tehdään pitkäjänteisesti.

–> Kokoomus on valmis harkitsemaan kaikkia keinoja, joilla luodaan Suomeen uutta työtä. Yritysten kannustaminen kasvuun, työllistämiseen ja uusiin investointeihin on tässä avainasemassa. Hallitus on ohjelmassaan sopinut, että selvitetään yrityksen verotettavasta tulosta tehtävä varaus investointien edistämiseksi. Jos hallituksessa yhdessä arvioidaan, että juuri investointivaraus olisi tähän tehokkain keino, niin Kokoomus on siihen ilman muuta valmis.

–> Verouudistuksissa on pidettävä mielessä julkisen talouden tilanne. Ylivelkaantuva maa ei houkuttele investointejakaan. Hallituksen tavoitteena on taittaa julkisen velan suhde kokonaistuotantoon vaalikauden loppuun mennessä. Esimerkiksi Ruotsin mallin mukainen investointivaraus, jota Keskusta lehtitietojen mukaan ehdottaa otettavaksi käyttöön myös Suomessa, maksaisi VM:n vero-osaston karkean arvion mukaan jopa kuusi miljardia euroa vuoteen 2022 mennessä, jopa yli miljardi euroa vuositasolla. Näin suuren kasvupanoksen käyttäminen on hutiloinnin sijaan harkittava tarkkaan.

Kai Mykkänen “Kokoomuksen uusi ministerikasvo” (A-Studio 22.6.16)

Ministeri Mykkänen – Valtioneuvoston tiedotustilaisuus 22.6.16