Vastaukseni Pro Markkinatalous ry:lle

Oletko itse toiminut yrittäjänä tai onko joku lähipiirissäsi (esim. kumppani, lapsi, sisarus tai vanhempi) toiminut tai toimii yrittäjänä?

Kyllä

Missä sellaisissa tehtävissä olet toiminut, jotka tukevat markkinatalouden edellytyksiä (esim. elinkeinoelämän järjestöt, yritykset tai elinkeinopolitiikkaan liittyvät kunnalliset luottamustoimet)?

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2016-18, talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen 2016-19, Parlamentaarisen T&K-työryhmän jäsen 2021, eduskunnan talousvaliokunnan varajäsen 2015-16 ja 2019-, Elinvoimainen Espoo-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja 2021-, Elinkeinoelämän keskusliiton johtoryhmän jäsen 2013-15, Elinkeinoministerin erityisavustaja 2011-12, East Office of Finnish Industries Oy Venäjä-analyysin vetäjä 2009-11, Sampo Pankin/Danske Bankin yritysrahoituspäällikkö Venäjän toiminnoissa Pietarissa 2006-8.

Oletko ollut aikaisemmin ehdolla eduskuntavaaleissa?

Kyllä

Asiakysymykset:

Vastuullinen markkinatalous rakentuu monipuolisen yksityisen sektorin ja toimivan julkishallinnon varaan. Yritysten menestyminen luo Suomelle taloudellista elinvoimaa ja tarjoaa ihmisille työtä. Näin syntyy verotuloja, joilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot.

Suomessa työikäinen väestö vähenee. Meillä on muita Pohjoismaita heikompi työllisyysaste ja samalla kärsimme työvoimapulasta. Ekologiseen kriisiin, niin ilmastokriisiin kuin myös luontokatoon, on löydettävä ratkaisuja. Lisäksi Suomelle erityisen tärkeä kysymys on Euroopan Unionin sisämarkkinoiden toimivuus.

Pyydämme vastaamaan mahdollisimman konkreettisesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset niin asia- kuin taustakysymyksiin arvioidaan. Yhdistyksen vaaliavustukset jaetaan arvioitujen hakemusten perusteella.

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.

Haluan laskea pitkäjänteisesti työn ja yrittämisen verotusta. Samalla on uskallettava leikata menoja ja tasapainottaa julkinen talous kahdessa vaalikaudessa. Haluan madaltaa palkkaamisen kynnystä ja poistaa tuloloukkuja. Tämä tarkoittaa mm. toisin sopimisen oikeuksien ulottamista tasavertaisemmin yleissitovaan kenttään sekä työehdoista sopimisen ja työsuhteen päättämisen joustavoittamista työlainsäädännössä. Tuloloukkuja on poistettava verotuksen lisäksi pysäyttämällä toimeentulotuen, asumistuen ja valtion työttömyysetuuksien jatkuva tason nousu sekä lyhentämällä reippaasti ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?

Oleellista on keventää palkansaajan verotusta kaikissa tuloluokissa. Tämä vaikuttaa suoraan myös useimpien yrittäjien kokonaisveroasteeseen keventävästi. Yritysverotuksessa tulee pyrkiä lieventämään fyysisten ja aineettomien investointien erilaista kohtelua osinkoverotuksen nettovarallisuuslaskennassa. Yleisesti veropohjassa tulee pyrkiä kattavuuteen ja yksinkertaisuuteen, mutta T&K-verovähennys kannattaa tuntuvassa muodossa toteuttaa, koska T&K-investointien taso on suomalaisessa pk-kentässä liian alhainen ja hyöty innovoinnista valuu usein muille suomalaisyrityksille ja yhteiskunnalle.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

Kilpailua tulee hyödyntää julkisen tuotantomonopolin sijaan aina, kun se saadaan toimimaan. Tämä koskee myös sote-palveluita. Hyvinvointialueilla tulee käyttää kasvavassa määrin palveluseteleitä ja kilpailutuksia palveluiden tuottamisessa. Samalla on myös uskallettava havaita tilanteet, joissa on luonnollinen monopoli (esim. sähköverkot) tai kilpailu ei muista syistä luonnistu. Silloin on parempi, että julkinen sektori omistaa myös tuotannon.

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?

Lyhyellä tähtäimellä tärkeintä on työttömyysloukkujen lieventäminen ja kansainvälisen rekrytoinnin tuplaaminen. Tulonsiirtoja on siis muokattava ja työperäisen maahanmuuton luvitusta edelleen sujuvoitettava. Vähintään yhtä tärkeä kysymys on Suomen pitovoima osaajista. Espoossa olemme tunnistaneet polttopisteeksi ulkomaisten osaajien puolisoiden viihtymisen. Siitä voi päätellä, mitä toimia pitää tehdä ja ne löytyvät tällä hetkellä Espoon Elinvoima-ohjelman strategiasta.

Pidemmällä tähtäimellä keskeistä on myös pitää huolta peruskoulun, toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen tasosta ja nuorten tekemisen asenteesta! Peruskouluun pitää minusta palauttaa rajoja vapauden rinnalle (kännykän käyttösäännöt, luokalle jättämiset ym) sekä varmistettava riittävät resurssit. Ensi vaalikaudella on tärkeä huolehtia, että T&K-parlamentaarisen työryhmän sovun pohjalta säädettyä rahoituslakia noudatetaan niin valtion kuin yritysten osalta ja saamme Suomen T&K-panokset käännettyä pitkäjänteiseen kasvuun!

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

On pyrittävä hillitsemään sisämarkkinoiden pirstaloitumista kansallisten investointitukien huutokaupaksi, jossa suurten maiden tarjoukset pääsääntöisesti voittavat aina. EU:n lainsäädännössä tulisi keskittyä niihin asioihin, jotka aidosti on syytä päättää EU:n yhteisillä pelisäännöillä, ja palata kurinalaisempaan pidättäytymiseen yksityiskohtaisessa sääntelyssä, joka on järkevämpi tehdä jäsenmaiden paikallisten olosuhteiden mukaan. Euroalueen on siirryttävä markkinakuria kohden jäsenmaiden velkavastuussa.

Keskeistä on lopettaa kotivaltion velkakirjojen arvostaminen nollariskisiksi pankkien taseissa, mikä hillitsisi ylivelkaantumista tehokkaasti, kun jäsenmaan kohtaama korko nousisi rajummin ylivelkaantumisen kiihtyessä. Pankkiunioni yhteisinä talletussuojineen tulee saattaa loppuun, jotta yksittäinen valtio voidaan päästää maksukyvyttömäksi ja järjestelyyn ilman, että se johtaa suoraan pankkikriisiin. Euroopan on kasvettava aikuiseksi ja hyödynnettävä yhteenlaskettujen puolustuspanostustensa mukaista valtaa vakauden ylläpitämiseksi ja etujensa puolustamiseksi maailmassa.

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?

Ilmastopolitiikan johtamisessa ja mittaamisessa pari piirua enemmän suomalaisten ratkaisuiden ilmastokädenjäljen suuntaan hiilijalanjäljen desimaalien mittaamisen sijaan. Tällä tarkoitan sitä, että meidän on yhdessä elinkeinoelämän kanssa syytä hahmottaa rajallinen määrä systeemisiä edelläkävijämurroksia, joissa laitamme vauhtia (esim. Helsingin seudun lämmittäminen ilman polttamista, vedyn tuotannon ja metanoinnin ratkaisut, metsäpohjaiset pitkäaikaiset hiiltä sitovat tuotteet). Hyöty niin ilmastolle kuin taloudellemme tulee, kun niitä skaalataan vientiratkaisuina maailman suuriin metropoleihin. Päästöhinnoittelussa Suomen etu on suosia vähintään EU :n laajuisia järjestelmiä – tärkeimpänä näistä päästökauppa, jonka vesittämistä ei pidä tehdä lyhyen ajan hyötyjen toivossakaan.

Kai Mykkänen