Töitä, raiteita, osaamista ja vauhtia energiamurrokseen

Huolellisen vaihtoehtobudjetin rakentaminen oppositiosta käsin oli rankka urakka, mutta kannatti. Vapauden, Vastuun ja Tulevaisuuden rakentamisen arvot saatiin tuntuvasti konkretiaan.

Yksilön- ja elinkeinovapautta ei pidä lannistaa verotuksella. Nyt keskituloiselle jää Suomessa 2000 euroa vuodessa vähemmän käteen kuin Ruotsissa. Rinteen budjetti uhkaa pahentaa kuilua. Me keventäisimme miljardilla eurolla palkkaveropottia –  alennuksella kaikissa tuloluokissa. 2500 €/kk tienaavalle jäisi +185 €/v, 3500 €/kk palkalla 259 €/v, 1500 euron työeläkkeestä +108 €/v.

Meidän mallista hyötyisi erityisesti työssäkäyvä lapsiperhe, tässä Virtasen perhe. Se johtuu erityisesti varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta ja kotitalousvähennyksen leikkausten estämisestä. Välillisesti hyötyä tulisi omista vanhemmista huolehtimisessa isostikin siitä, että loisimme yli 75-vuotiaille uuden kotitalousvähennyksen luokan: vähennys 70% ja max 1200 euron veronpalautus myös sellaiselle seniorille, jolla ei ole veroa, mistä vähentää. Siis myös pienituloisille eläkeläisille voisi hankkia kotiin palveluita paljon nykyistä edullisemmin.

Jokainen meistä haluaa lapsille koulutuksen ja sitä kautta Suomelle tulevaisuuden. Me pääomittaisimme heti yliopistoja ja ammattikorkeakouluja miljardilla eurolla. Se antaisi pesämunan, josta 5 prosentin tuotolla syntyisi 50 miljoonan vuotuinen autonominen tulovirta vähentämään riippuvuutta valtion budjettisuhdanteista. Emme hyväksy hallituksen tapaa hoitaa tarpeellisia koulutuksen vahvistamisia kertaluonteisina parin vuoden päästä päättyvinä heittoina, vaan varaisimme 1000 opettajan palkkaamiseen toisen asteen koulutukseen pysyvät määrärahalisäykset.

Olemme syyttäneet hallitusta siitä, että se tuhlaa ennen kuin tienaa, kun se avaa rahahanat lainaa lisäämällä ja lupaa paikata aukon lisäämällä työllisyyttä, mutta jättää keinoista päättämisen myöhempiin vuosiin. Nyt näytämme mitä itse olisimme valmiit päättämään heti.

Esitämme kuusi muutosta, joille olemme saaneet eduskunnan tietopalvelun mikrosimulaatiomallin laskelmat: 26 000 työpaikkaa lisää verrattuna hallituksen esitykseen. Samalla kävi tietopalvelun laskemana ilmi, että hallituksen talousarvioesitys vähentää Suomesta 5000 työpaikkaa nykyiseen verrattuna.

Eilen koettiin vähän surkuhupaisa käänne: tunti tiedotustilaisuutemme jälkeen eduskunnan täysistunnossa demarien valtiovarainvaliokuntaryhmän vetäjä Johannes Koskinen (Sdp) hyökkäsi sanomalla, ettei tietopalvelun laskelmia kannata ottaa tällä kertaa todesta. Viime kaudella demarit itse käyttivät tietopalveluita kuten pitääkin, puolueettomana pohjana vaihtoehtojen vertailulle. Nyt ei tunnu kelpaavan, kun luvut heille epäonnisia. Eihän mikään mikrosimulaatiomalli ole eksaktisti ainoa oikea totuus, mutta antaa se suunnan sille, miten tulonjako- ja työllisyysvaikutukset kehittyisivät. Tai ainakin ottaa aika kovan vastuun, jos väittää päässään päättelemällä kykenevänsä parempaan arvioon.

Paketissamme on lisäksi viisi sellaista tekoa, joille tietopalvelu ei ehtinyt rakentaa mikrosimulaatiolaskentaa. Niihin meillä on kokoomuksesta riippumattoman tahon arvioima työllisyysvaikutus. Nämä summautuvat +35 000 työpaikkaan.

Esittämiemme muutosten suora säästövaikutus olisi 400 miljoonaa euroa. Lisäksi työllisyyden kasvu parantaisi muutamassa vuodessa tasapainoa 1,5-2 mrd euron verran. Tätä työllisyysvaikutusta emme tässä laskennassa käytä ensi vuoden menojen ja veronalennusten kattamiseen. Sen sijaan sitä todellakin tarvitaan, jotta velkaantuminen saadaan kuriin vaalikauden lopulla.

On totta, että työttömyyden vähentäminen vaatii meidän vaihtoehdossa myös kovia keinoja. On todella traagista pitää kymmenet tuhannet ihmiset loukussa, jossa esimerkiksi toimeentulotuen asumisnormi johtaa siihen, ettei ole mitenkään mielekästä ottaa tarjolla olevaa työtä vastaan. Vaikka palautamme 7% omavastuun asumismenoihin (joka oli jo käytössä 2006 asti) ja teemme muitakin muutoksia tukiin, niin tietopalvelu laskee, että kokonaisuutena esityksemme on tuloeroja pienentävä. Syy on siinä, että se laskee 26 000 ihmisen pääsevän töihin.

Varaamme palkkarahat 1000 uudelle opettajalle, 1000 poliisille ja 2000 hoitajalle pysyvillä menolisäyksillä. Silti pystymme vähentämään velanottoa ja keventämään kokonaisverotusta noin 400 miljoonalla eurolla, vaikka emme laske tässä hyväksemme työllisyyden tuomia tuloja.

Tolkun ympäristötekoja ääripäiden huutelun sijaan

Vihreät puhuivat vuosi sitten miljardien yritystukileikkauksista tosta vaan. Hallituksen talousarviossa niitä on 0 euroa. Me esitämme maltillista mutta selkeää askelta, jolla kevennetään ympäristö- ja kilpailuhaitallisia tukia noin puolella miljardilla eurolla.

Rahallisesti tuntuvin yksittäinen muutos on, että poistaisimme suurteollisuuden energiaveropalautuksen kokonaan (235 m€/v). Tästä suurin osa kuitenkin käännettäisiin koko teollisuutta hyödyttävän sähköveroluokka II:n alentamiseen EU-minimiin. Se tukisi esimerkiksi terästeollisuuden siirtymistä fossiiliprosessien sijaan sähköä käyttävään vetyprosessiin. Sähköstä 90% tuotetaan jo Pohjoismaissa päästöittä ja osuus kasvaa entisestään, erityisesti ydin- ja tuulivoiman avulla. Fiksu energiamurros tarkoittaa siirtymistä polttamisesta sähköön.

Valtion verotuloissa tällä hetkellä pieni, mutta lämmityksen polttamisesta irrottamisessa iso askel on ehdottamamme lämpöverkkoon tuottavien lämpöpumppujen sekä hukkalämpöä luovuttavien datakeskusten sähköveron painaminen EU-minimiin. Tämä on keskeisimpiä kysymyksiä Helsingin energiayhtiön ja Fortumin suunnitelmassa päästä eroon pääkaupunkiseudulla hiilestä ilman kohtuutonta puunpolttoa. ”Beyond burning” on seuraava suuri harppaus lämmöntuotannossa ja suurin järkivihreä askel Suomen ilmastopolitiikassa. Selvästi isompi ilmastoteko kuin koko Suomen maaliikenteen päästöt.

Liikenteen päästöjä vähentäisimme keventämällä uusien autojen autoveroa keskimäärin 900 eur/auto ja nostamalla samalla ajoneuvoveroa päästöperusteisesti noin 2,5 eur/kk. Pidemmässä juoksussa sitäkin isompi vaikutus on 2,5 miljardin euron raidepaketilla: Pääomittaisimme heti nopeiden junayhteyksien hankeyhtiöt 2 miljardilla, jotta projektit eivät jää roikkumaan sen takia, että valtion rahoitusosuudesta on epävarmuutta. Laittaisimme heti valtion rahalla kuokan maahan Espoossa Leppävaaran ja Kauklahden välisen kaupunkiradan sekä Pasila-Riihimäki välin toisen vaiheen rakentamisen kohdalla.

Tarkemmin tästä ja paljosta muusta: https://www.kokoomus.fi/vaihtoehtobudjetti-todellisia-tulevaisuustekoja/

Kai Mykkänen

Kokoomksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja