Valjastetaan markkinatalous luontotyöhön

Kesäkuun toinen perjantai oli minulle ennallistava. Pääsin tutustumaan Hyrynsalmella myönteiseen esimerkkiin, jossa suota ennallistetaan lähemmäs luonnontilaa energiayrityksen rahoituksella. Vorlokin suon tapaus on ensimmäinen laatuaan Metsähallituksen mailla. Muttei viimeinen.

Yritysten rahoittama luontotyö on tapa lisätä vapaaehtoisen luonnonsuojelun ja luonnonhoidon rahoitusta. Se ei poista Metso-suojelukorvausten ja Helmi-ennallistamishankkeiden julkisen rahoituksen tarvetta, mutta täydentää niitä. Maanomistajien tarjoamia hankkeita on enemmän kuin valtiolla rahaa.

Juhannuksen alla keskustelimme yksityisrahoitteisesta luontotyöstä yhdessä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin sekä maanomistajien, teollisuuden, rahoittajien, järjestöjen ja alan konsulttien kanssa. Asiassa on paljon vireillä. Pullonkaulana näyttäytyy viherpesun riski. Se pitää taklata pelisäännöillä ja neutraalin tahon pitämällä luontotyön tulosten rekisterillä. Luotettavuuden rinnalla on pidettävä huolta, että homma on riittävän yksinkertainen sekä maanomistajalle että rahoittajalle.

Olemme jo säätäneet kotimaisen ekologisen kompensaation asetuksen. Se määrittelee säännöt sille, miten luontotyön tuloksia arvotetaan ja miten niitä voi verrata esimerkiksi tehtaan rakentamisen aiheuttamaan haittaan toisessa paikassa. Luontokompensaatio on yksi väline, jolla luontoarvoja voidaan elvyttää ilman, että se estäisi tärkeää maankäyttöä. On kuitenkin tarpeen standardoida myös sellaista luontotyötä, joka ei tähtää lupaehtona olevaan kompensaatioon, vaan muutoin arvokkaaseen luonnon tilan parantamiseen.

EU:n yhteinen luonnon ennallistamisasetus tulee kesällä voimaan. Se on herättänyt etukäteen ymmärrettävää huolta. Suomessa esiintyy ennallistettavia luontotyyppejä hehtaareina paljon. Siksi arvioidut ennallistamisen kustannuksetkin ovat suuret. Maassamme on poikkeuksellisen paljon esimerkiksi suometsiä ja vesistöjä, joita olemme muokanneet. Onneksi niiden tilaa voidaan monesti parantaa järkevin keinoin – usein ilman, että se rajoittaisi elinkeinojen harjoittamista.

Haasteita ei kannata jäädä liikaa voivottelemaan vaan kääriä hihat. Eiköhän käännetä ennallistamisen urakka myös mahdollisuudeksi tienata ja työllistää luontotoimilla. Tiedossani on toistakymmentä suurta yritystä, jotka virittelevät luontotyön rahoituksen lisäämistä Suomessa. Se on vain jäävuoren huippu. MTK on jo pystyttänyt luontoarvot.fi-palvelun, jossa luontokohteita voi tarjota ja ostaa suojeltavaksi tai hoitotoimin parannettavaksi.

Yhä useampi yritys laskee hiilijalanjälkensä lisäksi myös luontojälkeään ja etsii keinoja kääntää toimintansa luontopositiiviseksi. Osa elintarvikeyrityksistä ja puun ostajista maksaa jo bonuksia luontotoimista. Yritysten rahoittamaa luontotyötä on tarkoitus kiihdyttää ja kutsumme kaikki mukaan talkoisiin.

*Teksti on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuuden kolumnipalstalla 25.6.2024.