Ryhmäpuhe, valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista
Arvoisa puhemies!
Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö pienenisi yli 150 000 henkilöllä tämän vuosikymmenen aikana. Eläkkeelle jäävien ikäluokkien korvaaminen on nojannut maahanmuuttajiin jo vuosia. Suomessa asuu yli 420 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Suosittelen tosiasioiden kertaamista niille, jotka haluavat vähätellä työperäisen maahanmuuton ilmeistä tarvetta tai nähdä maahanmuuton pelkkänä ongelmana.
Tosiasioihin perustuvia tekoja perään myös niiltä, jotka haluavat hyssytellä ja lakaista maton alle ulkomaalaistaustaisen väestön muita korkeamman työttömyyden ja kielitaidottomuuden. Epäonnistunut kotoutuminen johtaa myös tiettyjen maahanmuuttajaryhmien yliedustukseen väkivaltaisessa jengirikollisuudessa.
Arvoisa puhemies,
Afrikasta ja Aasiasta muuttaneista työikäisistä vain reilu puolet käy töissä 10 Suomessa asutun vuoden jälkeen. Kotoutumisaikana vain kolmannes saavuttaa suomen tai ruotsin kielen perustason. Tosiasiat kertovat, että olemme epäonnistuneet. Tarvitsemme rajuja muutoksia, emme pärjää hienosäädöllä.
Tarkastusvaliokunnan mielestä kotouttamispolitiikka ei toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Mietinnön yhteydessä eduskunta päätti edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamisen uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Tästä hallituksen selonteosta odotimme kunnon muutoksia, saimme prosessikuvauksen. Selonteossa sana ”kehitetään” esiintyy eri muodoissaan 188 kertaa. Tuntuvia lääkkeitä kotoutumisen ongelmiin ei esitetä. Miksi?
”Vähintä mitä Suomeen tulija voi tehdä, on opetella suomen kielen. Kielen osaaminen on ehdoton edellytys sille, että ihminen kokee aidosti olevansa osa yhteiskuntaa. Tästä syystä kielitaito voisi mielestäni olla myös edellytys yhteiskunnan tukien saamiselle.”
Näin kirjoitti Rajkumar Sabanadesan, entinen turvapaikanhakija, Ylen kolumnissaan elokuussa (17.8.2021).
Tarkastusvaliokunnan mukaan maahanmuuttajataustaiset pitivät suomen tai ruotsin kielitaidon puutetta tärkeimpänä esteenä työllistymiselle. Kansainväliset osaajat pärjäävät, eikä heidän kieliopintonsa ole meidän huolemme. Kotouttamisessa puhutaan muun kuin työn takia Suomeen tulleista. Heille on tarjottava parempia palveluita, mutta myös enemmän oman vastuun ottamista.
Ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia. Esitämme, että kotoutumisen aikana sosiaaliturvan taso olisi ensin normaalia matalampi ja tukien taso kytkettäisiin nykyistä voimakkaammin siihen, että maahanmuuttaja toteuttaa kotoutumisohjelmaansa. Monet ovat aktiivisia nytkin, mutta liian moni passivoituu ja tarvitsisi topakampia porkkanoita uuden ympäristön kynnysten ylittämiseen. Myös tarkastusvaliokunta toteaa asiantuntijalausuntoihin nojautuen, että sosiaaliturvan kannustinloukut ovat erityisesti vähävaraisten maahanmuuttajien työllistymisen este.
Arvoisa puhemies,
Pysyvä oleskelulupa on lähtökohtaisesti elinikäinen sitoumus sekä yhteiskunnalta että hakijalta. Se on useimmille Suomesta suojaa hakeneille voimakkain porkkana, jonka voimme tarjota. Pohjoismaisten esimerkkien mukaisesti pysyvä oleskelulupa tulisi kytkeä suomen tai ruotsin kielen perustason tyydyttävään osaamiseen. Lisäksi työikäiseltä- ja kykyiseltä tulisi edellyttää Suomessa syntynyttä työ- tai opiskeluhistoriaa merkkinä yhteiskuntaan kiinnittymisestä.
Teemme kotoutujalle palveluksen, jos tukien porrastaminen ja pysyvän oleskeluluvan saaminen kannustavat jokaisen töihin tai opintoihin. Tämä ei estäisi työn tai opintojen takia Suomeen tulleita uusimasta syyperusteista oleskelulupaansa aina, kun syy jatkuu.
Kannan erityistä huolta Suomesta perheelleen suojaa hakeneiden naisten kohtalosta. Heistä liian moni juuttuu oman äidinkielisen yhteisönsä sisään. Heidän lapsensa myös hyötyisivät eniten varhaiskasvatuksesta, johon osallistumista tulee suosia. Äitien voimaannuttamiseen pitää panostaa neuvoloissa. Lupaavia tuloksia on saatu äitien kielikursseista lasten koulujen yhteydessä. Myös pitkien kotihoidontukijaksojen aikana tulee tarjota ja edellyttää kursseja tai osa-aikaista työharjoittelua.
Arvoisa puhemies!
Esittelimme kotouttamisen tulosten parantamiseksi jo kesällä kansanedustaja Pia Kauman johdolla valmisteltuja, tässäkin mainitsemiani ehdotuksia. Hallituspuolueiden riveistä ehdotuksemme haukuttiin. Eiköhän niin käy tänäänkin. Mutta mitä esitätte tilalle? Tätä selontekoako? Ei riitä muutokseen. Aihe on liian tärkeä Suomen hyvinvoinnille, että voisimme jättää sen ääripäille tai hyssyttelijöille. Kotouttamisessa on onnistuttava, jotta Suomi selviää ikääntyvän väestön haasteista kunnialla.
Jokainen tänne tuleva haluaa pärjätä omillaan ja tehdä töitä. Meidän velvollisuutemme on varmistaa, että maksimoimme oman vastuun tunteen emmekä passivoi tukien varaan ja kotouta työttömäksi.
