Tutkimuksen rahoituslaki heti voimaan

SIVISTYSTYÖNANTAJIEN johtava asiantuntija Heikki Holopainen esitti (HS Mielipide 4.2.) hätähuudon tieteen rahoituksesta. Hallituksen päätösten perusteella tieteen rahoitus on todella supistumassa ennätyksellisen rajusti vuonna 2023. Noin 120 miljoonan euron leikkaus Suomen Akatemian valtuuksiin tarkoittaa mittakaavaltaan keskisuuren suomalaisen yliopiston koko tutkimuksen lopettamista tai yli tuhannen tutkijan palkkaa.

Leikkaus voidaan estää. Samalla pitäisi kääntää tutkimuksen ja tuotekehityksen (t&k) rahoitus pitkäjänteisesti kasvuun. Tähän päädyimme vakavan harkinnan pohjalta parlamentaarisessa t&k-työryhmässä viime syksynä. Työryhmässä päädyimme esittämään ratkaisuksi t&k-rahoituslakia, jolla eduskunta säätäisi panostusten nousevan uran lakisääteiseksi menoksi valtion budjeteissa.

Holopainen kirjoitti, että rahoituslaki voisi nopeimmillaankin vaikuttaa vasta vuonna 2024. Itse asiassa rahoituslaki voisi auttaa nopeamminkin. Parlamentaarinen työryhmä esittää, että rahoituslaki tulisi voimaan 1.1.2023. Jos ja kun hallituksen tulisi tätä varten antaa lakiesitys eduskunnalle jo ennen ensi vuoden budjetin käsittelyä, olisi vähintään johdonmukaista ellei velvoittavaakin, että hallitus toteuttaisi laissa tarkoitettua rahoituksen tasoa jo ensi vuotta koskevassa budjettiesityksessään.

Tutkimusrahoituksen suunnan korjaaminen onnistuu, jos se priorisoidaan kärkeen tämän kevään kehysriihessä. Pitää pystyä valitsemaan pois vähemmän välttämättömiä menoja ja ottaa vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Koko 200 miljoonan euron panostason nostoa ei ensi vuonna tarvitse tehdä menopuolella, vaan osa voidaan toteuttaa kannustamalla yrityksiä suurempiin t&k-investointeihin nykyistä laajemmalla verovähennyksellä. Sitä myös parlamentaarinen työryhmä ehdottaa otettavaksi käyttöön.

Valtiovarainministeriö on kertonut julkisuudessa, että sillä on valmius aloittaa lain valmistelut. Virkahenkilöt odottavat hallitukselta poliittista siunausta. Se on syytä antaa heti.