Ryhmäpuhe eduskunnan täysistunnossa

,

 

 

Arvoisa puhemies,

”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. Presidentti J.K. Paasikivi kuvasi näillä sanoilla ulkopolitiikkaa itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päätyttyä.

Tänään eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää tosiasiana sitä, että mikään liitto Natoon kuulumattomien kesken ei olisi tarpeeksi vahva. Erilliset sopimukset Natoon kuuluvien kanssa taas jäisivät vääjäämättä kovassa paikassa kakkoseksi noiden maiden jäsenten välisille sitoumuksille Nato-maita kohtaan. Uskon, että presidentti Paasikivi olisi tänäänkin tosiasioiden tunnustamisen kannalla päivän ulkopoliittisessa ympäristössä.

Hyvät kollegat, suomalaiset, kovan paikan tullen tarvitsemme ykkösluokan puolustussitoumuksen, kakkosringin lupaukset eivät yksin riitä.

 

Arvoisa puhemies,

Helmikuussa Venäjä astui käsittämättömälle, karmivalle ja hallitsemattomalle tielle. Näitä valintoja on mahdoton ymmärtää sillä logiikalla, mistä käsin olemme yrittäneet Venäjän liikkeitä ennakoida – pitkään hallitakin.

Menetimme luoton siihen, että voisimme hallita Venäjä-riskiämme yksinomaan diplomatialla ja kansallisella puolustuksella. Meidän täytyy nyt maksimoida sotilaallinen kynnys, jotta minimoimme arvaamattoman reaktion uhan. Siksi suomalaisten enemmistö asettui tukemaan Suomen liittymistä Natoon heti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

 

Ärade talman,

Säkerheten – eller brist på den – är odelad vid Bottniska vikens kuster. Vår närmaste partner är Sverige. Vi förstärker varandra i denna historiska stund då vi tar ett steg till Natomedlemskap hand i hand. Sveriges sak är vår. Och det är viktigt för oss att Finlands sak är också Sveriges.

Tasavallan presidentti puhuu pohjolan linnakkeesta. Nato-jäsenyys ei sulje vaan avaa ovia myös eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle. Pohjolan linnake rajautuu etelässä Saksan vahvistuvaan puolustuskykyyn. Britit on tärkeä pitää mukana. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa eurooppalaista pilaria Natossa. Se on lopulta paras tapa pitää myös amerikkalaiset kiinnostuneina Euroopasta.

 

Arvoisa puhemies,

Venäjällä työskennellessäni minulla vahvistui käsitys, että venäläisten suhtautuminen Euroopan kansoihin ei ole yksin kiinni siitä, ketkä ovat Natossa ja ketkä eivät. Asenne on monisäikeisempi historiallinen kysymys.

Venäjä itse valitsee rikkooko se jatkossakin oikeutta ja ihmisarvoa ja tulee silloin syystä meidän kaikkien tuomituksi. Jatkossakin on tilaa erilaisille poluille siinä, miten me naapuriasioissa toisemme koemme. Todettakoon siis tässäkin, että samalla kun me suomalaiset teemme ratkaisumme itse, emme me liiku ketään vastaan vaan turvallisuuden puolesta. Toistan saman: Сегодня мы принимаем решение не против кого-либо, а только ради безопасности Финляндии.

 

Arvoisa puhemies,

Tämän päivän historiallinen äänestys ei ole jonkin loppu vaan ainoastaan uuden alku.

Olemme valmistelleet tätä päivää poikkeuksellisen hyvässä yhteistyössä yli hallitus-oppositio -rajan. Tänään me kokoomuslaset tarjoamme yhteistyön kättä ratifiointivaiheeseen. Kukin meistä voi Nato-maissa edistää omien sisarpuolueidensa ymmärrystä siitä, millä asialla olemme Natoon pyrkimässä. Suomi ei liity Natoon kuluttamaan passiivisesti turvallisuutta. Me liitymme aktiivisesti vahvistamaan NATO-maiden yhteistä turvallisuutta. Käytän tätäkin hetkeä sanoakseni sen myös ulospäin: Our mission is to participate in strentghening NATO’s common defence, not to consume security of our allies. 

Tänään avaamme oven lujemmalle Itämeren ja pohjolan turvallisuudelle.

Kun turvallisuus rakoilee, sen merkitys korostuu. Nyt suomalaiset ovat päättäneet täyttää tuon raon. Ennen kaikkea avaamme oven suomalaisille yhdessä taatun läntisen turvallisuusliiton jäseneksi.

Kuten monen muun, niin myös minun molemmat isoisäni taistelivat sodissamme itsenäisyyden puolesta. Kunnia sotiemme sukupolvien uhrauksille. Juuri siksi heidän eturivistään nousi ensimmäisten joukossa rohkeus sanoa: ”ei koskaan enää yksin!”

 

 

Honorable speaker,

“The beginning of all wisdom is the acknowledgement of facts.” President J.K. Paasikivi used these words to describe foreign affairs on Independence Day in 1944, a few months after the end of the Continuation War.

Today, the Parliament’s Committee on Foreign Affairs considers it a fact that no union Between states, which do not belong to NATO, is sufficiently strong. Independent agreements with the Member States of NATO would in times of international war be superseded by such Member States’ commitments towards NATO countries.  I believe that President Paasikivi would also have favoured the acknowledgement of facts in today’s foreign affairs environment.

Dear colleagues, Finnish people, in case of a problematic situation, we need a first-class defence commitment; second class promises are not enough.

 

Honorable speaker,

In February, Russia set out on an unfathomable, horrendous and uncontrollable path. Russia’s choices and next moves have been impossible to understand and control based on the logic that we have aimed to predict them with.

We lost faith in being able to control our Russia-related risk solely by diplomacy and national defence. We must maximise the military threshold to minimise the threat of an unpredictable reaction. Therefore, most Finns set out to support joining NATO immediately after Russia attacked Ukraine.

 

Ärade talman,

Säkerheten – eller brist på den – är odelad vid Bottniska vikens kuster. Vår närmaste partner är Sverige. Vi förstärker varandra i denna historiska stund då vi tar ett steg till Natomedlemskap hand i hand. Sveriges sak är vår. Och det är viktigt för oss att Finlands sak är också Sveriges.

The President of the Republic of Finland refers to a stronghold of the Nordic countries.  NATO membership does not close but opens doors to European defence cooperation. The stronghold of the Nordic countries borders in the south with Germany’s strengthening defence capacity. It is vital to keep Britain included. Finland’s and Sweden’s NATO membership strengthens the European pillar in NATO. In the end, it is also the best way of keeping the Americans interested in Europe.

 

Honorable speaker,

While working in Russia, my understanding grew that Russia’s perception of European nations is not solely about who is part of NATO and who isn’t. The attitude is more complex.

It is Russia’s choice whether it continues to violate justice and human dignity. It shall then be judged for a reason. But, at the same time, there is space for various paths in terms of how we consider each other in neighbouring state matters. In conclusion, while we make our own solutions from the starting points of our own security, we do not move against anyone but instead in favour of security; I repeat:

Сегодня мы принимаем решение не против кого-либо, а только ради безопасности Финляндии.

 

Honorable speaker,

Today’s historical vote is not the end of something but a start of something new.

We have prepared for this day with exceptionally good cooperation over government and opposition lines. Today, the National Coalition Party offers hand of cooperation for the ratification period. Each one of us can promote each’s own European sister parties’ understanding of the purpose why we aim to join NATO. Finland is not joining NATO to consume passive security. We wish to actively strengthen the common security of NATO countries. It is expressed here too:

Our mission is to participate in strengthening NATO’s common defence, not to consume the security of our allies.

Today we open the door to a stronger Baltic Sea and the security of Nordic countries. Above all, we open a door for Finnish people to a Western union of jointly guaranteed security.

When there are cracks in security, its importance is highlighted. Finns have decided to fill that crack.

As is the case for many others, both of my grandfathers have fought in our wars for the independence of Finland. Honour to the sacrifices of their generation. For that sacrifice, the courage to speak out rose first in their frontline: never alone again!

 

Kai Mykkänen

Kokoomuksne eduskuntaryhmän puheenjohtaja