Satsaan vaaleihin, koska olen tosissani
Vaalirahoituksen ennakkoilmoituksia on alkanut tippua ja mediakin niitä seuraa – hyvä niin. Omalta osaltani olen kiitollinen, että useat kiinnostavat ja näkemykselliset tyypit, kuten Risto Siilasmaa, Esko Aho, Olli Rehn, Pertti Korhonen, Mika Anttonen ja Miki Kuusi lähtivät mukaan myös seminaarini puhujina. Kovalla työllä saimme lippuja myös myytyä. Olen iloinen, että moni uskoi niin paljon, että tuli mukaan. Näin mahdollistui pohja näkyvälle kampanjalle tilanteessa, jossa omia varoja ei ole ja vaalilainaa ei voinut määräänsä enempää ottaa. Joka tapauksessa omia varoja ja omaa lainaa palaa miltei puolet kokonaisbudjetista – jos rahan takia eläisi niin ei tätä tietenkään tekisi.
Rahallisen tuen pyytämisessä on muodosta riippumatta minusta imelä piirteensä. Mietin sitä viime kesänä paljon. Tulin siihen tulokseen, ettei sekään olisi hyvä, jos näkyville voisi päästä vain lähinnä valmiiksi tunnettu tai itse hyvin vauras henkilö.
Nykyinen yksittäisen lahjoittajan ilmoittamisraja (1500 eur) on minusta järkevä. Minusta on kohtuullista, että voi halutessaan tukea myös rahallisesti joutumatta välttämättä leimautumaan poliittisesti. Mutta jos yksittäinen tukija muodostuu merkittäväksi koko kampanjan kannalta, on äänestäjillä oikeus hänet tietää
