Artikkelit

Fossiiliset polttoaineet alas 2040 mennessä – ratkaisuina tuuli- ja ydinvoima

Wärtsilä julkaisin tänään erinomaisen kirjan tuulivoiman energiapotentiaalista. Tuulivoiman kustannukset ovat tulleet alas kovaa vauhtia ja kehitys näyttäisi jatkuvan. Markkinaehtoisen tuulivoiman rakentamiseen Suomessa on paljon mahdollisuuksia. Voi hyvin olla, että tuulivoima tulee olemaan jatkossa aina ydinvoimaakin edullisempaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näiden välille pitäisi luoda vastakkainasettelua. Todellinen vihollinen on fossiiliset polttoaineet ja niitä vastaan tarvitaan sekä tuulivoimaa, että ydinvoimaa. Olkiluoto 3 on niin pitkällä, että se kannattaa ja pitääkin saattaa tuotantoon joka tapauksessa.

Suomen pitää tähdätä fossiilienergian käytön lopettamiseen vuoteen 2040 mennessä. Tähän listaan sisältyy myös turve. Wärtsilän kirjakin painottaa, että tekniikka kyllä kehittyy ja halpenee yllättävän nopeasti. Tänään epärealistiselta näyttävä asia voi viiden vuoden päästä olla normaalia. Päästöttömään sähköön siirtymistä kampittaa se, ettei hiilen, öljyn ja kaasun käytön hinnassa vieläkään riittävästi näy niistä syntyvät haitat.

Nyt jos koskaan on oikea hetki nostaa kunnianhimoa EU:n vuoden 2030 päästötavoitteessa. EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen nostaminen 40 prosentista 50 prosenttiin ja tämän lisätavoitteen ohjaaminen energiantuotannon ja teollisuuden päästökauppasektorille nostaisi hiilisähkön tarvitsemien päästöoikeuksien hintaa heti sen verran, että hiiltä ajettaisiin selvästi vähemmän jo ensi vuonna ja investoinnit päästöttömään sähköön kuten tuulivoimaan vauhdittuisivat myös Puolassa ja muissa hitaammin etenevissä maissa.

EU:n päästöoikeuden hinta on vuoden aikana noussut hyvin, mutta heilahtelee vahvasti. Kuukausi sitten käytiin 25 euron tasolla, nyt ollaan taas 16 eurossa. Mikäli EU ei nopeasti pysty päätöksiin päästökaupan pitkäjänteisestä vahvistamisesta, ei meidän pidä jäädä odottamaan luokan hitainta. Yhteiseurooppalainen hiilen hinta on paras keino, mutta toiseksi paras reaktio kansainvälisen ilmastopaneelin raportin herättämään huoleen on sopia pohjoismaiden sähköpörssin alueelle päästöoikeuksien lattiahinnasta. Sellainen on jo käytössä Iso-Britanniassa. Esimerkiksi 30 euron minimihinta päästökaupassa antaisi heti varmuutta päästöttömän energian investointien laskelmiin ja vastaavasti selvän viestin fossiilienergian käyttäjille, että nyt on korkea aika vaihtaa energianlähdettä.

Mikäli päästöjen lattiahintakaan ei toteudu pikaisesti, on turvauduttava kansallisiin keinoihin eli pitkäjänteiseen, ennakoivaan ja vahvaan lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron nosto-ohjelmaan sekä turpeen veroalennuksen poistamisen.

Aina ei kuitenkaan tuule, vaikka siltä tuntuisikin. Tuulivoiman lisäksi tarvitaan jo rakennettua ja rakenteilla olevaa ydinvoimaa. Pelkästään tuulivoimapohjainen järjestelmä ei ole kestävä ratkaisu, jos se perustuu merkittävästi maakaasuun säätövoimana. Esimerkiksi Saksassa yritettiin ajaa alas ydinvoimaa, mutta tilanne kääntyi päälaelleen. Tuulivoiman lisääminen johti hiilen käytön vankistumiseen.

Se missä määrin fossiilinen sähkön tuotanto korvautuu ydinvoimalla ja missä määrin tuulella, pitää olla mahdollisimman paljon markkinoiden asia. Tuulivoiman halventuminen on globaali ilouutinen, mikä tekee energiakumouksesta halvempaa myös pohjoismaissa, jossa sähköntuotannostamme 90 prosenttia on jo nyt hiilidioksidivapaata. Kun tuulen osuus tulee joka tapauksessa kasvamaan, on myös huolehdittava sähkön varastoinnin ja kysyntäjouston eri muotojen mahdollistamisesta. Sähkövarastojen kaksinkertaisen verotuksen hallitus poistaa ensi vuoden alussa ja jatkossakin seuraamme tarkkaan teknologista kehitystä ja pyrimme sopeuttamaan lainsäädäntöä näitä ratkaisuja mahdollistavaksi.

Kai Talouselämässä 27.2.: Hiilen tilalle Loviisan hukkalämpöä

Loviisa2_TL_KM

Öljyriippuvuus voitaisiin puolittaa 10 vuodessa

Kokoomus tavoittelee fossiilisista polttoaineista vapaata Suomea vuoteen 2050 mennessä. Näin tänään julkaistuissa tavoitteissa hallitusohjelmaan, joissa paljon muutakin järkevää, kas tässä.

Täydennyksenä tarjoan tässä omat kulmakiveni reseptiin, jolla minusta edettäisiin kohti vastuullista ja ympäristöedelläkävijyyden edun hyödyntävää hiilineutraalia Suomea.

Sinivihreät kulmakivet seuraavaan hallitusohjelmaan:

1) Irti kivihiilestä valtaosin 10 vuodessa

• Vahva päästökauppa tai pohjoismainen sähkön hiilivero

Suomen on tehtävä omalta osaltaan kaikki voitava kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Euroopan tulee näyttää esimerkkiä, mutta ilman muiden mukaan tuloa riski hallitsemattomasta ilmastonmuutoksesta ei poistu. Euroopassa on ensisijaisesti vahvistettava päästökauppaa ohjauskeinona. Mikäli siinä ei EU-tasolla riittävästi onnistuta, on otettava käyttöön pohjoismainen sähköntuotannon hiilivero. Päästöhinnoittelun aiheuttama sähkön hinnan nousu on järkevä kompensoida energiaa paljon käyttävälle teollisuudelle (terästehtaat ym), kuten 7 EU-maassa jo tehdään. Hiilivuoto on ilmaston vihollinen, ei ole järkevä työntää teollisuutta toisaalle. Kompensaatio ei sotke päästöhinnoittelun vaikutusta energiantuotantoon ja se on rahoitettavissa valtiolle päästöhinnoittelulla saatavista tuloista.

• Loviisan ydinvoimalan korvauslupa

Käytössä olevien ydinvoimaloiden määrä vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten hiilisähkön määrään Pohjoismaissa tulevina vuosikymmeninä. Myöhemmin voi olla toisin, mutta meillä ei ole aikaa odottaa. Käyttöikänsä päähän tulevien Loviisan ydinvoimaloiden korvaaminen uusilla on mahdollistettava.

• Lämmityspolttoaineiden vero kokonaan CO2-pohjaiseksi, kotitalousvähennys energiatehokkuusremontteihin

Lämmityspolttoaineiden vero on muutettava kokonaan hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi poistamalla energiasisältökomponentti veron laskennasta. Näin kannustetaan vaihtamaan kivihiili bioenergiaan lämpövoimaloissa ja polttoöljy maalämpöön tai pellettiin talokohtaisessa lämmityksessä. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa kattamaan asunnoissa tehtävät energiatehokkuusinvestoinnit.

• Sähkön ja lämmön hinnoittelu tuntikohtaiseksi

Talvella illan ja yön ero sähkön kulutuksesta voi olla Loviisan ydinvoimaloiden tehon luokkaa. Älykäs koti voisi säästää omistajalleen satoja euroja säätämällä sähkölämmitystä väistämään ennustettavissa olevat kulutuspiikit ja myymällä maalämpöpumppujen vapaa kapasiteetti kaukolämpöverkkoon. Kehitys tarvitsee tuekseen läpinäkyvää tuntikohtaista hinnoittelua ja verkkoyhtiöille kannusteita uusiutumiseen.

2) Tuontiöljy noin puoleen 10 vuodessa

• Autovero korvataan ajoneuvoveron ja polttoaineveron CO2-perusteisilla veronkorotuksilla

Hankinnan yhteydessä maksettava autovero tulee poistaa asteittain kokonaan korottaen samalla vuosittaista ajoneuvoveroa ja polttoaineveroja siten, että verot porrastetaan nykyistä jyrkemmin päästöjen mukaan.

• Sähkö-, vety- ja jätepolttoaineautoille verokannustin

Erittäin vähäpäästöisten uusien käyttövoimien (esim sähkö ja vety) murtautumista markkinoille on edistettävä määräaikaisilla erityisetuuksilla verotuksessa ja kaupunkien katujärjestelyissä. (katso täsmäehdotukseni Länsiväylän bussikaistoille)

• Raideliikenteen painottaminen liikennehankkeissa

Kataisen hallituksessa aloitettua raideliikenteen painottamista liikennehankkeissa tulee jatkaa. Kohteet tulee valita potentiaalisesti joukkoliikenteeseen siirtyviä liikennevirtoja kustannustehokkaasti palvellen. Raideliikenteen solmukohtien ripeä kaavoitus vähentää autolla liikkumisen tarvetta ja päästöjä. Haja-asutusalueilla uudet tietotekniikan sovellukset tulee hyödyntää henkilöliikenteen järjestämiseksi tehokkaammin.

3) Saaristomeri kuntoon

• Riittävä tuki ravinteiden erottamiselle lannasta

Lannasta ravinteita erottavan tekniikan kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa on tuettava voimakkaammin. Suomessa lannan sisältämä fosfori riittäisi kattamaan maatalouden tarpeet kokonaan. Kyky sen hyödyntämiseen korostuu, kun louhittu fosfori maailmanlaajuisesti hupenee. Ilman talteenottotekniikkaa peltoviljelyn ja eläintuotannon alueellinen jakauma estää tehokkaan käytön ja johtaa lannan ylilevitykseen eläinkeskittymien alueilla.

• Maataloustukiin voimakkaampi ohjaus tarpeen mukaiseen lannoitukseen ja suojakaistoihin

Maatalouden tukijärjestelmän on kannustettava voimakkaammin käyttämään kasvien tarpeen mukaista lannoitusta ja kehittämään peltojen kasvukuntoa siten, että ne hyödyntävät ravinteet tehokkaasti. Herkillä ranta-alueilla tarvitaan kattavampia sääntöjä suojakaistoista.

Tähän mahtui vain muutama asia. Jos kiinnostuit, katso täältä tarkemmin mitä sinivihreys minulle tarkoittaa.

Mieluummin ydinvoimaa kuin kivihiiltä – kun täytyy valita

Eduskunta saa tänään keskusteltavaksi ns. pääministerin ilmoituksen energiapolitiikan linjasta. Vuodenaika on ainakin oikea. Syksyn ensimmäiset jäiset aamut on koettu. Monilla asuinalueilla – kuten meillä Tapiolan suunnallakin – kylmän huomaa siitä, että lämpövoimalan piipusta tulee savua. Sattuipa niinkin, että juuri samaan aikaan kun pääministeri antoi ilmoitustaan hiilitankkeri Kallio lastasi kivihiiltä Salmisaaren voimalan talvivarastoihin Helsingin Ruoholahdessa.

Talvella energiantuotannon päästöt ovat moninkertaiset kesään verrattuna. Silloin käyvät kalliilla pyörivät huippuvoimalaitokset, joiden käyttöä maksamme pitkin vuotta. Pakkasjaksot ovat myös haaste Suomen energiaomavaraisuudelle – kesällä pärjätään kyllä.

Kovien pakkasjaksojen aikaan on tyypillisesti pimeää ja usein tyyntä. Siksikin rehellisessä arviossa päätyy siihen, että aurinko- ja tuulivoima ei voi yksin ratkaista energiahaasteita Pohjoismaissa. Olen vetänyt maan hallituksen tuulivoiman edistämistyöryhmää. Toivon uusiutuvien lunastavan paikkansa mahdollisimman hyvin. Silti pohjolan energiataseessa on vielä vuosikymmeniä enimmäkseen kyse valinnasta kuinka paljon poltetaan jotain ja kuinka paljon käytetään ydinvoimaa.

Vihreä puolue esitti eilen mallin, jossa lisättäisiin Fennovoiman sähköntuotannon verran tuuli-, aurinko- ja bioenergiaa sekä energiansäästöä (ks http://www.vihreat.fi/tiedotteet/vihreat-julkisti-kotimaisen-vaihtoehdon-fennovoimalle ). Oras Tynkkynen on tehnyt tapansa mukaan huolellista työtä. Kannatan useimpia toimenpide-ehdotuksia. Mutta en valitettavasti usko, että malli toteutuisi riittävässä määrin, että se ajaisi hiilivoiman ulos markkinoilta 2020-luvulla.

Oletettuja sähkön säästön lisäyksiä on vaikea saada toteutumaan niin alhaisella sähkön hinnalla kuin mallissa oletetaan. Aurinko- ja tuulisähkön lisäys ei auta huipputehotarvetta. Biomassan lisäys lepää käytännössä metsäteollisuuden varassa.

Pelkään, että ydinvoiman torppaaminen johtaisi käytännössä kivihiilen käytön jatkamiseen, kuten on käynyt Saksassakin. Kaikissa järjellisissä skenaarioissa ratkaisevin tekijä Suomen päästöille 2020-2030-luvuilla on ydinvoimaloiden määrä – oli fiilis tähän sitten mikä tahansa.

Minusta hallitsematon ilmastonmuutos on niin iso riski lastemme elinolosuhteille, että sen hallitseminen täytyy olla energiapolitiikan ykköstavoite. Esimerkiksi monsuunisateiden häiriintyminen aiheuttaisi mullistuksia, joiden jälkeen finanssikriisi olisi pikkujuttu. Ydinvoima on tarkka paikka. Järjellä ajateltuna sen riskit ovat pienemmät kuin se, että poltammekin enemmän hiiltä.

Jos Suomessa pyörisi 2020-luvun lopulla seitsemän reaktoria, hiilivapaa osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi todennäköisesti 90 prosenttiin. Se olisi noin kaksinkertainen verrattuna odotettuihin osuuksiin Saksassa ja Tanskassa, jotka mielellään puhuvat itsestään ilmastomaina.

Ydinvoiman avulla voisimme yhdistää hiilipäästöjen nopeamman vähentämisen edulliseen sähköön. Jos joku on valmis ottamaan hintariskin ja rakentamaan ydinvoimalan, sen jälkeen sitä kannattaa käytännössä pyörittää täysillä koko ajan ja myydä sähkö vaikka lähes ilmaiseksi. Siksi ydinsähkö laskee markkinahintaa ja hiilivoimaloiden ajotunnit nostavat sitä. Jos ydinvoimahanke tulee kalliiksi, tappiot kuittaa rahoittaja-omistaja.

Kauppataseen kannalta ydinvoimassa tuontitavaran eli uraanin osuus tuotettavan sähkön arvosta on alle viidesosa verrattuna siihen, mitä tuontihiilen osuus on vaikkapa Helsingissä tänä päivänä.

Minä nukun paremmalla omalla tunnolla, jos Suomeen saadaan järkevällä tavalla rakenteille lisää ydinvoimaa. Minusta se on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja eduskunnan tulisi turvamääräykset täyttävät hankkeet mahdollistaa. Hankkeiden kannattavuus on sitten rahaa likoon laittavien omistajien asia.

p.s. Jokainen meistä voi itse toimia kylmän ajan kulutuskohouman hillitsemiseksi. Se on pois niistä hiilitonneista, joita vaikkapa Helsingin ja Espoon hiilivoimaloihin ensi talvenakin lapioidaan. Mietitään miten lämmin kämpän on oltava ja pitääkö lattialämmityksen olla aina päällä (ks kysyntäjoustosta tarkemmin https://kaimykkanen.fi/hs-joustava-energiankulutus-saastaa-rahaa-ja-luontoa/ ). Itse aloitin tänään kokeilun, että käytän wappuun asti vain kylmää suihkuvettä (paitsi jos olen kipeä). Lämpimän veden merkitys energiatarpeessa on meinaan nousussa, kun lämpövuodot alkaa olla uusissa kämpissä tukittu. Lisäksi mulla on tapana unohtua ajatuksiini suihkussa ja olen toiveikas että jäinen vesi antaa lisää vauhtia aamuun…