SDP on nostamassa pieni- ja keskituloisten verotusta

Kirjoittaja huomauttaa, että Tanskan veroaste on kylmä keskiluokalle.

SDP valmistautuu ilmeisesti nostamaan pieni- ja keskituloisten verotusta. Demarit toistelevat, että ”Tanskan veroasteella Suomella ei olisi lainkaan kestävyysvajetta”. Näin lukee myös SDP:n vaaliohjelmassa. Tanskassa 2500 euroa kuussa tienaava palkansaaja maksaa veroa 33 prosenttia palkastaan, Suomessa 23 prosenttia. Neljän tonnin tuloissa Suomen verottaja kirii, mutta Tanskan verokarhu nappaa silläkin tulotasolla 4 prosenttiyksikköä enemmän.

Pääministeri Sanna Marin kertoo mieluiten paikkaavansa julkisen talouden alijäämää ”tukkimalla verotuksen porsaanreikiä” tai ”tiivistämällä veropohjaa”. Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen perusteella alijäämä olisi jatkossa yli 10 miljardia euroa vuodessa koko ensi vaalikauden ajan, jos Suomi jatkaisi Marinin hallituksen tiellä. Sellaista aukkoa ei kukaan oikeasti kuvittele kattavansa reikiä tukkimalla.

Tanskan verotaso on rehellisempi vastaus. Tanskassa tosiaan kerätään miljardeja enemmän veroja suhteessa talouden kokoon kuin Suomessa. Kyse ei ole paikatuista porsaanrei’istä, vaan tuntuvasti kovemmasta pieni- ja keskituloisten verotuksesta.

Tanskan kireää ansiotuloverotusta täydentää Suomea korkeampi arvonlisäveroprosentti (25 %). Se tuntuu erityisesti kuluttajan kukkarossa. Tanskassa alennettuja ALV-kantoja ei ole lehtiä (0 %) lukuun ottamatta. Suomessa ruokaa verotetaan 14 prosentin alennetulla ALV-kannalla. Väläyttääkö SDP siis kymmenyksen korotusta ruoan hintaan?

Ai niin ne vuorineuvokset. Repiikö Tanska veronsa rikkaiden tuloista? Ei ainakaan kireällä verotuksella. Yli kuusi tonnia tienaavissa Suomen verokarhu nimittäin kirii Tanskan ohi ja verottaa suurituloisia isommalla veroprosentilla kuin Tanskan nalle. Suomessa kun ansiotuloverotuksen progressio on Pohjoismaiden jyrkin. Eli jos täsmällisesti Tanskan suuntaan mentäisiin, niin Suomessa kevennettäisiin suurituloisten tuloveroa ja nostettaisiin pieni- ja keskituloisilla reippaasti. Ei maistu minulle ja tuskin tosipaikassa demareillekaan?

Entä onko Tanska sitten välttänyt menokurin kovalla verottamisella? Ei siltä näytä. Itse asiassa julkisen sektorin menot ovat Tanskassa vain 49,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun Suomessa vastaava luku on 55,5 prosenttia (Eurostat 2021). Jos Suomen julkinen sektori puristettaisiin Tanskan kokoon, se edellyttäisi jopa 15 miljardin euron leikkauksia. Tanskalaiset verottavat kovasti, mutta pitävät samaan aikaan suun säkkiä myöten. Siellä ei haluta maksaa miljardien korkoja valtion ja aluehallintojen veloista. Suomessa ilmeisesti haluamme.

Miten Tanska on selvinnyt näin kireällä verotuksella? Tanskan talouden ja elintason taustalla on muita etuja. Yksi ilmeinen etu Tanskalle on maantiede: suora maayhteys Euroopan sisämarkkinoiden ytimeen. Toisaalta Tanskan työmarkkinamallia pidetään maailmalla onnistuneena esimerkkinä siitä, miten joustava irtisanomismahdollisuus, korkea mutta velvoittava työttömyysturva ja matala kynnys palkata ihmisiä töihin ovat johtaneet alhaiseen työttömyyteen ja korkeaan työtä tekevien osuuteen väestössä. Niistä olisikin kiinnostava keskustella Suomen demarien kanssa, jos Tanska vielä kiinnostaa.

Kai Mykkänen

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus julkaistu Verkkouutisissa 16.2.2023