Turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuudesta syytä huolehtia
Suomeen on viimeisen kolmen vuoden aikana saapunut yli 40 000 turvapaikanhakijaa eli selvästi enemmän kuin vastaavalla jaksolla kertaakaan aiemmin. Tilanne ja hakijoiden oikeudet herättävät ymmärrettävästi voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Kansainväliseen suojelun on perustuttava hakijan henkilökohtaiseen uhkaan kotimaassaan tai siihen, että kotimaa todetaan niin vaaralliseksi, että sinne ei tällä hetkellä palauteta ketään. Parempi elintaso ei voi olla turvapaikan peruste. Euroopan rajoilla olevat elintasokuilut, asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät valitettavasti voi toimia yhtä aikaa. Samalla kun kansainvälisen suojelun kriteerit on pidettävä kirkkaina, meidän on myös pidettävä huolta turvapaikanhakijoiden oikeudenmukaisesta kohtelusta ja oikeusturvan toteutumisesta.
Tiedot hakijoiden taustasta tai tilanteista lähtömaissaan ovat usein epävarmoja tai vajavaisia. On selvää, ettei mikään koneisto selviä käsittelystä virheittä, kun ei niin tapahdu helpommissa lupaprosesseissakaan. Mutta ihmisen hakiessa kansainvälistä suojelua, voi kyse olla elämästä ja kuolemasta. On tärkeää, että hakijat voivat luottaa muutoksenhakuun tuomioistuimessa silloin, kun on aidosti perusteita arvioida onko Maahanmuuttoviraston käsittelyssä ollut puutteita. Laadunvalvonta ei voi kuitenkaan perustua liikaa tuomioistuimiin. Tehtävämme on myös varmistaa, ettei varsinaisessa turvapaikkaprosessissa ole heikkoja kohtia, jotka aiheuttaisivat systemaattisesti virheitä oleskelulupapäätöksiin.
Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto tekevät nyt pyynnöstäni erillisen analyysin turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisesta turvapaikan haun eri vaiheissa. Toisaalta analysoidaan hakijoiden profiilin, lainsäädännön ja käytetyn maatiedon muutosten sekä myönnettyjen oleskelulupien osuuden kehitystä koko hakijajoukon tasolla pohjaksi keskustelulle siitä, mitkä tekijät selittävät viime vuosien muutoksia. Toisaalta analysoidaan otosten kautta syvemmin prosessin kulkua. Olennaista on esimerkiksi se, että hakijat saavat puhuttelussa tuotua esiin olennaiset asiat, ne tulkataan sekä kirjataan oikein ja uhan olemassaolo punnitaan päätöksissä oikeudenmukaisesti.
Kesäkuussa järjestämme yhdessä oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa seminaarin, jossa Migrin prosesseja koskeva analyysi toimii yhtenä pohjana keskustelulle. Mikäli säädöksissä todetaan täsmentämisen tarpeita, niistä on tarkoitus tehdä johtopäätöksiä niin, että voimme tehdä muutoksia vielä tällä vaalikaudella.
Minulle on esitetty vaatimuksia turvapaikanhakua koskevan ulkoisen arvioinnin tilaamisesta. En sulje pois mahdollisuutta teettää myös riippumaton ulkoinen arviointi. Tällaisen työn teettäminen kuitenkin veisi valitettavasti eri vaiheineen vähintään vuoden. Haluamme tarkentaa tilannekuvaa ja tehdä mahdollisia täsmennyksiä jo tänä vuonna. Samalla saamme myös paremman kuvan siitä, minkälainen ulkoinen arviointi voisi mahdollisesti myöhemmin palvella kehittämistä parhaiten.
