Taloussodassa 0-0

Hyvät uutiset: Saksa ei jäätynytkään, kun venäläisen kaasun virta katkesi. Ennen hyökkäyssotaa Putin saattoi olettaa kaasuaseen olevan juuri vahvimmillaan. Saksa oli luopunut ydinvoimasta ja toisaalta uusiutuvan energian järjestelmä oli keskeneräinen.

Myös Suomessa energian hinta oli pitkään poikkeuksellisen korkea Venäjän takia. Kirjoitan tätä vaimoni sukutilalla, johon olen itsekin saanut kasvaa mukaan. Vuosi sitten sopimuksen mukainen sähkön hinta oli täälläkin nousemassa yli 40 senttiin kilowattitunnilta tammi-maaliskuulle. Rohkenin suositella appiukolle pörssisähköön vaihtamista. Olihan päärakennuksen lämmitys jo vanhastaan painottanut yösähköä.

Viime vuonna pörssisähkön keskihinta pysyikin sitten alle kymmenessä sentissä kaikkina kuukausina. Vävy ei joutunut kiipeliin. Suurimmat kiitokset kuuluvat Olkiluoto kolmosen – Euroopan suurimman ydinreaktorin – käynnistymiselle (viimein) ja tuulivoiman nopealle lisäykselle. Nyt voi olla välillä kallista, mutta talven sähkölaskun raju nousu vaatisi pahoja voimalaitosrikkoja.

Pistorasia näyttää samalta, mutta sähkönhankintamme on mullistunut. Ennen Venäjän hyökkäystä nettotuonti vastasi noin viidesosaa sähkön käytöstämme. Alkaneena vuonna Suomesta on tulossa sähkön nettoviejä eli myymme vuoden aikana enemmän sähköä naapureille kuin heiltä itse ostamme. Perinteisesti se on ollut ruotsalaisten ja norjalaisten kadehdittu rooli.

Eikä tässä vielä kaikki. Samanaikaisesti ovat vähentyneet sähköntuotannon päästöt. Viime vuoden aikana ydinvoima ja tuulivoima nousivat Suomen suurimmiksi sähkön lähteiksi. Polttamisen osuus on pienentynyt. Yli 90 prosenttia sähköstä tuotetaan nyt fossiilivapaasti.

Päästötön ja edullinen sähkö on yleisin syy, kun kysyn ulkomaisilta teollisuuden investoijilta, miksi Suomi heitä kiinnostaa. Tarvitsemme teollisuutta, mutta samalla tuulta, tilaa ja sähköverkkoamme on hyödynnettävä oikeudenmukaisesti. Siksi olemme mm. nostamassa johtokäytävien lunastuskorvauksia ja säätämässä tuulivoiman minimietäisyydestä asutukseen. Sähkön on riitettävä myös tyyninä pakkaspäivinä. Tarvitsemme edelleen lisää ydinvoimaa.

Entä huonot uutiset? Putinin hallinto ei mennytkään konkurssiin, kun öljyn ja kaasun vienti länteen romahti. Kaksi vuotta sitten minulle väitettiin, ettei Saksa pysty rakentamaan LNG-terminaaleja alle neljässä vuodessa eikä Venäjä pysty kääntämään Euroopan öljy- ja kaasuputkien vientimääriä muille markkinoille riittävän nopeasti. Molemmat väärin.

Läntisten varustamojen ja vakuutusyhtiöiden perustellun Venäjä-saarron ikävänä sivuvaikutuksena Suomenlahdella seilataan nyt huonommilla öljytankkereilla kuin ennen. Itämeren läpi seilaaviin laivoihin ei periaatteessa voi puuttua. Merioikeusyleissopimuksessa on kuitenkin varauma koskien tahallista ja vakavaa ympäristöhaitan aiheuttamista.

*Teksti on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuuden kolumnipalstalla 3.1.2024.