YK-viikko: SheDecides ja Suomi myötätuulessa

4 päivää New Yorkissa, 11 puhetta ja 11 kahdenvälistä tapaamista.

*   Trump tiivisti muiden rivit?

Vähän pelottavaa, mutta olen astetta innostuneempi YK:sta kuin ekalla YK-viikolla vuosi sitten (ks vuoden takainen blogi tunnelmista silloin: https://kaimykkanen.fi/ykn-huippukokous-new-yorkissa/). Olenko urautumassa osaksi systeemiä? Vai onko kenties niinkin, että vuosi sitten YK-järjestöjen hitaus turhautti Obaman ja Kanadan Trudeaun tapaisten liberaali-tähtien rinnalla? Ja nyt YK-sektorijärjestöjen ja ”meidänmielisten” jäsenmaiden tarmo oli pikemmin toivoa valava presidentti Trumpin yleiskokouspuheessaan maalaamaa maailmankuvaa vasten? Pelkäsin, että esim keskeisten YK-rahoituskohteittemme väestörahasto UNFPA:n ja UNWomenin pääjohtajat olisivat siipi maassa, mutta molemmat olivat tarmoa täynnä ja kokivat päässeensä uuden YK:n pääsihteerin aikana aiempaa paremmin vaikuttamaan koko koneiston työhön.

Erityisen tyytyväinen olen siitä, että Yhdysvaltain hylkivä asenne tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä seksuaalioikeuksiin liittyen ei ole todellakaan nujertanut muiden uskallusta toimia asiassa. Seitsemän kuukautta sitten kokoonnuimme Brysselissä viiden EU-maan kehitysministereiden ja kansalaisjärjestöjen voimin sopimaan yhteisestä 200 miljoonan euron panoksesta lievittämään Trumpin hallinnon noin 600 miljoonan euron leikkauksia seksuaali- ja lisääntymisterveystyöltä. Tuolloin perustettu SheDecides on nyt globaali liike. Vetäessäni liikkeen vuosikokousta vieressäni istui ylpeänä Etelä-Afrikan terveysministeri. Painopisteeni SheDecidesin suuntaamisessa onkin nyt se, miten saamme oleellisten saranavaltioiden avainministereitä innostumaan, liittymään liikkeeseen ja sitoutumaan tyttöjen oikeuksien asiaan. Esimerkiksi Nigeria ja Etiopia voisivat halutessaan ratkaista paljon sen suhteen, miten pitkälle asiasta voidaan linjata EU:n ja Afrikan huippukokouksessa marraskuussa.

SheDecidesin ydin pitää pysyä konkretiassa eli resurssien varmistamisessa oleelliseen kenttätyöhön. Viimein eilen EU-komissio julkisti pitkään vaatimamme 500 miljoonan euron ohjelman tyttöjen ja naisten oikeuksien kehitysapuun. Komission kärkikohteena on naisiin kohdistuva väkivalta. Siihen kytkeytyy tiiviisti myös seksuaalinen hyväksikäyttö ja meidän täytyy varmistaa, että siihen uskalletaan tarttua ohjelman puitteissa sen ansaitsemalla painolla. Siksikin kutsuimme komission ensimmäisen varapuheenjohtaja Frans Timmermansin erilliseen seksuaali -ja lisääntymisterveystapahtumaamme. Timmermans piti hyvin henkilökohtaisen ja vahvan puheen. Lupasi tarkemmassa keskustelussamme apunsa asiallemme. Hänen pitäisi sitä pystyä myös antamaan.

Vähän samansuuntaista on ehkä ilmassa myös Yhdysvaltain kaupunkien ilmastotyössä, ainakin rannikoilla. Isännöimme suomalaisvoimin ”Zero-Carbon Summittia”, jossa myös presidentti Sauli Niinistö piti hyvän puheen. Monien amerikkalaiskaupunkien edustajat kertoivat vain lisäävän sitoutumistaan päästötalkoisiin. Samaa vakuuttivat New Yorkin kaupungin smart city -strategian suunnittelijat, joita tapasin eilen.

*   Nordic Innovation House Nykiin ja YK:n inno-labra Suomeen

Avasin muiden pohjoismaiden ulkoministerien kanssa Nordic Innovation House:n Nykin keskustassa. Suureellisen otsikon takana on kevyt mutta helposti skaalautuva konsepti. Suomalainen yhdyshenkilö, jonka kautta saa puitesopimuksen kautta nopeasti vuokrattua deskejä start-upeille WeWork-hubista, kun haluaa kokeilla onneaan itärannikolla. Huomioarvo oli yllättävän suuri: parisataa jenkkiläistä it-yrittäjää ja enkelisijoittajaa halusi olla paikalla haistelemassa uusia mahdollisuuksia. Konktakteja syntyi – toivottavasti pian kumppanuuksiakin.

Keskustelin YK:n hallinnosta vastaavan apulaispääsihteerin kanssa hankkeestamme saada YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio UNTIL Suomeen, tarkemmin Espoon Otaniemeen. Arviointitiimi puoltaa Suomea, olemme omalta osaltamme budjettiriihessä varanneet tarvittavan perustamisrahoituksen ja nyt prosessoidaan juridisia kysymyksiä. Lupaavalta näyttää, mutta vielä ei kannata nuolaista.

*   Saako YK:sta tehokkaampaa?

YK:n sihteeristö ja rauhanturvatoiminta syövät vuosittain noin 10 miljardia dollaria; sektorijärjestöt suunnilleen toisen mokoman (UNICEF, UNESCO, UNDP jne yht 35 kpl). Yhdysvaltain osuus tästä potista on alle prosentin siitä, mitä he laittavat nyt lisää esimerkiksi asevoimiinsa. Silti Trump on oikeassa vaatiessaan, että parillakymmenellä miljardilla pitää saada enemmän aikaan. Maallikkokin näkee, että sektorijärjestöt toimivat liian itsellisesti. Kaikilla on omat koneistonsa ja maaorganisaationsa. Työnjako ei ole selvä vaan projekteja napataan naapurin edestä, jos tarjolla on rahaa omalle organisaatiolle.

Rahavirtojen hallinta on osin hataraa. Olin järkyttynyt keskustelusta, jossa eräskin sihteeristön pääosaston johtaja ei osannut kertoa budjettinsa kokoluokkaa, kun kysyn. Siis vaikka oli juuri vedonnut minuun, että tukisin hänen budjettinsa säilymistä leikkausten pyörteissä…

Uusi pääsihteeri Guterres on julistanut reformiohjelmassaan, että back-officet yhteen ja sektorijärjestöt vahvemman maakoordinaattorin alle. Fiksun suuntaista, mutta lieneekö mahdotonta? Pääsihteeri ei kuittaa sektorijärjestöjen laskuja, vaan niitä maksavat kulloisenkin järjestön osalta ne valtiot, jotka tykkäävät kutakin järjestöä rahoittaa. Toisaalta keskussihteeristö on ehkä vielä tehottomampi kuin yksittäiset sektorijärjestöt. Sen osastoissa taas on läänitysjakoa turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten kesken. Uudistaja kulkee miinakentällä.

Tapaaminen YK:n kakkoshenkilön, varapääsihteeri Amina Mohammedin kanssa oli kuitenkin rohkaiseva. Fiksu ja nopeaälyinen tyyppi, joka ei pelännyt keskustelua konkretiasta. Toivon hänelle rohkeutta ja voimia kyynistymistä vastaan.

P.s. Pidimme pienet lounaskokkarit myös parille kymmenelle suomalaiselle, jotka parantavat maailmaa YK-edustustossamme tai suomalaisina YK:ssa. Fiksua porukkaa, kuten UM:ssä yleensä. Viikko sitten puhuin uudelle Kavaku-kurssille, jolle on päässyt 16 hakijaa reilusta tuhannesta. Tiedätkö toista kvalitatiivista valintaprosessia, jossa olisi näin tiukka seula? Aina en ole varma, osaammeko UM:nä innostaa näitä välkkyjä innostumaan ja käyttämään analyyttisen luovuutensa ja vuorovaikutustaitonsa joka päivä uudestaan täysillä. Sanoinkin, että ainoa mistä en suostu kommentteja kuulemaan on se, että te ette muka osaa yritysjuttuja ettekä siksi voi niitä esim YK-hankinnoissa edistää. Väittäisin, että kavakussa aloittavan keskimääräinen analyyttinen tausta on selvästi suurempi kuin nuorilla konsulteilla, jotka pyörittävät yrityskauppoja. Kyse on siitä, mihin kannustetaan ja kasvatetaan