Ydinvoima Suomen eduksi vetytaloudessa

,

EU-komission esitys rahoituskohteiden luokittelusta eli taksonomiasta uhkaa ydinvoimaa Suomessa. Ehdotus jakaa rahoituksen kohteet puhtaisiin ja likaisiin. Ydinvoima laskettaisiin luonnoksessa likaisiin. Tältä osin luokittelua on syytä muuttaa.

Taksonomia vaikuttaa suoraan yritysten rahoituksen hintaan eri sektoreilla. Lisäksi ympäristösertifikaateissa saatetaan vaatia, että tuotteen valmistuksessa on käytetty puhdasta sähköä taksonomian luokittelulla. Ei siis ihme, että Fortum odottaa ministerineuvoston päätöksiä ydinvoiman kohtalosta taksonomiassa ennen kuin se päättää jatkolupien hakemisesta Loviisan ydinvoimareaktoreille. Suomi menettää kymmenesosan sähköntuotannostaan kuuden vuoden päästä, jos Fortum ei hae jatkoa Loviisalle.

Tuulivoima kasvaa onneksi nopeasti. Sääriippuvaisen sähköntuotannon haasteita on kuitenkin vaikea ratkaista yksin sähkövarastoilla ja kulutusjoustolla. Esimerkiksi nyt sähkön hinta on noussut rajusti, kun talouden elpyminen on osunut yksiin huonon tuuli- ja vesivuoden kanssa. Teollisuudessa vedyn tuotanto on selvästi tehokkaampaa, jos sitä tehdään jatkuvalla teholla sen sijaan, että ajetaan ylös ja alas sähkön tarjonnan mukaan. Sama koskee monia teollisuuden prosesseja.

Olen itse ajanut kivihiilen käytön kieltävää lakia, jonka saimme Suomeen säädettyäkin. Maakaasun lisääminen ei sopisi yhteen ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa ja kallis päästöoikeus nostaa myös kaasusähkön hintaa.

Saksassa ja Ruotsissa teollisuudella on jo sähkön kanssa ongelma, jota pahentaa yritys luopua ydinvoimasta ja fossiilisista polttoaineista samanaikaisesti. Olemme jo nyt saamassa Suomeen eräitä akkuklusterin tehtaita ja suuria datakeskuksia, koska Ruotsin sähkötilanne on meitä huonompi. Ydinvoima vakauttaa tarjontaa koko sähkömarkkinalla eli vähentää hintariskiä myös niiden kannalta, jotka haluavat ostaa tuulisähköä.

Järjenkäyttö ydinvoiman hyödyntämisessä olisi harvinainen kilpailuetu, jonka Suomi pystyisi teollisuudelle tarjoamaan. Päästötön mutta samalla monipuolinen ja kohtuuhintainen sähkön tuotantopaletti on nousemassa arvoon arvaamattomaan, kun teollisuuden strategiat nojaavat fossiilien korvaamiseen sähköllä ja runsaasti sähköä vaativalla vedyllä. Kääntäen sähkön saatavuus on keskeinen kysymys siinä, päästäänkö hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035.

Taksonomiassa päätösten aika on nyt. Kannustan pääministeri Sanna Marinia tarttumaan puhelimeen ja puolustamaan järjenkäyttöä ydinvoimassa.

 

Kai Mykkänen

kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen

 

Kirjoitus julkaistu Kauppalehdessä 4.9.2021