Artikkelit

Askel osaamisen, työn ja päästöttömyyden suuntaan – turvallisuutta unohtamatta

Kaksi vuorokautta Kesärannassa on ohi ja Suomen valtiolla hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle valmis. Demokratia on monikärkistä sähläämistä, mutta isossa kuvassa riihen punainen lanka osoittaa oikeaan suuntaan.

Kannustetaan töihin ja yrittämiseen, ei saastuttamiseen

Pienituloisten tuloverotusta kevennetään ja vastaavasti haittaveroja korotetaan – molempia 100 miljoonalla eurolla. Kompromississa kevennyksistä osa menee etuuksien veroihin ja korotuksista osa alkoholiin sekä limsoihin. Mutta pääosa kevennyksistä menee työn verotukseen ja noin 40 miljoonalla isketään nimenomaan hiilipäästöihin. Jälkimmäisestä periaatteellisesti tärkeä on, että nyt uskalletaan nostaa myös veroa turpeen polttoon, joka on pitkään ollut vapaamatkustaja polttoaineiden päästöveroissa. Tästä linjasimme Kokoomuksessa viikko sitten.

Muiden kuin fossiiliautojen valitsemista autokaupassa helpotetaan jatkamalla nollapäästöisten autoveron keventämistä ja osoittamalla 6 miljoonaa euroa sähköllä, kaasulla ja etanolilla kulkevien autojen hankintatukiin.

Yrittäjältä poistuu yksi este työllistää omaisiaan, kun heidät lasketaan jatkossa palkansaajan ansioturvaan irtisanomistilanteissa. Osaajien start-up yrityksiin palkkaamisen kannalta tärkeä osakkeiden käyttäminen palkkana tehdään verotuksessa edullisemmaksi. Piensijoittajien osakesäästötilillä kannustetaan siirtämään euroja käyttötileiltä kansankapitalismiin tavoitteena, että suurin osa suomalaisista myös omistaisi suomalaisia yrityksiä suoraan.

Pääsimme viimein sopuun jo kehysriihessä pitkään väännetystä mallista, jolla yksi keskeinen työttömien lannistusloukku poistuu: jatkossa työttömyystuella osittaiselle palkkatyölle siirtyvän saama työttömyystuki sovitellaan aina samassa kuussa kuin palkkakin maksetaan ja sitä edeltävinä kuukausina ei tarvitse pelätä tukien keskeytymistä. Tämä byrokratialoukku on saanut syystä huonon maineen ja ehkäissyt tehokkaasti osa-aikaisiin tai alle kahden viikon kokoaikaisiin keikkaduuneihin tarttumista työttömien parissa.

Suomeen tulo sujuvaksi töihin muuttaville

Sovimme tekevämme tarvittavat muutokset, että työperäisen oleskeluluvan jono puristetaan 2 kuukauteen nykyisestä 8 kuukaudesta ensi vuoden loppuun mennessä. Osana sujuvoittamista saatavuusharkinta kohdennetaan ensimmäiseen Suomessa solmittavaan työsuhteeseen. Toivottavasti samalla vähennetään hyväksikäytön riskiä vahvistamalla Suomessa jo työskentelevän ulkomaalaisen tasavertaista asemaa laillisilla työmarkkinoilla, kun hän ei ole yksinomaan yhden työnantajan ja työtehtävän varassa.

Selkeytimme linjaustamme myös humanitäärisen maahanmuuton osalta. Pyrimme siihen, että turvaa tarjotaan suoraan kriisialueilla ja sieltä käsin turvaan hakeville rajojen yli tapahtuvan turvapaikan haun sijaan. Linjasimme, että hallitus varautuu myös tarkastelemaan pakolaiskiintiön kokoa uudelleen, mikäli EU:ssa pystytään toimeenpanemaan toimia, joilla turvan hakua siirretään yhteisiin keskuksiin.

Hädän alta Suomeen tulevien kotouttamisessa sovimme muutoksista, joilla työnhaku- ja vastaanottovelvoite on nykyistä aukottomammin voimassa ensimmäisestä päivästä lähtien. Uskon vahvasti, että useimmille tulijoille nopea työllistyminen on tärkeintä kotoutumista. Pitää visusti välttää tilanne, että työnhakuvelvollisuus katkeaa tarpeettoman pitkillä kotouttamiskoulutuksen jaksoilla. Kotoutetaan töihin, ei työttömäksi.

Itämeri kuntoon

Hellekesä auttoi siinä, että Itämeren ravinnekuorman vähentämiseen saatiin käynnistettyä kolmivuotinen 45 miljoonan euron hanke. Tästä lapioidaan erityisesti ensiapuna kipsiä ja kalkkia riskipeltoihin sitomaan ravinnevalumaa pikaisesti. Erityisen tärkeänä pidän kuitenkin sitä, että samalla sovimme jouluun mennessä selvitettäväksi lain, jolla lannoitteen myyjät velvoitettaisiin myymään vuodessa tietty osuus ylijäämälannasta jalostettavia ravinteita. Tämä iskisi ravinneylijäämien kuumimpaan kohtaan eli lannan yliläjitykseen tavalla, joka ei ajaisi eläintiloja ahdinkoon vaan loisi heille uuden myytävän hyödykkeen.

Sovimme, että sekoitevelvoitteen vaihtoehtona selvitetään myös muut samaan maaliin pelaavat toimet sisältäen peltojen ravinnerajojen tarkistamisen. Yhteinen maali on, että maanviljelyn fosfori kiertäisi Suomen sisällä sen sijaan, että sitä ostetaan vuosittain ulkoa ja osa siitä valuu vesiin.

Turvallisuudessa paukkuja ennaltaehkäisyyn

Sovimme lisämäärärahasta, jolla voimme palkata noin 30 uutta lähiöpoliisia. Tarkoitukseni on käynnistää hanke, jossa panostamme uudella tavalla valittujen lähiöiden ennaltaehkäisevään työhön. Keskeistä on, että poliisi on alueella arkisesti läsnä ja tekee tiiviisti työtä yhdessä opettajien, lastensuojelun, nuorisotyöntekijöiden ja eri yhteisöjen kanssa. Tärkeimmät työvälineet näissä tehtävissä ovat korvat ja suu.

Lisäksi sovimme lisärahoituksesta, jolla varmistetaan poliisin palvelu vasteaikojen kannalta haasteellisilla pitkien välimatkojen alueilla.

Lopulta suomalaisten vaurauden ratkaisee osaaminen ja innovaatiot

Viiden vuoden tähtäimellä tärkein yksittäinen päätös oli varmaankin se, että puristimme kasaan toista sataa miljoonaa euroa uutta lisärahaa tuotekehitykseen, tutkimukseen ja nopeaan ammatilliseen koulutukseen. Tämä tehtiin samalla, kun valtion ensi vuoden alijäämää pystyttiin lopulta jopa laskemaan kuukauden takaisesta valtiovarainministeriön ennusteesta. Kokonaisuutena julkinen talous näyttää nyt kääntyvän ylijäämäiseksi 2020. Toki meidän on joka päivä tehtävä töitä sen eteen, että seuraava hallitus osaisi ja haluaisi lopettaa velkaantumisen myös valtion osalta ensi vaalikauden ensimmäisessä budjetissa. Nyt nousukauden harjalla sen täytyy olla mahdollista.

Raja pitää – öljyturvallisuus mietityttää

Olipa hyödyllinen mutta myönnettäköön, että myös mieltä virkistävä, irtiotto arjesta tutustua vuorokausi Rajavartiolaitoksen päätehtäviin.

Aloitimme Pohjois-Euroopan monipuolisimmalta rajavartio- ja pelastusalus Turvalta näkökulmana merellinen turvallisuus. Se taitaa lopulta olla myös se lyhyellä aikavälillä huolettavin riski: tilastollisten mallien mukaan nykyisillä valtavilla alusmäärillä pitäisi muutama öljyonnettomuus vuodessa sattua! Onneksi suurta tankkerionnettomuutta ei ole vielä jouduttu kokemaan. Merkittävä kiitos kuuluu Suomen viranomaisille, jotka ovat toistaiseksi ehtineet herättämään ja ohjaamaan oikeille urille myös inhimillisistä virheistä kehkeytymään lähteneet tilanteet. Vakaviakin läheltä piti -tilanteita kuitenkin sattuu joka vuosi. Kyse ei ole enää laivojen laitteista saati valvontajärjestelmän kyvyistä, vaan siitä, että osassa laivoja miehistö ei ole millään tavalla jäämerenkulun tehtävien tasalla. Tarvittaisiin Itämeri-ajokortti ennen kuin tänne haavoittuvalle karikkoiselle merelle saisi purjehtia. Oikea foorumi asian edistämiseksi olisi kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO.

Merellisistä maisemista siirryimme tutustumaan vartiolentolaivueeseen. Koneita käytetään pääosin rajavalvontaan, mutta lähes viidesosa laivueen tehtävistä käytetään muiden viranomaisten tukemiseen. Rajavartiolaitoksen lentokoneita ja helikoptereita voidaan kutsua esimerkiksi pelastustoimen avuksi metsäpalojen sammutukseen ja meripelastukseen, terveydenhoidon avuksi kiireellisiin ensihoitokuljetuksiin tai poliisin avuksi kadonneiden etsintään. Hyvien varusteiden avulla koneita pystyisi myös käyttämään öljyntorjunnassa esimerkiksi paikantamaan merestä öljylauttojen paksuimmat esiintymät.

Itärajalla tutustuimme niin automaattiseen kuin jalka- ja koirapartioiden suorittamaan rajavalvontaan. Moraali ja menetelmät ovat priimaa. Raja on rauhallinen, mutta pitää varautua vaikeampaankin, ja pitää yllä rajan miesvahvuutta. Viime vuonna itärajalle lisättiin määrärahat 55 uuteen rajavartijaan.

Oli ilahduttavaa kuulla, että raja- ja merivartiokoulu vetää hyvin nuoria opiskelijoita ja että asevelvollisuusikäiset ovat löytäneet erikoisrajajääkärikoulutuksen, jota on tituleerattu yhdeksi Suomen vaativimmista varusmiespalveluksista.

Lopuksi käytiin Helsinki-Vantaalla rajatarkastusten näkymää läpi. Huikea viidenneksen vuosikasvu lentokentän matkustajista näyttää tällä haavaa jatkuvan. Nopeimmin lisääntyy aasialaisten kauttakulkijoiden määrä. Heidän kohdallaan automaattinen passintarkastus ei ole vielä mahdollinen. Lennon vaihdon nopeus on keskeinen tekijä lentokenttien välisessä kilpailussa joten siihen panostaminen on tuottoisa investointi. Vahvistamme lentoaseman rajatarkastushenkilöstöä ensi vuonna 20 ihmisellä. Vuosina 2018–2021 on Helsinki-Vantaan lentoasemalle tarkoitus palkata yhteensä 45 uutta rajavartijaa.

Oli ilo nähdä Helsinki-Vantaan kentällä demoa siitä, miten EU:ssa sovittu uusi matkustajatietojärjestelmä PNR tulee helpottamaan riskihenkilöiden tarkastamista jatkossa. Kevään ajan tämä PNR-direktiivi on pyörinyt mielessä lähinnä budjettimurheena kulujensa kautta.

Pidemmällä aikavälillä toiminta niin lentoasemalla kuin itärajalla vahvistuu automaattisella valvonnalla hahmotunnistusta myöten. Helsinki-Vantaan suurinvestointien myötä meillä on mahdollisuus rakentaa ensimmäisten joukossa järjestelmää, joka korvaisi luukulla tapahtuvan tarkastuksen myös EU:n ulkopuolisilta kansalaisuuksilta.

Turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuudesta syytä huolehtia

Suomeen on viimeisen kolmen vuoden aikana saapunut yli 40 000 turvapaikanhakijaa eli selvästi enemmän kuin vastaavalla jaksolla kertaakaan aiemmin. Tilanne ja hakijoiden oikeudet herättävät ymmärrettävästi voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Kansainväliseen suojelun on perustuttava hakijan henkilökohtaiseen uhkaan kotimaassaan tai siihen, että kotimaa todetaan niin vaaralliseksi, että sinne ei tällä hetkellä palauteta ketään. Parempi elintaso ei voi olla turvapaikan peruste. Euroopan rajoilla olevat elintasokuilut, asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät valitettavasti voi toimia yhtä aikaa. Samalla kun kansainvälisen suojelun kriteerit on pidettävä kirkkaina, meidän on myös pidettävä huolta turvapaikanhakijoiden oikeudenmukaisesta kohtelusta ja oikeusturvan toteutumisesta.

Tiedot hakijoiden taustasta tai tilanteista lähtömaissaan ovat usein epävarmoja tai vajavaisia. On selvää, ettei mikään koneisto selviä käsittelystä virheittä, kun ei niin tapahdu helpommissa lupaprosesseissakaan. Mutta ihmisen hakiessa kansainvälistä suojelua, voi kyse olla elämästä ja kuolemasta. On tärkeää, että hakijat voivat luottaa muutoksenhakuun tuomioistuimessa silloin, kun on aidosti perusteita arvioida onko Maahanmuuttoviraston käsittelyssä ollut puutteita. Laadunvalvonta ei voi kuitenkaan perustua liikaa tuomioistuimiin. Tehtävämme on myös varmistaa, ettei varsinaisessa turvapaikkaprosessissa ole heikkoja kohtia, jotka aiheuttaisivat systemaattisesti virheitä oleskelulupapäätöksiin.

Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto tekevät nyt pyynnöstäni erillisen analyysin turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisesta turvapaikan haun eri vaiheissa. Toisaalta analysoidaan hakijoiden profiilin, lainsäädännön ja käytetyn maatiedon muutosten sekä myönnettyjen oleskelulupien osuuden kehitystä koko hakijajoukon tasolla pohjaksi keskustelulle siitä, mitkä tekijät selittävät viime vuosien muutoksia. Toisaalta analysoidaan otosten kautta syvemmin prosessin kulkua. Olennaista on esimerkiksi se, että hakijat saavat puhuttelussa tuotua esiin olennaiset asiat, ne tulkataan sekä kirjataan oikein ja uhan olemassaolo punnitaan päätöksissä oikeudenmukaisesti.

Kesäkuussa järjestämme yhdessä oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa seminaarin, jossa Migrin prosesseja koskeva analyysi toimii yhtenä pohjana keskustelulle. Mikäli säädöksissä todetaan täsmentämisen tarpeita, niistä on tarkoitus tehdä johtopäätöksiä niin, että voimme tehdä muutoksia vielä tällä vaalikaudella.

Minulle on esitetty vaatimuksia turvapaikanhakua koskevan ulkoisen arvioinnin tilaamisesta. En sulje pois mahdollisuutta teettää myös riippumaton ulkoinen arviointi. Tällaisen työn teettäminen kuitenkin veisi valitettavasti eri vaiheineen vähintään vuoden. Haluamme tarkentaa tilannekuvaa ja tehdä mahdollisia täsmennyksiä jo tänä vuonna. Samalla saamme myös paremman kuvan siitä, minkälainen ulkoinen arviointi voisi mahdollisesti myöhemmin palvella kehittämistä parhaiten.

Sisäministeriössä turvataan poliisin toimintakykyä ja Helsinki-Vantaan roolia Pohjois-Euroopan lentohubina

Tämä hallitus on pysäyttänyt poliisien määrän vähenemisen. Nyt poliisin määrärahoja täydennetään vajaalla 20 miljoonalla eurolla, jonka myötä pystymme hieman kasvattamaan poliisien määrää noin 7200 poliisin tasolle ensi vuonna.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on iloinen haaste. Sieltä pääsee yhä useampaan paikkaan, kun yhä useampi lentoyhtiö käyttää Helsinkiä vaihtoasemana erityisesti Aasian ja Euroopan välisillä lennoilla. Sujuva rajatarkastus on keskeinen osa kilpailua ja siihen panostaminen on kannattava investointi myös Suomen valtiolle. Tähän satsataan Rajavartiolaitoksen saamista lisämäärärahoista kasvava osa. Työtä sujuvuuden varmistamiseksi kyllä riittää edelleenkin, mikäli matkustajamäärät kasvavat nykyistä vauhtia.

Sisäisen turvallisuuden menokehyksestä tarkemmin

Kun läheinen satuttaa

Espoon Järvenperässä avattiin eilen yksi neljästä vuoden 2018 aikana perustettavista uusista turvakodeista. Yhteensä vuoden 2018 aikana turvakotiverkoston perhepaikkojen määrä nousee 143:sta noin 180 paikkaan. Resurssien lisääminen turvakoteihin on positiivinen asia. Samalla toimen tarpeellisuus osoittaa valitettavalla tavalla sen, ettei perheväkivallan määrää ole Suomessa saatu vähenemään ja sen ehkäisemiseksi tarvitaan edelleen aktiivisia toimia. Naisista noin joka kolmas on tutkimusten mukaan joutunut kokemaan nykyisen tai entisen kumppaninsa kohdistamaa väkivaltaa.

Tämä on muuten hyvän turvallisuuskehityksemme musta piste, jossa tarvitaan ryhtiliike. Kaikelle perheväkivallalle pitäisi olla yhteiskunnassa nollatoleranssi. Perheväkivaltaa ei ole vain fyysinen väkivalta, vaan kaikki yhden perheenjäsenen toiseen kohdistama fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen, taloudellinen, kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta tai laiminlyönti sekä myös väkivallalla uhkailu. Esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen voi olla perheväkivaltaa. Parisuhteen päättymisen jälkeen perheväkivalta voi jatkua vainoamisena rajoittaen huomattavastikin uhrin elämää.

Usein väkivalta alkaa yhdellä muodolla, mutta lisääntyy ja monipuolistuu nopeasti. Turvakoti on viimeinen oljenkorsi perheväkivallan uhreille siinä vaiheessa, kun tilanne on eskaloitunut. Tilanteeseen ajaudutaan pikkuhiljaa ja häpeän tunne ja pelko voi estää uhria hakemasta apua. Varhainen puuttuminen on kaiken avain ja usein tarvittaisiin ulkopuolista väliintuloa, jotta kierre saadaan katkaistua tarpeeksi ajoissa.

Turvakotien lisääminen on vain yksi 46 toimenpiteestä Istanbulin sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimenpidesuunnitelmasta, joka on laadittu yhteistyössä eri ministeriöiden kesken. Sisäministeriössä pyrimme varmistamaan sen, että poliisit reagoivat tarpeeksi tehokkaasti perheväkivaltatilanteisiin, kaikista perheväkivaltarikoksista tehdään perusteellinen esitutkinta ja perheväkivaltatapauksista kirjataan rikosilmoitus, vaikka uhri ei ilmoitusta haluaisikaan.

Useat muut keskeiset toimet liittyvät koulutuksen lisäämiseen. Poliisihallinto lisää ensinnäkin tietoisuutta uhrin sensitiivisestä kohtaamisesta. Luottamuksellisen suhteen syntyminen on edellytys laadukkaalle rikosprosessille ja sille, että uhri uskaltaa kertoa tapahtuneesta eikä uudelleen uhriudu rikosprosessissa. Toiseksi poliisin osaamista lisätään uhrin traumakäyttäytymisen tunnistamisessa, jotta uhrin kertomusta osataan tulkita eikä arvioida virheellisesti. Kolmanneksi lisätään poliisien koulutusta uhridirektiivin edellyttämästä uhrin suojelutarpeen arvioinnista. Arviointimenettelyn tarkoituksena on hyvissä ajoin tunnistaa suojelutarve ja määrittää uhrin esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä tarvitsemat erityiset suojelutoimenpiteet. Lisäksi on tarpeen kehittää perheväkivaltatilanteiden tilastointia niin, että saamme todenmukaista tietoa alueellisista eroista väkivallan esiintymisessä.

Avainkysymys on lisäksi neuvoloiden, terveyskeskusten ja sairaaloiden hoitajien ja lääkäreiden rohkaistuminen kysymään perheen riitelytavoista ja perheväkivallan kokemisesta yhtä arkipäiväisesti kuin nyt alkoholin käytöstä kysytään joka käänteessä. Tällainen käytäntö voi tuntua tungettelevalta, mutta kun otamme huomioon, että joka kolmas nainen on kokenut perheväkivaltaa, on tungettelu tarpeen.

Hoitajilla on ja lääkäreillä on oikeus ilmoittaa poliisille välttämättömiä salassa pidettäviäkin tietoja henkeen ja terveyteen kohdistuvien uhkien arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten. Tällä hetkellä kentällä tunnetaan tätä oikeutta vielä liian vähän ja salassapitosäädösten ja yksityisyyden suojan rikkomista pelätään liikaa. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää uhkatilanteiden tunnistamiseksi sekä perhesurmien ja vastaavien perheväkivaltatilanteiden estämiseksi.

Perheväkivallan ennaltaehkäisyssä, tapahtuneen rikoksen käsittelyssä sekä korjaavissa ja eheyttävissä toimissa on monilla viranomaisilla ja järjestöillä tärkeä rooli. Hyvä esimerkki kokonaisvaltaisesta, eri toimijoiden palveluja yhdistävästä toiminnasta on niin sanottu MARAK-malli, jossa työskentely perustuu uhrin suostumukseen. MARAK on paikallisten viranomaisten muodostama moniammatillinen yhteistyöryhmä, jolla pyritään vakavan parisuhdeväkivallan vähentämiseen sekä vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneiden uhrien ja uhan alla elävien auttamiseen. Menetelmässä perheväkivaltaa kokeneen uhrin kanssa täytetään riskinarvioinninlomake, jonka perusteella korkean riskin alaiset uhrit voidaan ohjata turvasuunnitelman laadintaan sekä tarvittaviin palveluihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Hyvien käytäntöjen edistäminen ja toimenpideohjelmassa mainittujen parannusten toteuttaminen ovat meidän ministereiden ja ministeriöiden tehtävä. Asenteiden muuttumiseen tarvitaan kuitenkin meitä kaikkia. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu perinteisesti vahvasti yksityisyyden kunnioitus. Vältämme viimeiseen asti puuttumista ihmisten tai perheiden omiin asioihin. Väkivalta ei kuitenkaan koskaan saisi olla perheen sisäinen asia – vaikka se tapahtuisi kotona neljän seinän sisällä suljettujen ovien takana.

Kybertiedustelun torjunta on kansallinen sokea piste

Näin kiteytettiin vuosi sitten valmistuneessa riippumattomassa arvioinnissa (Lehto, Limnell & al, 2017). Tiedustelulait ovat tarpeen, koska suomalaisten turvallisuusuhat ovat entistä enemmän kansainvälisiä, entistä enemmän läsnä tietoverkoissa ja entistä enemmän hybridiuhkia, joissa yhdistyvät lailliset ja laittomat, valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat.

Tiedustelulainsäädännöstä käydyssä lähetekeskustelussa eilen eduskunta tuntui olevan laajalla enemmistöllä yksimielinen siitä, että uusia valtuuksia tarvitaan. Hyvä niin. Pakettia on valmisteltu kaksi ja puoli vuotta poikkeuksellisen laajassa yhteistyössä, myös parlamentaarisen työryhmän voimin. Siitä huolimatta on hyvä punnita jokainen yksityiskohta tarkkaan ja käydä perusteellinen käsittely eduskunnan valiokunnissa.

Onko perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävät osat syytä käsitellä nopeutetusti eli 5/6 kansanedustajien enemmistöllä määritellä kiireellisiksi sen sijaan, että lainsäädäntö jäisi odottamaan vaalien jälkeisen eduskunnan hyväksyntää? Viime kädessä perustuslakivaliokunta harkitsee ja eduskunnan täysistunto ratkaisee asian. Hallituksena olemme nopean käsittelyn kannalla. Nähdäksemme juuri tällaiset tilanteet ovat syy, miksi perustuslaissa tällainen menettely yleensäkin on mahdollistettu.

Meillä on selvä vaje suojautumisessa kansainvälisen terrorismin ja kybertiedustelun uhkaan, myös verrattuna muihin pohjoismaihin. Naapurimaissa jo tapahtuneet turvallisuusympäristön muutokset näyttävät nyt tapahtuvan Suomessa – ja entistä nopeammin.

Jokainen terrorin uhri ja jokainen kriittisiin tietojärjestelmiimme asennettu “kyberpommi”, joka olisi tarkkaan punnitulla ja tasapainoisella lainsäädännöllä voitu estää, on liikaa.

Eduskunnassa herätti eniten keskustelua suomalaisten luottamuksellisen viestinnän suoja, jonka turvaamisessa pitääkin olla tarkka. Julkisuudessa on paljon puhuttu niin sanotusta massavalvonnasta. Sitä tämä laki ei esitetyssä muodossaan mahdollista. Tietoliikennetiedustelu kohdistuisi aina erilliseen selkeästi määriteltyyn kansallisen turvallisuuden uhkaan, ja se edellyttäisi tuomioistuimen tapauskohtaista päätöstä. Lisäksi jokaisesta tuomioistuimen luvasta, olipa se sitten myönteinen tai kielteinen, pitäisi ilmoittaa uudelle tiedusteluvaltuutetulle. Tällä uudella riippumattomalla laillisuusvalvojalla olisi käytännössä rajoittamaton tiedonsaantioikeus suojelupoliisin tiedustelutoimintaan. Laillisuusvalvojalla olisi myös oikeus viime kädessä määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.

Uusia tiedusteluvaltuuksia valvoisi sisäministeriön ohella myös eduskuntaan perusteilla oleva erityinen tiedusteluvalvontavaliokunta. Tämän lisäksi jokaisella suomalaisella olisi oikeus kannella tiedusteluvaltuutetulle, jos tiedustelutoiminnassa on hänen nähdäkseen rikottu hänen oikeuksiaan tai menetelty muutoin lainvastaisesti.

Prosessit lukkoineen on rakennettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan määräyksien mukaisesti  sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännöt huomioiden.

Tiedustelutoiminnassa joudutaan aina yhteen sovittamaan turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyviä perusoikeuksia keskenään. Nykyisessä esityksessä on onnistuttu tässä niin hyvin, että nukun yöni paremmin, jos lainsäädäntö on voimassa. Myös sen jälkeen, kun en ole enää sisäministeri.