Saaristomeri ei puhdistu vuoteen 2027 mennessä

Päähaaste on, että eläintilojen ravinneylimäärästä peräisin oleva hajakuormitus kulkeutuu liian suurelta osin pelloilta jokien kautta Saaristomereen.

Hallituksen puoliväliriihessä asetettiin tavoitteeksi poistaa Saaristomeren valuma-alue Itämeren pahimpien kuormittajien listalta vuoteen 2027 mennessä. Hyvä tavoite uhkaa lipua käsistä.

Saaristomeren kohtalon ratkaisee pitkälti se, mitä EU:n yhteisten maataloustukien eli Cap-järjestelmän uudistus tuo käytännössä paikallistasolle. Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltavalla Suomen vuosien 2023–2027 Cap-suunnitelmalla on ratkaiseva merkitys. Valitettavasti lausunnoilla ollut luonnos ei riittävästi tue tarpeellisten muutosten tekemistä, jotta hallituksen tavoite olisi mahdollinen.

Saaristomeren maatalouden hajakuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva hot spot -alue Itämeren suojelukomission listalla. Päähaaste on, että eläintilojen ravinneylimäärästä peräisin oleva hajakuormitus kulkeutuu liian suurelta osin pelloilta jokien kautta Saaristomereen. Cap-suunnitelmalla on vaikutusta, jos toimenpiteet uskalletaan kohdentaa alueille, jotka oikeasti ratkaisevat Saaristomeren valuma-alueen ravinnevirrat.

Luonnoksen perusteella ravinnekierron ja vesiensuojelun toimet uhkaavat pirstoutua liian pieninä puroina ympäri maata. Näin on toimittu 30 vuotta. Tuloksena hajakuormitus mereen ei ole vähentynyt.

Saaristomeri-ohjelman käynnistyminen oli tärkeä päätös. Sen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä. Aikataulullisesti on ongelmallista, että Cap-suunnitelma sinetöidään loppuvuoden aikana samalla kun Saaristomeri-ohjelman tiekarttaa vasta rakennetaan. Kesällä 2022 valmistuvan tiekartan toimeenpanoa onkin aikaistettava ja kytkettävä maataloustukiin.

Saaristomeren tilan ratkaisevat elementit voidaan kiteyttää muutamaan keskeiseen tarpeeseen. Ensinnäkin Capiin tulee sisällyttää riittävän kohdennettuja tukielementtejä. Vesiensuojelutoimenpiteitä on kohdennettava alueille, joissa vesien tila on hyvää huonompi, ravinnekuormitus suurta ja maaperä eroosioherkkää. Tukia on kohdennettava myös alueen sisällä kaikkein kuormittavimmille peltolohkoille.

Eläintilojen maantieteellinen keskittyminen aiheuttaa kohtuutonta ravinnekuormitusta. Maatalouden tukijärjestelmään onkin välttämätöntä rakentaa tukimuoto, joka kannustaa lannan prosessointiin ja tasaisempaan hyödyntämiseen alueilla, joilla siitä on pulaa.

Lisäksi maan rakennetta parantavan ja ravinnekuormitusta vähentävän rakennekalkin ja kuitulietteen käyttöä tulee tukea jo hyväksi havaitun kipsin rinnalla.

Jos Saaristomeri-ohjelma ja maatalouspolitiikka kytketään fiksusti yhteen, voidaan maatalouden vesistökuormitusta vähentää merkittävästi. Samalla tehostetaan maataloustukien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Nyt Cap-suunnitelma ei mahdollista Saaristomeri-tavoitteen saavuttamista. Haluamme yhdessä muokata siitä kaikkien osapuolten kannalta tuloksekkaamman. Muutoin ikkuna sulkeutuu vuosiksi eteenpäin.

Minna Arve, Turun kaupungin pormestari

Kari Häkämies, Varsinais-Suomen makuntajohtaja

Paavo Myllymäki, toiminnanjohtaja, MTK-Varsinais-Suomi

Kai Mykkänen, Eduskunnan Saaristomeri-ryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 26.9.2021

Nämä artikkelit saattavat myös kiinnostaa sinua