Turvapaikkamenettelyä on syytä uudistaa

,

EU:ssa on aika sopia yhteiset säännöt sille, miten unionissa otetaan vieraita vastaan. Paljon on myös Suomen omissa käsissä.

Pärjäävä ja kiinnostava Suomi on avoin ja kansainvälinen. Tarvitsemme tekijöitä ja osaajia. Pelkoon ja pois sulkevaan nationalismiin käpertyvä Suomi näivettyy.

Ihmisyyteen kuuluu myös hädänalaisten auttaminen.

Turvapaikan hakeminen kohdemaan sisällä on huono menettely laajamittaiseen käyttöön. Se suosii niitä, joilla on fyysistä ja taloudellista kapasiteettia matkaan. Äkisti moninkertaistuvan hakijamäärän käsittely nopeasti mutta laadukkaasti on Suomen tapaisessa pienessä maassa vaikeaa. Kielteisen päätöksen saaneita on vaikea palauttaa, jos he ovat jo asuneet maassa vuosia.

Humanitaarisista syistä kotoaan lähteneitä on maailmassa lähes 70 miljoonaa. Heistä vain pienelle osalle voidaan tarjota suojaa EU:n sisällä. Oikeudenmukaisinta olisi suosia lapsia, naisia ja perheitä vaikeista oloista. Se onnistuu kiintiöpakolaisten kohdalla. Uuden hallituksen ohjelmassa kaavailtu pakolaiskiintiön maltillinen nosto on perusteltu, jos samalla jatketaan rajan yli tulevan turvapaikanhaun rajaamista hädänalaisimmille.

Turvapaikan hakeminen pitäisi siirtää EU:n ulkorajoille. Hakemuksen voisi jättää vain ulkorajalla, ja hakijat pidettäisiin keskuksissa ­ulkorajan läheisyydessä. Unioniin jatkaisivat ne, jotka saavat oleskelu­luvan.

Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden yhteisille säännöille luotiin perusta Suomen johdolla Tampereen huippukokouksessa 20 vuotta sitten. EU:n puheenjohtajuus on nyt heinäkuusta lähtien jälleen Suomen käsissä. Jäsenmailla on omat huoneet, mutta yhteinen asunto. Olisi aika sopia säännöt sille, miten yöksi jääviä vieraita otetaan vastaan EU:n ulko-ovesta. EU voisi lunastaa paikkansa turvallisuuden takaajana.

Paljon on Suomen omissakin ­käsissä. Toivottavasti seuraava hallitus vie loppuun käynnistämäni lakihankkeen kansallisesta rajamenettelystä. Siinä turvapaikkahakemukset käsitellään rajan läheisyydessä päästämättä henkilöä vielä virallisesti maahan.

Kesäkuun alussa tuli voimaan lainmuutos, jolla estämme uusintahakemusten käyttöä maasta poistumisen viivyttämiseksi silloin, kun hakijalla ei ole aidosti uusia perusteita. Lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden osalta annoimme helmikuussa poliisilaitoksille ohjeet soveltaa kattavammin ilmoittautumisvelvollisuutta ja säilöönottoa ­uhka-arvion perusteella.

Seuraava hallitus kaavailee paikantimella varustettujen jalkapantojen käyttöä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden valvontaan. Linjaus on juridisesti mutkikas mutta sitä ei pidä kuitenkaan hätiköiden tyrmätä. On rakennettava riittävät välineet siihen, että tiedämme, keitä Suomessa oleskelee.

Karkotuksen uhka on vahva pelote. Turvapaikka tulee voida poistaa törkeään rikokseen Suomessa syyllistyneeltä. Jos kotimaa on palautuskiellossa, henkilö jäisi Suomeen heikommalla, väli­aikaisella statuksella. Muiden oleskelulupien osalta rikoksiin syyllistyneiden karkotusten nopeuttaminen on jo tullut voimaan.

Työperäisen maahanmuuton säätely keskittyy liikaa saatavuus­harkintaan. Se ei estä työehtojen rikkomista myöhemmin. Joskus työn­antaja jopa käyttää hyväkseen sitä, että työntekijä ei voi hakea muita työtehtäviä. Voisimme poistaa enemmän vääryyksiä panostamalla saatavuusharkinnan sijaan jälki­valvontaan ja laittoman työvoiman käytön estämiseen. Samalla nopeuttaisimme yritysten kasvua, kun kuukausien työlupajonot eivät hidastaisi rekrytointeja.

Asianmukaisen palkan maksamista ulkomaalaisille pitää seurata ­automaattisesti kansallisessa tulo­rekisterissä. Laitonta työvoimaa käyttävälle yritykselle tulee määrätä korkea seuraamusmaksu.

Väistyvä hallitus linjasi laajan ulkomaalaisrikollisuuden torjuntaohjelman helmikuussa. Ohjelman toimenpiteet eivät edellytä ääriajattelua vaan tolkun punnintaa turvallisuuden ja maahanmuuton hyväksyttävyyden suojaksi.

Suurin osa ulkomaalaisista ja turvapaikanhakijoista käyttäytyy moitteettomasti. On heidän etunsa, että järjestelmän väärinkäyttö estetään ja törkeisiin rikoksiin puututaan tiukasti. Väärintekijöiden vähemmistö ei saa leimata enemmistöä.

Uusi hallitus ja eduskunta ovat paljon vartijoina.

 

Kai Mykkänen

Kirjoittaja on väistyvän hallituksen sisäministeri (kok).

5.6.2019, Helsingin Sanomat

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *